:rightEntäpä alkuaine numero 19, kalium K? Koska sen järjestysluku on 19, sillä on 19 elektronia. Elektroneista 2 menee 1. kuorelle ja 8 2. kuorelle. Jäljelle jää 9 elektronia, jotka mahtuisivat helposti 3. kuorelle, mutta todellisuudessa 3. kuorelle sijoittuu näistä kahdeksan ja yksi seuraavalle eli 4. kuorelle.

 

Tässä piilee kuorimallin heikkous. Sen avulla elektroneja ei aina voida sijoittaa suoraviivaisesti kuorilleen 4. vaakarivissä eli 4. jaksossa ja siitä taulukossa alaspäin. Ei kuitenkaan hätää, sillä jaksollisen järjestelmään on useimmiten merkitty kullekin alkuaineelle sen elektronien järjestyminen eri kuorille. Tämä löytyy alkuainemerkin vasemmalta tai oikealta puolelta allekkaisena lukusarjana. Ylimpänä on sisimmän eli 1. kuoren, sitten 2. kuoren elektronien määrä jne.. Alin luku kertoo viimeisimmän ja samalla myös tärkeimmän kuoren elektronien määrän.

Viimeistä kuorta jolle riittää elektroneja, kutsutaan uloimmaksi kuoreksi. Tällä kuorella sijaitsevia elektroneja kutsutaan ulkoelektroneiksi. Uloimman kuoren elektronimiehitys kertoo hyvin paljon kyseisen alkuaineen kemiallisista ominaisuuksista. Siihen täytyy kiinnittää erityistä huomiota silloin, kun pyritään ymmärtämään jotakin kemian ilmiötä atomitasolla.

Atomin uloimmalla kuorella voi olla korkeintaan kahdeksan elektronia. Mikäli uloimmalla kuorella on tasan kahdeksan elektronia, sitä kutsutaan oktettirakenteeksi eli oktetiksi. Tällainen elektronirakenne on hyvin pysyvä.