5.6 Paikallisesti päätettävät asiat (1.8.2023 alkaen)
5.6. Paikallisesti päätettävät asiat (OPH-532-2023) 1.8.2023 alkaen
5.6 Paikallisesti päätettävät asiat
Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
• mitkä ovat keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän
luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi
• toimintamallin oppilaiden poissaolojen ehkäisemiseksi ja suunnitelmalliseksi
seuraamiseksi sekä niihin puuttumiseksi. Toimintamallissa kuvataan opetuksen
järjestäjää, koulua ja oppilasta koskien [1]
- miten kouluun kiinnittymistä, koululäsnäoloa ja vertaissuhteita tuetaan ja
poissaoloja ennaltaehkäistään. [1] Mikäli paikallisesti päätetään laajennettavan
esimerkiksi terveystiedon tai muiden aineiden oppimäärää tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun, kuvataan näiden tuntien tavoitteet ja sisällöt opetussuunnitelmassa [8].
- miten poissaoloja seurataan suunnitelmallisesti niin että niistä kerätty tieto on käytettävissä poissaolojen ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen lukuvuoden aikana [1]
- miten poissaoloihin puututaan suunnitelmallisesti, ja tämän edellyttämä työnjako ja vastuut [1,2]
- miten yhteistyö huoltajien tai muun laillisen edustajan kanssa toteutetaan [1,2,3]
- miten poissaolojen ehkäisemisen ja seurannan sekä poissaoloihin puuttumisen toimintatavat sekä niiden suunnittelu koordinoidaan koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä, jossa huoltajat ja oppilaat ovat osallisena [1,4]
- miten yhteistyö opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa poissaolojen ehkäisemisessä, niihin puuttumisessa sekä poissaolojen syiden selvittämisessä toteutetaan [1,2]
• yhteistyössä kuvataan oppilaan opiskeluhuoltopalveluihin ohjaamisen käytännöt [5],
terveystarkastuksiin liittyvä yhteistyö [6] sekä yhteistyön konkreettinen käynnistäminen opiskeluhuoltopalvelujen kanssa oppilaan runsaissa poissaoloissa [1,7]
- miten toimintamallin jatkuva seuranta ja kehittäminen kerätyn tiedon ja järjestelmällisen palautteen pohjalta tehdään [1]
• miten yhteistyö koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa organisoidaan ja miten sitä seurataan ja kehitetään, erityisesti
- miten huolehditaan oppilaiden osallisuuden toteutumisesta
- mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja järjestämiskäytännöt.
[1] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022)
[2] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 - 5 § (1287/2013)
[3] Perusopetuslaki 3 § (626/1998)
[4] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 § (1287/2013)
[5] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 11 § (1287/2013)
[6] Terveydenhuoltolaki 16 § (1326/2010), Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 7 § (338/2011)
[7] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 - 19 § (1287/2013), Terveydenhuoltolaki 15 a §, 16 §, 17 a § (1326/2010),
Sosiaalihuoltolaki 5 §, 10 §, 27 c § (1301/2014)
[8] Perusopetuslaki 11 §, 14 § (626/1998)
Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
• mitkä ovat keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän
luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi
• toimintamallin oppilaiden poissaolojen ehkäisemiseksi ja suunnitelmalliseksi
seuraamiseksi sekä niihin puuttumiseksi. Toimintamallissa kuvataan opetuksen
järjestäjää, koulua ja oppilasta koskien [1]
- miten kouluun kiinnittymistä, koululäsnäoloa ja vertaissuhteita tuetaan ja
poissaoloja ennaltaehkäistään. [1] Mikäli paikallisesti päätetään laajennettavan
esimerkiksi terveystiedon tai muiden aineiden oppimäärää tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun, kuvataan näiden tuntien tavoitteet ja sisällöt opetussuunnitelmassa [8].
- miten poissaoloja seurataan suunnitelmallisesti niin että niistä kerätty tieto on käytettävissä poissaolojen ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen lukuvuoden aikana [1]
- miten poissaoloihin puututaan suunnitelmallisesti, ja tämän edellyttämä työnjako ja vastuut [1,2]
- miten yhteistyö huoltajien tai muun laillisen edustajan kanssa toteutetaan [1,2,3]
- miten poissaolojen ehkäisemisen ja seurannan sekä poissaoloihin puuttumisen toimintatavat sekä niiden suunnittelu koordinoidaan koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä, jossa huoltajat ja oppilaat ovat osallisena [1,4]
- miten yhteistyö opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa poissaolojen ehkäisemisessä, niihin puuttumisessa sekä poissaolojen syiden selvittämisessä toteutetaan [1,2]
• yhteistyössä kuvataan oppilaan opiskeluhuoltopalveluihin ohjaamisen käytännöt [5],
terveystarkastuksiin liittyvä yhteistyö [6] sekä yhteistyön konkreettinen käynnistäminen opiskeluhuoltopalvelujen kanssa oppilaan runsaissa poissaoloissa [1,7]
- miten toimintamallin jatkuva seuranta ja kehittäminen kerätyn tiedon ja järjestelmällisen palautteen pohjalta tehdään [1]
• miten yhteistyö koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa organisoidaan ja miten sitä seurataan ja kehitetään, erityisesti
- miten huolehditaan oppilaiden osallisuuden toteutumisesta
- mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja järjestämiskäytännöt.
