Muinoin irlantilaiset uskoivat, että pahat henget liikkuivat ulkona jouluaattona. Niinpä he viettivät koko päivän sisällä, tarinoiden ja laulaen. Päivää vietettiin paastoten, paitsi että illansuussa syötiin jotakin lihatonta ruokaa. Noin tunti ennen keskiyötä, kaikki kirkonkellot kautta Irlannin alkoivat soida. Tätä kellonsoittoa kutsuttiin "Paholaisen kelloksi", ja se merkitsi sitä, että Paholainen oli kuollut. Paholaisen uskottiin syntyvän joka jouluna uudelleen, samaan aikaan, kuin Jeesuskin syntyi.

Vähän samankaltaisia perinteitä noudattavat jotkut irlantilaiset vielä nykyisinkin. Tällöin jouluaattona syödään vain kalaa, perunoita ja vihanneksia - ja kyyrötetään kotona turvassa. Jotkut noudattavat sitäkin vanhaa seremoniallista perinnettä, että jouluaaton perunakeiton valmistaa perheessä mies. Nukkumaan mennessään perheet jättävät pöytään syötävää ja juotavaa ja ulko-oven auki niin, että Pyhä perhe pääsee sisään ravitsemaan itseään ja lepäämään.

Jouluaika alkaa Irlannissa perinteisesi joulukuun 8. päivänä, erityisesti maaseudulla, ja tällöin kodeissa otetaan esille joulukoristeet ja -kuuset. Muutoin joulunvieton tavat ovat hyvin samankaltaisia kuin meillä Suomessa.

Irlannin jouluperinteisiin kuuluu talon etuikkunalle jouluaattona sytytettävä kynttilä. Vanhan uskomuksen mukaan ikkunassa tuikkiva kynttilä ohjaa suojaa etsiviä Mariaa ja Josefia löytämään tiensä turvaan ja lämpöön. Kynttilän sytyttäminen jouluaattona on harras tapahtuma ja kynttilän sytyttää perheen nuorin jäsen, tai jos perheessä on joku Mary-niminen, sytyttäminen on hänen kunniatehtävänsä.

Ehkä hassuin irlantilainen jouluperinne on meressä uinti joulupäivänä. Mereen hypätään mieluiten joltakin kallionkielekkeeltä, usein vieläpä joulupukin vaatteissa.

(lähde: Joulu, joulupukki, joululahjat, joulukalenterit (tunturisusi.com))