LUKU 8 Opiskeluhuolto

Opiskeluhuolto paikallinen tarkennus

Tässä luvussa määrätään perusopetuslain mukaisesti opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoitteista sekä oppilas­ ja opiskelijahuoltolaissa määrätyn opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta.
Tässä luvussa käytetään perusopetuslain mukaisesta käsitteestä oppilashuolto ilmaisua opiskeluhuolto, oppilas­ ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta opiskelijasta ilmaisua oppilas ja oppilaitoksesta nimitystä koulu. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä. Mitä jäljempänä todetaan hyvinvointialueesta, koskee myös Helsingin kaupunkia.

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilaalla on oikeus246 saada maksutta opiskeluhuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Opiskeluhuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus247.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen ja hyvinvointialueen suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää yhteisöllistä työtä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä. Lisäksi oppilailla on oikeus opiskeluhuoltopalveluihin, joita ovat kouluterveydenhuolto sekä kuraattori­ ja psykologipalvelut. Opiskeluhuoltopalvelut järjestetään lähipalveluna, jolle opetuksen järjestäjän tulee tarjota asianmukaiset tilat.



8.1 Paikallisesti päätettävät asiat ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma

Opetuksen järjestäjän on laadittavaopiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä koulujen ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain mukainen yhteistyövelvoite opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa.

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma korvaa opiskeluhuollon osalta paikallisen opetussuunnitelman. Se sisältää opetuksen järjestäjäkohtaisesti määritellyt opiskeluhuoltotyön tavoitteet ja keskeiset periaatteet sekä toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta) sekä koulukohtaisesti tarkennetut tiedot asiakokonaisuuksista 1-5. Opetuksen järjestäjän tulee kuvata opiskeluhuoltosuunnitelmassa, miten suunnitelman toteutumista kouluissa seurataan ja sitä tarkistetaan tarvittaessa.

Opetuksen järjestäjän tulee valmistella kutakin koulutusmuotoa koskevan määräyksen mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opetuksen järjestäjä päättää paikallisesti, miten tarvittavat tiedot asiakokonaisuuksista kootaan ja miten koulujen toimintaa niiden avulla ohjataan. Opiskeluhuoltopalvelujen osalta tämä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Suunnitelma liitetään kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten suunnitelmassa on koulukohtaisesti seuraavat tiedot (asiakokonaisuudet 1-5):

1. Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

Arvioon opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista (kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) kootaan tiedot kultakin koululta. Tiedot ilmoitetaan opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten henkilötyövuosina. Arvioilla varmistetaan opiskeluhuoltopalvelujen riittävyys huomioiden oppilaiden ja kouluyhteisön tarpeet, terveystarkastusten ja henkilöstömitoitusten toteutuminen sekä palvelujen järjestäminen määräajassa.

Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta

Arvioon kokonaistarpeesta sisältyvät yksilökohtaisessa ja yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä sekä opiskeluhuollon yhteistyössä tarvittavat resurssit. Kokonaistarpeen arviossa huomioidaan esimerkiksi kouluyksiköiden määrä ja koulujen oppilasmäärä sekä toimintaympäristön erityispiirteet. Arviossa huomioidaan lisäksi esimerkiksi eri ikäisten, oppimisen ja koulunkäynnin tukea tarvitsevien ja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden lukumäärät ja osuudet. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti paikallista lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja elinoloja koskevaa seurantatietoa, jota on koottu myös oppilailta ja huoltajilta, opetushenkilöstöltä ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisilta.

Arvio käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

Opetuksen järjestäjän arviossa käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ilmoitetaan kaikkien opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten (kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) henkilötyövuodet.

2. Kouluyhteisön toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria ja sen kehittäminen edellyttää johtamista. Oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu oppilas- ja opiskelijahuoltolain 6 §:n (opetussuunnitelman mukainen ja opetuksen järjestäjän opiskeluhuolto) mukaisesti yhteisöllisen työn kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla seurataan ja kehitetään yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen, turvallisen ja esteettömän oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja oppimista sekä ehkäistään syrjäytymistä. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista.

