Ilmaisutaidosta draamaan

Ilmaisutaidosta draamaan

Lyhyt historiikki

Suomessa ilmaisutaito tuli vapaavalintaiseksi oppiaineeksi lukioon 1970-1980-lukujen vaihteessa.
Aineen valinnut oppilas saattoi huomata olevansa uudenlaisessa oppimistilanteessa ja –ympäristössä: Pulpetit siirrettiin sivuun, eikä oppikirjoja tarvittu. Tyhjä tila täyttyi oppilaiden ja heidän joukkoonsa astuneen opettajan vuorovaikutteisesta toiminnasta. Oppimismateriaalina käytettiin omaa kehoa, ääntä, kokemuksia, tunteita. Ilmaisutaidossa yhdistyivät ennestään tutut musiikillinen, kuvataiteellinen, luova kirjallinen, suullinen ja liikunnallinen ilmaisu teatterimaiseksi kokonaisuudeksi.

Englannissa on vankat perinteet niin teatterilla kuin ilmaisukasvatuksellakin. Maamme lukioissa opetettu ilmaisutaito onkin saanut oppinsa ja metodinsa englantilaisesta draamapedagogiikasta.
1990-luvun alku on ollut suurta draamapedagogiikan globaalista voittokulkua. Silloin alkoi Suomessakin pätevien draamaopettajien kouluttaminen. Lukioissa vapaavalintaisena alkanut luova toiminta laajeni varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen sekä jatkokoulutukseen. Nykyään draamapedagogiikan kasvatukselliset ansiot tiedostetaan niin kouluissa kuin kodeissakin.

Sydän-Laukaan kouluun ilmaisukasvatus tuli 1990-luvun alussa, ja siitä tuli varsin pian valinnainen oppiaine, johon on hakeutunut jatkuvasti innokkaita opiskelijoita. Teatteriharrastus on muutoinkin Laukaassa monipuolista, vireää ja osaavaa.

Mistä nimi oppiaineelle? Ilmaisutaito ei ole täysin onnistunut: ilmaisua ovat tietysti myös musiikillinen ilmaisu, kuvataiteellinen ilmaisu ja luova kirjallinen ilmaisu. Lukion ilmaisutaito oli oppiaine, jonka tavoitteena oli lähinnä kokonaisilmaisun ja luovuuden kehittäminen. Pedagoginen draama on pedagogista toimintaa, jossa draaman keinoin pyritään kasvatuksellisiin tai opetuksellisiin päämääriin. Kysymyksessä on suomenkielinen vastine englantilaisille käsitteille Drama in Education (DIE) tai Educational Drama. Draamapedagogiikka on kokoava käsite, johon sisältyy sekä draaman käyttö kasvatuksellisiin (opetuksellisiin) tarkoituksiin että näyttämötaiteen opetukseen tähtäävä pedagoginen toiminta. Draama on teatterin keinojen pedagogista käyttämistä.