Palmusunnuntai

Mitä tapahtui palmusunnuntaina?

Kirkkovuosi: Palmusunnuntai

 
 

Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon, jolloin muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä ja elämän viimeisiä vaiheita. Palmusunnuntai muistuttaa myös Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin. Hän ratsasti aasilla Jerusalemiin, ja kansa heitti hänen eteensä tielle palmunlehviä.Väkijoukko juhli häntä huutaen Hoosianna eli Oi, auta.

Oppilaille voi lukea ratsastuksesta Jerusalemin pääsiäisjuhlille. Pesah-juhlaa vietettiin juutailaisessa kulttuurissa Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. 
(Mark. 11:1–11):

Juutalaisten pääsiäisjuhlaan oli enää viikko aikaa. Jeesus ja opetuslapset olivat menossa juhlille Jerusalemiin. Ennen kaupunkia, Öljymäen rinteellä, Jeesus pyysi opetuslapsia hakemaan läheisestä kylästä aasin. Opetuslapset hakivat aasin ja laittoivat vaatteita sen selkään pehmusteeksi. Jeesus nousi aasin selkään ja ratsasti kaupunkiin opetuslasten seuratessa häntä. Kansanjoukko otti Jeesuksen vastaan kuninkaan tavoin. Jerusalemiin vievän tien äärellä ihmiset katkoivat palmupuun oksia. He levittivät niitä ja vaatteita tielle. Jeesusta tervehdittiin: ”Hoosianna, Daavidin poika! Siunattu olkoon hän joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!”

Tiedetään, että Syyriassa ja Egyptissä palmusunnuntain juhlaa on vietetty jo 300-luvulla. Lännen kristityille palmusunnuntain juhla vakiintui 600-luvun kirkossa. Nykyisin koko Suomessa palmusunnuntain perinteeseen kuuluu muun muassa, että lapset käyvät virpomassa pajunoksat käsissään.

Palmusunnuntain ajankohta vaihtelee vuosittain. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, ja palmusunnuntaita vietetään viikkoa ennen sitä. Tänä vuonna palmusunnuntai on 5.4.

Kirkoissa päivän liturginen väri on violetti tai sininen. Alttarilla palaa kaksi kynttilää. Usein kirkossa lauletaan monille tuttua virttä 15: 
”Tiellä ken vaeltaa, ken aasilla ratsastaa? Maahan on laskettu vaatteita, lehtiä, oksia. Muurari-rabbi nyt on matkalle lähtenyt, noussut on satulaan ratsunsa, kuitenkin kuningas.”


Virpominen kuuluu suomalaiseen kansanperinteeseen

Miten Suomessa vietetään palmusunnuntaita?

Kristityille palmu on kuoleman voittamisen ja marttyyriyden symboli. Jo Vanhan Testamentin teksteissä ennustettiin, että Messiaan tullessa kaupunkiin hänen eteensä levitetään palmun lehviä. Suomessa ei kasva palmuja, eikä pääsiäisen aikaan muutenkaan vielä juuri mikään kasva. Pajunkissat puhkeavat Suomessa usein pääsiäisen aikaan ja sen takia hyvää pääsiäistä toivotellaankin meillä Suomessa pajunoksilla virpomalla. Koti ja kirkko koristellaan pajunoksilla. Tästä juontaa juurensa myös virpomisperinne, jossa virvottava toivotetaan "tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks" - kyse on oikeastaan siunauksesta. 

 

Virvon, varvon,

tuoreeks terveeks,

tulevaks vuodeks.

Vitsa sulle,

palkka mulle.

Annatko munan vai kanan?

Kuuntele kertomus ortodoksisen kirkon virpomisperinteestä
https://soundcloud.com/opetushallitus/palmusunnuntaina-kaeydaeaen?in=opetushallitus/sets/aksios-1

Palmusunnuntain ikoni

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä