Osio 5: Aikuiset oppijoina, Heterogeeniset ryhmät

Aikuiset ja oppiminen

Ihmisen kyky oppia uutta säilyy vanhuuteen saakka. Lapset eivät ole vielä oppineet oppimaan toisin kuin aikuiset. Aikuisten vahvuuksia oppimisessa ovat erityisesti tavoitteellisuus, kiinnostus, motivaatio ja elämänkokemus. Aikuiset tietävät itselleen toimivat tavat oppia, ja miksi haluavat oppia uutta. Aikuiset osaavat asettaa itselleen konkreettisia oppimistavoitteita. Kertyneistä kokemuksista on etua. Kokemus tuo varmuutta ja kykyä löytää omaan tarpeeseen olennainen tieto ja taito. Oppimiseen liittyvä hämmennys tai epäonnistuminen on aikuisille tuttua, eikä ole niin suuri hidaste oppimiselle kuin nuorempana. Nuoruuden kiire etenemiseen saattaa ajan kuluessa vaihtua rauhalliseen tahtiin oppia ja hankkia tavoitteellisesti tietoa omassa tahdissa. Aikuisten opitut ja koetut toiminnot hidastavat joskus oppimista, jos kyky heittäytyä uuteen on kadoksissa. Uuden oppiminen vanhemmalla iällä saattaa vaatia poisoppimista juurtuneista kaavoista tai rutiineista.

Ikääntyessä uuden tiedon tallentaminen muistiin saattaa vaikeutua iän myötä. Sanalistojen ja numerosarjojen opettelu hidastuu iän lisääntyessä. Sen sijaan uuden asian oppimiskyky säilyy pitkään, jos asia liittyy jo aiemmin hankittuun tietoon tai taitoon. Jos tietoa tulee kerralla paljon, uuden oppiminen vaatii ikääntyneeltä enemmän työtä ja aikaa kuin nuorena. Mieleen painaminen ja palauttaminen heikentyvät kaikilla iän myötä, mutta henkilökohtaiset erot ovat suuria. Elämän aikana kehittynyt taito kokonaisuuksien hahmottamiseen ja asioiden yhdistelemiseen on suuri etu, kun iäkkäänä opettelee uutta asiaa.

Opiskelu kannattaa muokata ikäystävälliseksi, varata sille sopiva aika ja ympäristö. Muistin, tarkkaavaisuuden ja oppimiskyvyn heikkeneminen saattaa tehdä ihmisen epävarmaksi. Iäkkään oppimista tukee kannustava ja hyväksyvä vuorovaikutus. Uuden asian liittäminen aiempaan tukee aina muistamista. Asioiden pohtiminen, keskustelut kysymyksineen ja vastauksineen ovat tärkeä osa oppimista. Vapaan sivistystyön mahdollistama sosiaalinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti muistamiseen ja uuden oppimiseen. Uuden opiskelu, kokeileminen ja haasteisiin vastaaminen parantavat kaikkien elämänlaatua. Elinikäinen oppiminen lisää osaltaan hyvinvointia.

Kannattaa kerrata vielä oppimisvaikeusosiosta osuvat kohdat erityisesti aikuisten oppimisvaikeuksien näkökulmasta, esimerkiksi verkkomateriaali: Aikuisten oppimisvaikeudet ja niiden huomioiminen. Oppimisen olohuone ESR-hanke 2020 Erilaisten oppijoiden liitto ry.

Heterogeeniset ryhmät

Arppen ja Talasniemen kirjoittamassa Pulpettipostissa kuvaillaan Helsingin aikuislukion onnistumista opiskelijoiden oppimisessa, osaamisen kasvattamisessa, kun opiskelijat ovat hyvin moninaisia. Vapaaseen sivistystyöhön sopii erityisen hyvin huomio siitä, että oppijoiden kanssa on puhuttava siitä, miltä onnistuminen näyttää: “Hyvä opettaja auttaa oppijaa ylittämään omat odotuksensa.” Moninaiset opiskelijat pitävät Helsingin aikuislukiossa huolen siitä, etteivät opettajat voi jäädä laakereille lepäämään. Opettajien on jatkuvasti pohdittava pedagogisia ratkaisujaan ja toimintakulttuuria: “Heterogeeniset ryhmät ovat muuttuneet haasteesta vahvuudeksi.” Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa heterogeeniset oppijaryhmät olisi myös nähtävä ennemmin vahvuutena kuin haasteena.

Vapaassa sivistystyössä oppijaryhmät ovat usein hyvin heterogeenisia. Toisinaan ryhmässä on henkilöitä, jotka dominoivat keskusteluja ja oppituntien kulkua. Toisinaan osa ryhmästä saattaa heittäytyä käsittelemään jotain aivan muuta kuin oli tarkoitus. Joskus osalla oppijoista on paljon heikommat tiedot ja taidot kuin muilla. Ryhmädynamiikan hallintaan jokaisen vapaan sivistystyön opettajan on hankittava tietoja ja taitoja - kokemuksen kautta tai opiskelemalla.

Tehtävää & pohdittavaa:

Ovatko ohjaamasi ryhmät heterogeenisiä esim. iän tai kielen suhteen?

Miten voit ottaa paremmin huomioon erilaiset ja eritasoiset oppijat?

Oletko kohdannut ohjattavilla poisoppimisen ongelmia?

Pidätkö huolen siitä, että aikuisoppijoilla on aikaa keskusteluun ja kysymyksille?

Oletko oppijoiden kanssa yhtä mieltä opintojen tavoitteesta?

Miten voit ottaa huomioon oppijoiden mahdollisesti erilaiset tavoitteet?

Kuinka sidot opettamasi asiat oppijoiden kokemuksiin, aiemmin hankittuihin tietoihin ja taitoihin?

Pystytkö kohentamaan tai vaihtamaan ympäristöä paremmin oppimista palvelevaksi?

Pohdi omaa oppimistasi, miten se on muuttunut ajan myötä?

Milloin oma oppimisesi on ollut mukavaa ja helppoa?

Mikä vaikuttaa omaan oppimiseesi positiivisesti, entäpä negatiivisesti?

Antamistasi vastauksista saat osviittaa "Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huoneentaulun” kokoamiseen. Voit valita huoneentauluun juuri ne näkökulmat, jotka ovat tärkeitä omassa työssäsi sekä erityisesti ne, joissa huomaat puutteita tai korjaamisen varaa.