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

 

3. Toimenpiteet tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi (yksilökohtainen opiskeluhuolto)

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan kouluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa seurataan ja edistetään oppilaan kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista, ehkäistään ongelmia ja tarjotaan varhaista tukea. 

Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina oppilaan sekä tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus ja mielipiteet otetaan huomioon toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Yksilökohtaisessa työssä noudatetaan tietojen luovuttamista, saamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. 

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

  • oppilaan ohjaaminen opiskeluhuoltopalveluihin (kouluterveydenhuolto, kuraattori- ja psykologipalvelut)

  • yksittäisen oppilaan tueksi koottavan monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen, suostumuksen hankkiminen ja työskentelyyn osallistuminen

  • opiskeluhuoltokertomusten laatiminen, säilytys ja vastuuhenkilön nimeäminen opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltorekisterille

  • tarvittavan opiskeluhuollon järjestäminen kurinpitotoimen tai oppilaan opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

  • opettajan laajaan terveystarkastukseen luokilla 1, 5 ja 8 antaman oppilaan selviytymistä ja hyvinvointia kuvaavan arvion toimintakäytänteet (ml. suostumuksen hankkiminen) koulussa

  • oppilaan koulupäivän aikaisen eritysruokavalion tai lääkityksen ilmoittamisen käytänteet

4. Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän perheidensä sekä koulussa työskentelevien ja muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa

Opiskeluhuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten yhteinen tehtävä. Oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten sekä yhteistyötahojen osallisuus opiskeluhuollon toimintatapojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on opiskeluhuollossa keskeistä. Tämä edellyttää yhteisiä toimintatapoja ja erityisesti opetuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen yhteistyötä.

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan

  • oppilaiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen osallisuus opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen

  • koulun opetus- ja muun henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen yhteisöllisessä työssä

  • opiskeluhuollon monialainen yhteistyö oppimisen ja koulunkäynnin tuen, joustavan perusopetuksen ja sairaalaopetuksen yhteydessä

  • yhteistyö muiden oppilaiden hyvinvointia tukevien tahojen kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi

  • yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon periaatteista ja toiminnasta tiedottaminen oppilaille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyötahoille

 

5. Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus. Turvallisuuden varmistaminen edellyttää opetuksen järjestäjältä suunnitelmallista toimintakulttuurin kehittämistä, yhteistä valmistelua ja yhteisten toimintatapojen luomista koulujen kanssa. Opetuksen järjestäjä perehdyttää henkilöstönsä ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset toimintatapoihin erilaisissa ongelmatilanteissa sekä huolehtii tiedottamisesta ja suunnitelmien päivityksestä.

Suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan erikseen toimenpiteet väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi, niiden esiintyvyyden seuraamiseksi ja ongelmatilanteisiin puuttumiseksi sekä jälkiseurannan edellyttämät käytänteet. Suunnitelmassa kuvataan opettajan tai rehtorin velvoite ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Lisäksi kuvataan toimintatavat tukea tarvitsevan oppilaan (teon kohde ja tekijä) ohjaamiseksi opiskeluhuoltopalveluihin. Kuvaus yhteistyöstä huoltajien kanssa sekä viranomaisyhteistyö ml. toimintatavat koskien ilmoitusvelvollisuutta sosiaalitoimeen ja/tai poliisille ovat osa suunnitelmia.

Kriisisuunnitelma (suunnitelma kriisi-, uhka- ja vaaratilanteiden varalle)

Opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyy kriisisuunnitelma, jossa kuvataan toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Suunnitelmassa kuvataan kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat kriisitilanteissa sekä toimintavalmiuksien harjoittelu. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan tämän kokonaisuuden johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako. Suunnitelmassa kuvataan sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä opetuksen järjestäjän ja koulun välisen tiedottamisen periaatteet. Suunnitelma valmistellaan yhteistyössä hyvinvointialueen ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset sekä psykososiaalisen tuen järjestämisen periaatteet.

 

1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Luumäen kunnassa

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa esitetään arvio koulun opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa.

Arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta tukee koulun käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen opiskeluhuoltotyöhön sekä opiskeluhuollon yhteistyöhön. Arviossa otetaan huomioon opiskeluhuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja opiskeluhuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä koulussa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös oppilailta ja huoltajilta sekä opetus- ja opiskeluhuoltohenkilöstöltä saatava tieto.


Opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista, joita ovat kouluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan
  • opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä
  • opiskeluhuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollon kehittämiseen ja seurantaan.

Koulutapaturmien ennaltaehkäisy ja koulutapaturmat

Koulutapaturmien ennaltaehkäisy ja koulutapaturmat

Koulutapaturmien ehkäisyssä keskeistä on riskitekijöiden minimointi ja vääränlaisiin toimintatapoihin puuttuminen. Välitunneilla tämä tarkoittaa erityisesti selkeiden pelisääntöjen sopimista ja valvonnan olemassaoloa. Välituntivalvonnalla voidaan puuttua sääntöjen vastaiseen toimintaan.

Liikkumisen ja välituntialueiden turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi liikuntavälineitä, kiipeilytelineitä, liikuntapaikkojen pintoja, maisemointia ja muita olosuhteita koskevissa päätöksissä. Esimerkiksi kiipeilytelineet tulisi sijoittaa asfaltoidun pinnan sijaan pehmeämmän hiekan päälle.

Myös liikuntatunneilla on tärkeää noudattaa sääntöjä ja ohjeita sekä pyrkiä minimoimaan mahdolliset loukkaantumisriskit. Tehokkaita vammautumisriskiä alentavia toimenpiteitä ovat riittävästä ja kuhunkin liikuntatilanteeseen valmistavasta alkuverryttelystä huolehtiminen ja riittävien liiketaitojen opettaminen. Suuri osa liikuntavammoista johtuu liikkujan puutteellisista taidoista tai virhearvioista.

Suojavarusteiden käyttö on myös ensiarvoisen tärkeää: patjojen, kypärien, polvi- ja rannesuojainten sekä erilaisten suojahanskojen ja -lasien avulla voidaan parantaa liikunnan turvallisuutta, jolloin liikuntakokemus on nuorelle entistä positiivisempi. Oikeanlaisilla lattiapinnoitevalinnoilla ja lajiin soveltuvilla jalkineilla voidaan ehkäistä mm. nilkan ja polven nyrjähdysvammoja sekä liukastumisista aiheutuvia tapaturmia.

Yksi tärkeä tekijä kouluajan turvallisuuden parantamisessa on opettajien, oppilaiden ja muun koulun henkilökunnan ensiaputaitojen lisääminen. Oikein suoritettu ja nopea ensiapu on tärkeää vakavissa tapaturmissa, jolloin se voi pelastaa ihmisen hengen. Tavallisissa koulutapaturmissa voidaan tapaturman aiheuttamia vammoja lievittää ja paranemista jouduttaa nopeilla ensiaputoimilla.

Koulutapaturmat

Luumäen kunta on vakuuttanut kaikki peruskoulun oppilaat vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella vakuutusyhtiö OP Vakuutus OY:llä. Vakuutus on voimassa koulussa, koulumatkalla suorinta tietä kouluun ja koulusta kotiin sekä koulun työsuunnitelman mukaisen toiminnan aikana, kuten retkillä sekä leirikoulussa.

Tapaturman sattuessa

  • Opettaja, jonka tunnilla tai valvonnan alaisena tapaturma sattui, ohjaa oppilaan hoitoon ja ilmoittaa asiasta rehtorille tai kansliaan aina, vaikka tapaturma ei vaatisikaan sillä hetkellä lääkärin hoitoa.
  • Oppilas ohjataan julkisen terveydenhuollon piiriin kouluterveydenhoitajalle, terveyskeskukseen tai hammashoitolaan riippuen siitä, millaisesta tapaturmasta on kyse.
  • Mikäli oppilaan tapaturma on sattunut koulumatkalla tai vaatii hoitoa vasta koulupäivän jälkeen, on asiasta ilmoitettava mahdollisimman pian koululle ja noudatettava koulutapaturmaa koskevia ohjeita hoidon järjestämisen suhteen. Hoitoon ilmoittautumisen yhteydessä on aina mainittava, että kyseessä on koulutapaturma.

