Naapurimaamme joulunvietto muistuttaa hyvin paljon suomalaista joulunviettoa.

Joulunvietto käynnistyy Ruotsissa jouluaattona 24. joulukuuta. Joulukuusi tuodaan sisälle jo edellisenä päivänä. Lahjat pinotaan kuusen juurelle kuten Suomessakin. Perinteisesti pakettien kylkeen on laadittu pieni jouluruno, julrim, joka antaa vinkkiä lahjan sisällöstä. Lahjoja vahtii oljesta tehty pukki, joka pohjautuu saksalaisiin tapoihin. Illalla joulupukki, jultomte, jakaa runoilla varustetut lahjat.

Joulukirkko, joko aattoillan jumalanpalvelus tai joulupäivän aamukirkko, Julotta, on suosittu tilaisuus. Jouluaattona syödään päivällä usein lipeäkalaa ja perunaa valkokastikkeella. 

Joulutontun vierailu päättyy siihen, että hän saa maistaa joulupuuroa. Tämä tapa on peräisin ajalta, jolloin ruotsalaiseen kansanuskomukseen kuuluivat keijut, noidat, tontut ja muut olennot, ja jokaisella kodilla uskottiin olevan oma kotitonttunsa suojelijanaan. Kotitonttu sai aina puuroa jouluna – muuten taloa kohtasi epäonni. 

Joulupöytä "Julbord"

Ruotsalaisessa joulunvietossa tärkeintä roolia näyttelee joulupöytä. 

Siitä löytyy herkkuja koko perheelle: monenlaista silliä, graavilohta, mätiä ja katkarapuja, Skagenröra, lihapullia, makkaroita, prinssinnakkeja, Janssonin kiusausta, paahtokylkeä, revbenspjäll ja punakaalia. Lipeäkala, lutfisk, tarjoillaan valkokastikkeen kanssa. Pöydästä löytyy myös aina näkkileipää ja sen eri versioita. Joulupöydän päävieras on tietysti joulukinkku. Juomana on usein suomalaista kotikaljaa muistuttava julmust.

Jälkiruokana tarjotaan manteliriisiä ja kaikenlaista jouluista naposteltavaa kuten erilaisia pähkinöitä, konvehteja, pipareita, nekkuja, marsipaania, jääsuklaata.

Lähde: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/27/ruotsalainen-joulu-god-jul