LUKUNALLEN MATKASSA, Valmisteltu lukuhetki, 3-5 - vuotiaat

KIRJA: MUUMILAAKSON SALAPOLIISIT, HILLOPURKIN ARVOITUS

 (Päivi Arenius /Kuvat, Katariina Heilala/Teksti, TAMMI)

Kirjassa Muumimamma on paistanut lettuja ja kutsuu perheen syömään, mutta hillopurkki on kadonnut. Muumipeikko ja Nipsu ryhtyvät suurennuslaseilla varustautuneina salapoliiseiksi ja lähtevät seuraamaan johtolankoja.

Lukunallen matkassa – päiväkotivierailun toteutus

Lukuhetki

Virittäytyminen

Lukuympäristö oli rakennettu sinisillä verhokankailla ja lukulampulla tunnelmaa luoden. Lukunalle vastaanotti lapset yksitellen ovella ja lapset ohjattiin omille paikoille penkeille. Lukunallella oli oma tuoli, samoin lukijalla. Esillä liinalla peitetty satuvakka (kori).

Kuvalukeminen, tekstin lukeminen ääneen

Ensin tutkittiin yhdessä kirjan kuvat ja lapset saivat kertoa mitä he näkivät kuvissa (kuvalukeminen). Sen jälkeen sammutettiin lukulamppu ja aikuinen luki tarinan tekstin lapsille ääneen kohdistaen samalla taskulamppua kuviin. Pohdittiin miten paljon tarinasta paljastui uusia asioita, kun luettiin kirjoitettu tarina.

Keskustelu

Lukulamppu sytytettiin ja ryhdyttiin tutkimaan mitä satuvakasta löytyy. Nostettiin yksi kerrallaan tarinaan liittyneitä esineitä ja mietittiin miten esineet liittyvät tarinaan. Esineet: suurennuslasi, kynsilakka, maalipensseli, nenäliina, huulipuna. pullo, vesivärit, hillopurkki. Samalla esineistä keskusteltiin ja mietittiin mitä ne ovat, mihin niitä käytetään ja lapset saivat kertoa omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan niin esineisiin kuin tarinoihinkin liittyen. Äidin kynsilakasta ja kynsien lakkaamisesta oli monilla paljon kerrottavaa:) Lopuksi esineitä ja tutkia ja kosketella, suurennuslasi oli erityisen suosittu! Lukuhetken päätteeksi Lukunalle vilkutti jokaiselle ovensuulla.

Tarinan toistaminen

Muutama lapsi sai lukuhetken jälkeen kertoa tarinan vuorollaan aikuisen avustaen dialogisen lukemisen keinoin uudelleen Lukunallelle kirjan kuvista, sillä Lukunalle rakastaa kuunnella kirjoja ja haluaa kuulla saman kirjan vaikka kuinka monta kertaa. Lapsen kertoma tarina äänitettiin samalla padilla ja lapsi sai kuunnella sen padilta. Se oli jännittävää!

Piirtäminen

Osa lapsista piirsi tarinasta sen mitä kukin halusi siitä piirtää. Samalla aikuinen nimesi asioita ja keskusteli lapsen kanssa, lapsen tuottamaa sanoittaen ja muisteltiin yhdessä kirjan tapahtumia.

Muistipeli

Pelattiin pienryhmissä muistipeliä, joka tehtiin kirjan ”johtolangoista” ja lukuhetkellä käytetyistä esineistä. Muistipelikorteissa sanat myös kirjoittetuna ja lisäksi samat sanat sanalapuilla, joita käyttämällä sai etsiä saman sanan kuvakortista.

Tarinapolku

Ryhmätilaan ja käytävälle tehtiin polku, jota pitkin kuljettiin samalla kirjaa katsellen ja lukien.Tarinan mukaisesti ja etsittiin ”johtolankoja” muutaman lapsen kanssa. 

Aloitettiin soittamalla ”kumistinta” (kehärumpu) kuten Muumimamma tarinassa, kun hän kutsuu kaikki herkuttelemaan. Hillopurkki on kadonnut ja lapset saivat suurennuslasit ja toimia salapoliiseina kuten Muumipeikko ja Nipsu kirjassa. Lattiaan oli kiinnitetty numerojärjestyksessä ykkösestä aloittaen numeroratoja, joita pitkin edettiin (numerolukutaito). Numeroradat veivät kirjan tapahtumien mukaisessa järjestyksessä Muumilaakson hahmon luokse (kuva seinällä), josta löytyi pussista tai laatikosta ”johtolanka” (esine, jota lukuhetkellä oli käytetty). Hillopurkkia ei löytynyt, mutta muisteltiin yhdessä miten kirja päättyi ja lopuksi kurkattiin Muumimamman keittiön kaappiin (kotileikkinurkkauksen kaappi), jossa on aina hilloa. Sieltä löytyi tälläkin kertaa hillopurkki ja pidettiin lopuksi leikkinurkkauksessa lettukestit:)