Tapaturmailmoitus ja korvaukset

  • Koulussa täytetään vakuutusyhtiöön tapaturmailmoitus ja se lähetetään sivistystoimistoon.
  • Tapaturmasta aiheutuvan hoitokulun korvaamisen edellytyksenä on, että vamman tutkimus tai hoitoon lääkärin määräämä.
  • Vakuutuksesta korvataan tapaturmasta aiheutuneet sairaanhoitokustannukset, lääkärin määräämät vamman vuoksi välttämättömät ylimääräiset kulut koulumatkoista, lääkkeet ja sairaalahoito.
  • Huoltajalle korvataan Kelan ohjeiden mukainen matkakorvaus.

  • Oppilas ohjataan julkisen terveydenhoidon piiriin kouluterveydenhoitajalle, terveyskeskukseen tai hammashoitolaan riippuen siitä, millaisesta tapaturmasta on kyse.

Kouluruokailu

Kouluruokailu

Kouluruokailu on osa oppilashuoltoa ja koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn ja ruokaosaamisen tukeminen. Sen ravitsemuksellinen merkitys oppilaan hyvinvoinnin, terveyden ja työtehon ylläpitäjänä on merkittävä. Kouluissa tarjottu ruoka tyydyttää 1/3 oppilaan energia- ja suojaravintoaineiden tarpeesta. Aterian täysipainoisuus riippuu annoksen oikeaoppisesta koostamisesta – tässä aikuisten ohjaava osuus on oleellinen etenkin pienempien oppilaiden kohdalla. Ateriakokonaisuuden kokoamisen avuksi esillä on myös malliannos tarjottimella tai esillä olevassa julisteessa. Täysipainoiseen ateriaan kuuluvat pääruoan lisäksi kasvis- tai hedelmälisäke, leipä, levite ja ruokajuoma.

Ruokailussa noudatetaan kahdentoista viikon ruokalistakiertoa ja listat ovat julkisesti nähtävillä sekä koululla että paikallislehdessä. erityisruokavaliota noudattaville on tarjolla ruokavalionsa mukainen vaihtoehto.

Asiakkaita ohjataan terveelliseen ravitsemukseen sekä oikeisiin ruokailutottumuksiin ja –tapoihin. Kouluruokailutila – Sapuskasali – on pyritty kalustamaan ja sisustamaan viihtyisäksi jotta ruokailutilanne olisi miellyttävä. Salissa on aika ajoin esillä oppilaiden töitä ja vuotuisiin juhliin tai teematapahtumiin liittyvää materiaalia. Kouluruokailun ajoittamisessa huomioidaan oppilaiden työpäivän pituus. Maksullista välipalaa on tarjolla sitä haluaville iltapäivisin – erityistarpeissa välipalatarjoilu on maksuton. Ruokailutilanteen rauhoittamiseksi ruokailuvuorot on porrastettu luokittain eteneväksi. Kouluruokailuun pyritään varamaan riittävästi aikaa ryhmää kohden, oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu varmistaa jaksamista koulupäivän aikana. Ruokailutilat ovat avarat ja valoisat. Riittävä noutopisteiden määrä helpottaa jonottamista ja äänierityksen käyttö materiaaleissa vaimentaa ääntä omalta osaltaan. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.

Erilaiset teema- ja juhlapäivät lisäävät oppilaiden tapa- ja juhlakulttuurin tuntemusta. Oppilaiden mielipiteitä huomioidaan ja aika ajoin varataan mahdollisuus toiveaterioihin. Oppiaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja erityisesti ruokailuhetkien suunnitteluun, mahdollisuuksien mukaan myös toteutukseen ja arviointiin. Kouluumme on perusteilla kouluruokailuraati, jonka kautta eri sidosryhmät voivat vaikuttaa kouluruokailuun entistä selkeämmin. Raatiin tulee edustus kouluruokailuhenkilöstöstä, eri tasojen oppilaskunnista, opettajista, terveydenhuoltopuolelta, muusta henkilökunnasta sekä vanhemmista. Raadilta kerätään mielipiteitä ja toiveita kouluruokailun kehittämiseen mahdollisimman hyvin käyttäjiään palvelevaksi

Koulumatkojen liikunnallistaminen

Suomalaiset liikuntasuositukset määrittelevät lasten ja nuorten tarvitseman liikuntamäärän. Kouluikäisten suositusten mukaan kaikkien 7-18-vuotiaiden tulisi liikkua vähintään 1-2 tuntia joka päivä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla.

