Mitä puheopetus on?
Puheopetus on Lappajärven kunnan tarjoamaa osa-aikaista erityisopetusta. Puheopetukseen ovat oikeutettuja kaikki ne oppilaat, jotka aloittavat esiopetuksen eli 0.luokan ja joilla on tarvetta puheopetukseen. Erityisopettaja vierailee tarvittaessa päiväkodissa n. 2 kertaa/kk. Puheopetus on ns. artikulaatio-opetusta, jossa pyritään saamaan lapsen ääntöelimistö toimimaan siten, että kaikki suomenkielen äänteet ääntyvät oikein. Yleisimpiä äänteitä puheterapiassa ovat r, s, k ja l äänteet. Puheopetus on kapea-alaisempaa kuin puheterapia.

Miten puheopetukseen pääsee?
Syksyllä esikouluvuoden alussa erityisopettaja tekee kaikille esikoululaisille seulontatutkimuksen, jossa oppilas luettelee joukon kuvia ja toistaa sanoja erityisopettajan jälkeen. Näissä kuvissa ja sanoissa esiintyvät tyypillisimmät ongelmaäänteet eri osissa sanaa. Mikäli erityisopettaja havaitsee poikkeavaa äänteentuottoa, vanhemmille lähetetään tämä tiedote ja pyydetään lupaa puheopetuksen aloittamiseen. Lappajärvellä tehdyn päätöksen mukaisesti puheopetusta tarjotaan osana erityisopetusta oppilaan ollessa 0.-3.luokilla. Puheopetus voi alkaa kun vanhemmat antavat luvan puheopetuksen aloittamiseen ja jatkuu niin kauan kuin lapsellanne ei enää ole tarvetta puheopetukseen (äänne on opittu) tai vanhempien kanssa yhteisesti sovitaan puheopetuksen lopettamisesta.

Miten puheopetus tapahtuu käytännössä?
a) suujumppa
Puheopetus alkaa yleensä suun motoriikan harjoituksilla eli suujumpalla. Näitä jatketaan kunnes oppilaan kieli toimii eriytyneenä leuasta ja sen liikelaajuus on riittävä. Suun motoriikan harjoitusten jälkeen alkavat varsinaiset äännekohtaiset harjoitukset.

b) R-äänne
Yleisin yksittäinen äänneongelma on r-äänteen ääntyminen. Joillakin oppilailla r:n täry syntyy kurkussa, poskessa, huulissa tai täryä ei ole ollenkaan. Usein r-äänne korvautuu esim. l-äänteellä. Tavoitteena on kielitäryinen r, jossa kielen pää painuu etuhampaiden takan olevaan kitalaen tasanteeseen eli r-mäkeen. Ilmavirta täryttää napakkaa ja rentoa kielen päätä, jolloin syntyy kielitäryinen suomalainen r.
Tällaisen suomalaisen r:n vaatiman täryn löytyminen vie oppilaalta aikaa; se on oppimisen, kypsymisen ja haluamisenkin yhteistulos. Joskus tarvitaan apuun tremulaattoria eli r-konetta, joka on sähköhammasharjan tapainen laite, jonka päähän laitetaan kullekin oppilaalle oma lenkki. Tremulaattorin lenkkiä pidetään kielen pään alla, jolloin kielen ollessa oikeassa asennossa ja ilmavirran kulkiessa oikein syntyy toivottu kielitäry. Täryn löydyttyä sitä pidennetään, harjoitellaan sanojen alussa, tavujen alussa, sanojen lopuissa ja tavuissa erilaisissa ympäristöissä eli yleistetään. Harjoituksissa moni oppilas pystyy tuottamaan kielitäryn, mutta sen yleistyminen normaaliin puheeseen vie aikaa ja vaatii lapselta halua totutun tuottotavan korvaamiseen uudella tuottotavalla. Tässä niin kuin koko harjoitusvaiheessa tarvitaan vanhempien tukea, rohkaisua ja kannustusta!

c) S-äänne
Toiseksi yleisin artikulaatiovirhe tuntuu olevan s-äänne, jossa kielen pää työntyy hampaiden väliin ja estää napakan sihinän syntymisen. Samoin s-äänne saattaa korvautua toisella äänteellä esim. t-äänteellä. Periaatteessa harjoittelu etenee samalla tavoin kun äsken kuvailin, mutta alkutilanteessa on tavoitteena saada selkeä etuhampaiden välistä tuleva napakka sihinä, jossa kieli ei ole hampaiden välissä tai ulkona suusta ilmavirran tiellä. Kun oikea sihinä löydetään, sitä yleistetään erilaisin harjoituksin sanojen eri osiin, kuten edellä kuvailin r-äänteen kohdalla.