[1] Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022)
[2] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 - 5 § (1287/2013)
[3] Perusopetuslaki 3 § (626/1998)
[4] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 § (1287/2013)
[5] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 11 § (1287/2013)
[6] Terveydenhuoltolaki 16 § (1326/2010), Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 7 § (338/2011)
[7] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 - 19 § (1287/2013), Terveydenhuoltolaki 15 a §, 16 §, 17 a § (1326/2010),
Sosiaalihuoltolaki 5 §, 10 §, 27 c § (1301/2014)
[8] Perusopetuslaki 11 §, 14 § (626/1998)
Kunnan OPS-sisältö (tulee voimaan 1.8.2023)
Keskeiset tavoitteet hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi
Oppilaalla on oikeus fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja pedagogiseen turvallisuuteen. Koulun toiminnan avulla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä. Oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia tunnistetaan, lievennetään ja ehkäistään mahdollisimman varhain.
Jokaisella koululla toimii yhteisöllinen monialainen opiskeluhuoltoryhmä opiskeluhuoltolain edellyttämällä tavalla. Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli kodin ja koulun yhteistyön rakentamisessa. Yhteistyö opiskeluhuollon kanssa voi käynnistyä joko koulun toimijoiden, huoltajien tai oppilaiden omasta aloitteesta. Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Jokaisella koululla toimii oppilaskunta, joka edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Yhteistyö nivelvaiheissa kuvataan koulutuksenjärjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa.
Kunnan perusopetuksessa yhteisesti käytössä olevat toimintatavat:
- Opetuksenjärjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma 1.8.2023 alkaen
- Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä ja ohjauksesta. Se myös arvioi ja valvoo opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta.
- Koulujen yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmät kokoontuvat vähintään kaksi kertaa lukukaudessa, useamminkin koulun koosta riippuen tai tarpeen mukaan.
- Yhteisöllisen opiskeluhuollon vuosikelloa suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan yhdessä huoltajien, oppilaiden ja muiden sidosryhmien (opiskeluhuollon työntekijät, siivous- ja ruokapalvelut, kiinteistöhuolto, nuorisotyöntekijät, psykiatriset sairaanhoitajat, mahdolliset hanketyöntekijät) kanssa yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän kokoontumisissa.
- Hyvinvointiopetuksen vuosikello, jonka kuukausittaiset teemat on sidottu yhteen yhteisöllisen opiskeluhuollon vuosikellon kanssa ja joka tukee läsnäolon tukemista ja poissaolojen ehkäisemistä
- Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat, jotka laaditaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan
- Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi kiusaamiselta, häirinnältä ja seksuaaliselta väkivallalta
- Turvallisuussuunnitelma
- Kriisisuunnitelma
- Koulujen omat hyvinvointikyselyt, jotka toteutetaan vuorovuosin kouluterveyskyselyn kanssa ja joiden tulokset käsitellään koulun yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Tarvittavat kehittämistoimet suunnitellaan vastausten perusteella.
- Säännölliset kouluympäristön terveyden ja turvallisuuden tarkastukset sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset (lakisääteiset)
Toimintamallin oppilaiden poissaolojen ehkäisemiseksi ja suunnitelmalliseksi seuraamiseksi sekä niihin puuttumiseksi:
Poissaoloihin puuttuminen Laukaa
Laukaan kunnan perusopetuksessa on laadittu Läsnäolon tukemisen ja poissaoloihin puuttumisen malli , joka on otettu käyttöön 1.8.2022, ja päivitetty valtakunnallisen ohjeistuksen mukaan keväällä 2023. Tässä mallissa on kuvattu, miten kouluun kiinnittymistä, koululäsnäoloa ja vertaissuhteita tuetaan ja poissaoloja ennaltaehkäistään. Ennaltaehkäisevän työn osaksi on kunnassa 1.8.2022 käyttöön otettu Hyvinvointiopetuksen vuosikello. Läsnäolon tukemisen ja poissaoloihin puuttumisen mallissa kuvataan, miten poissaoloja seurataan suunnitelmallisesti niin että niistä kerätty tieto on käytettävissä poissaolojen ehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen lukuvuoden aikana. Yhteistyö huoltajien tai muun laillisen edustajan kanssa on niinikään kuvattu tässä mallissa. Lisäksi kouluille on valmisteltu tukimateriaalia liittyen läsnäolon tukemiseen ja poissaoloihin puuttumiseen.
Poissaolojen suunnitelmallinen seuraaminen
Luokanopettajia ja -ohjaajia muistutetaan poissaolojen säännöllisestä seuraamisesta kuukausittain. Poissaolojen tarkastelussa huomioidaan sekä poissaolojen laatu että määrä. Lukukauden puolivälissä luokkatasoisia poissaoloja käsitellään koulun yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä. Opetuksenjärjestäjä seuraa poissaoloja koulun ja kunnan tasolla puolivuosittain sekä kehittää toimintatapojaan saadun tiedon pohjalta.
Suunnitelmallinen puuttuminen poissaoloihin
Luokanopettaja tai -ohjaaja on vastuussa seurannasta ja puuttumisesta siihen saakka, kun perustetaan monialainen yksilöllinen opiskeluhuoltoryhmä, jossa sovitaan työnjaot ja vastuut siitä eteenpäin. Poissaoloihin puuttuminen on kuvattu Läsnäolon tukemisen ja poissaoloihin puuttumisen mallissa.
Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä, jossa on mukana huoltajien ja oppilaiden edustus, koordinoi poissaolojen ehkäisemistä, seurantaa ja poissaoloihin puuttumista kunnassa käytössä olevan toimintamallin mukaisesti. Koulukohtainen yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä tarkastelee poissaoloja ilmiöinä luokkatasoisesti lukukausittain, seuraa ja kehittää yhteistyötä koulun sisällä sekä organisoi yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
Yhteistyö opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa poissaolojen ehkäisemisessä, niihin puuttumisessa sekä poissaolojen syiden selvittämisessä on kuvattu opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmassa. Jos oppilaan poissaolot lisääntyvät, niistä herää huoli tai ne pitkittyvät, opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisiin tulee ottaa yhteyttä viipymättä oppilas- ja opiskelijahuoltolain 16 § kuvaamalla tavalla. Perusopetuslaki 40 § määrittää henkilötietojen salassapidosta ja tietojenkäsittelystä. Siirrettävien tietojen tulee olla opetuksen järjestämisen kannalta tarpeellisia. Lain mukaan opettaja voi konsultoida opiskeluhuollon palveluiden henkilöstöä silloin, kun huolen aihe vaikuttaa oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin. Erityisopettajilla on käytössään varhaisen huolen kartoituslomakkeet oppilaalle, huoltajalle ja opettajalle. Poissaolojen syiden selvittämiseen tarkoitettuja lomakkeita (esim. ISAP ja SRAS-R) voivat käyttää mm. erityisopettajat, kuraattorit ja terveydenhoitajat työkalunaan.
Toimintamallin jatkuva seuranta ja kehittäminen kerätyn tiedon ja järjestelmällisen palautteen pohjalta
Toimintamallia päivitetään ja kehitetään samalla kun opetuksenjärjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaa päivitetään. Ensimmäinen päivitys tapahtuu keväällä 2024, sen jälkeen vähintään kerran valtuustokaudessa, lasten ja nuorten hyvinvoinvointisuunnitelman päivittämisen yhteydessä tai sen jälkeen, sekä tarvittaessa.
Oppilaiden osallisuuden toteutumisesta huolehtiminen
Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen.
Oppilaiden osallisuuden lähtökohtana on jokaisen oppilaan huomioiminen yksilönä ja hänen vahvuuksiensa
tukeminen. Jatkuvalla ryhmäyttämisellä tuetaan oppilaiden kuulumisen tunnetta luokka- ja kouluyhteisöön.
Oppilaiden osallisuuden toteutuminen kuvataan koulujen toimintasuunnitelmassa ja opetushenkilöstölle
suunnatussa Läsnäolon tukemisen ja poissaoloihin puuttumisen tukimateriaalissa. Yhteisöllinen toiminta
kouluissa tukee oppilaan osallisuutta ja antaa oppilaalle tunteen kuulumisesta yhteisöön.
Jokaisella koululla toimii oppilaskunta, joka edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja
osallistumista. Oppilaskunta kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Oppilaille
tarjotaan oppilaskuntatoiminnan rinnalla myös muita mahdollisuuksia vaikuttaa luokan ja koulun
toimintaan.
Kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja järjestämiskäytännöt
Lähtökohtana kodin ja koulun yhteistyössä on huoltajien asiantuntijuuden arvostaminen oman lapsensa
asioissa ja kunnioittava kohtaaminen. Huoltajille tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaisiin
vanhempaintapaamisiin. Oppilaan monialaisiin yksilöllisiin opiskeluhuoltoryhmiin osallistuvat henkilöt
sovitaan yhdessä huoltajien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyö on lähtökohdiltaan positiivista ja
keskustelevaa sekä tukee molempia osapuolia oppilaan kasvun ja oppimisen edistämisessä. Koululla on
aktiivinen ja aloitteellinen rooli kodin ja koulun yhteistyön rakentamisessa. Kodin ja koulun yhteistyötä
suunnitellaan, kehitetään ja arvioidaan yhdessä huoltajien ja oppilaiden kanssa.
Vanhemmille tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa koulun toimintaan. Kouluilla toimivat
vanhempaintoimikunnat ja -yhdistykset, joiden toimintaan ovat kaikki huoltajat tervetulleita. Huoltajia
pyydetään mukaan koulun tapahtumiin ja tempauksiin mahdollisuuksien mukaan sekä osallistujaksi että
järjestäjäksi. Koulun yhteisölliseen opiskeluhuoltoon kutsutaan mukaan huoltajien edustus. Kodin ja koulun
yhteistyötä kuvataan tarkemmin koulujen toimintasuunnitelman luvussa 6.