Koulumatkojen tai osan siitä kulkemista joko kävellen tai pyöräillen suositellaan kaikille koulun oppilaille. Lähellä koulua asuvia oppilaita pyritään aktivoimaan tulemaan kävellen tai pyöräillen kouluun päivittäin. Liikenneturvallisuusnäkökohdat käydään läpi oppilaiden kanssa. Siirtymät liikuntatunneille tehdään kävellen. Siirtymiä varten käydään oppilaiden kanssa läpi yhteisesti noudatettavat säännöt. Kerran lukuvuodessa järjestetään liikennekasvatuspäivä, jossa muun ohjelman ohessa käydään läpi myös koulun läheisyydessä olevat erityistä huomiota vaativat paikat kuten risteysalueet.

2 a. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa. Suunnitelmassa kuvataan:

kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen
  • kiusaamistapauksissa toimitaan KiVa-kouluohjelman mukaisesti (keskustelu kiusatun ja kiusaajan ja heidän vanhempiensa kanssa sekä mahdollisesti luokkakavereiden kanssa; seuranta)
  • KiVa-koulu oppitunnit 7-luokkalaisille lukuvuoden aikana
  • tukioppilaat, ryhmäyttämispäivät keväällä 6. luokille ja syksyllä 7. luokille

 

edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla

  • kiusaamistapauksissa toimitaan KiVa-kouluohjelman mukaisesti (keskustelu kiusatun ja kiusaajan ja heidän vanhempiensa kanssa sekä mahdollisesti luokkakavereiden kanssa; seuranta)
yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta
  • tarvittaessa kuraattori, psykologi ja lasten ja nuorten talon palvelut
yhteistyö huoltajien kanssa
  • tapauskohtaisesti
yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa

  • tarvittaessa yhteys poliisiin ja sosiaalitoimeen
suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille
  • vanhempainilloissa, syystiedotteessa
suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.
  • vuosittainen KiVa-koulukysely oppilaille ja siitä vastaaville opettajille, mahdolliset muut kyselyt, yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä vastaa seurannasta ja arvioinnista

2 b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan:


kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa
  • Noudatetaan koulun pelastussuunnitelman ohjeistusta.

johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa

  • Koko koulun suojelujohtajana on rehtori apunaan apulaisrehtorit. Noudatetaan myös työsuojelupaikkaperiaatetta, joka tarkoittaa sitä, että vaara- tai onnettomuustilanteessa paikalla olevat henkilöt vastaavat ensiapu-, pelastus-, ja sammutustoiminnasta parhaan kykynsä mukaan. Koulukeskuksessa on ensiaputaitoisia henkilöitä.
sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet
  • Tiedottamisesta vastaa koulun rehtori tai hänen varahenkilönsä.
psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen
  • Oppilashuoltoryhmä toimii tarvittaessa koulukeskuksen kriisityöryhmänä
suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille
  • pelastussuunnitelman mukaisesti
toimintavalmiuksien harjoittelu
  • pelastussuunnitelman mukaisesti

suunnitelman arviointi ja päivittäminen
  • pelastussuunnitelman mukaisesti

Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Opetuksen järjestäjä seuraa koulun opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista.

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun opiskeluhuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.

Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen opiskeluhuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.

Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

 

Opetuksen järjestäjä seuraa koulun opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista.

 

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun opiskeluhuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.

 

Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen opiskeluhuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta.

 

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 3-kohta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 2 mom. 5-kohta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 § 4 mom.

Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 § 1 mom.