d) Muita harjoiteltavia äänteitä
K-äänteessä etsitään kitalaen takaosien lihaksilla ja kielen kannan nostajalihaksilla ilmavirran nopeaa sulkemista ja avaamista. Ajoittain samat lihakset vaativat harjoitteita äng-äänteen tuottamisessa. L-äänteessä kieli ei usein nouse riittävästi tai se nousee vain osittain. Suujumppa on kaikissa näissä tapauksissa puheopetuksen ensisijainen kuntoutusmuoto. Muutoin puheopettaja käyttää runsaasti mallitusta eli matkimista kuten muidenkin äänteiden opetuksessa.

Miksi puheopetuksessa pelataan?
Puheopetusta järjestetään n. 20 min tuokio kerran viikossa /oppilas-oppilasryhmä. Koska tulokset vaativat ahkeraa harjoittelua, keskittymistä, kuuntelua ja matkimista, puheopetuksessa käytetään monenlaisia menetelmiä. Yksi harjoitteluvaiheen menetelmistä on pelipohjainen opetusmenetelmä. Pelipohjaisen opetusmenetelmän etuja on se, että pelissä harjoitettavaa äännettä toistetaan runsaasti (60-150 kertaa) lyhyessä ajassa ja peli ylläpitää oppilaan mielenkiintoa. Pelissä myös hitaammin edistyneet saavat voittoja ja tämä kannustaa heitä osallistumaan puheopetukseen ja sitoutumaan omaan harjoitteluunsa. Jos lapsenne puhuu pelaamisesta, kyse on puheopetuksen oppimispeleistä. Pelillä saadaan opetukseen myös uutta mielenkiintoa ja iloa! Kun opetus on ryhmämuotoista, oppilas oppii kuuntelemaan myös muiden tuottoa ja oppimaan siitä. Hän saa myös vertaistukea ja rohkeutta käyttää uutta oppimaansa tuottoa.

Puheopetusvihko ja kotiharjoittelu
Jokaisella puheopetuksessa käyvällä oppilaalla on puheopetusvihko, jossa näkyy oppilaan edistyminen. Puheopetusvihossa on myös puheopettajan yhteystiedot ja siihen voivat myös vanhemmat kirjoittaa havaintojaan. Jokaisen koululla olleen puheopetustuokion jälkeen oppilas saa vihkoonsa leiman tai tarran.
Puheopetuksessa myös kotiharjoittelu on tärkeää. Tutkimukset ovat osoittaneet, että n. 5 min päivittäisellä harjoittelulla oppilaan äänteiden tuoton oppiminen nopeutuu yli 75 % eli äänne opitaan ¾ nopeammin kuin pelkillä kouluharjoitteilla. Kouluharjoituksissa annetaan suunta, tarkistetaan tuotto ja ohjataan harjoittelua. Kotiharjoitteissa tavoitteena on opitun yleistäminen ja vahvistaminen. Vanhempien kiinnostus ja kannustus on lapselle tärkeä, sillä jos isän ja äidin mielestä on hienoa oppia uusi äänteen tuottotapa, niin se varmasti myös lapsen mielessä nousee tärkeiden asioiden listalle.

Miksi kannattaa tulla puheopetukseen?
Joskus oppilaan fyysiset tekijät kuten kielijänteen tiukkuus, suun anatomiset tekijät, kielen suuruus tms. estävät oikean äänteenmuodostuksen oppimista. Niin kauan kuin puhe on ymmärrettävää ja se ei aiheuta oppilaalle itselleen ongelmia, ei ole syytä huoleen. Me kaikki olemme erilaisia!

Koulumaailmaa tutkittaessa on kuitenkin havaittu, että äänteenmuodostukseltaan poikkeavat lapset joutuvat ikäisiään helpommin kiusatuiksi. Puheopetusta annetaan luokilla 0.-3. siksi, että käytännössä on havaittu, että noina ikäluokkina kielen harjoittamiseen on otollinen aika ja oppimista tapahtuu helpommin. Mikäli oppilas harjoittelee koulussa ja kotona ahkerasti puhe selkiytyy ja äänteet opitaan tuottamaan oikein. Harjoittelu vaatiikin oppilaalta omaa mielenkiintoa ja työtä sekä meiltä muilta kannustusta ja rohkaisua. Puheopetus oikeaan aikaan ja tehokkaasti toteutettuna tuo selkeästi tuloksia ja parantaa lapsen ennustetta selviytyä koulutyöstä ja myöhemmästä elämästä.