LUKU 5 Oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen koulutyön järjestämisessä

5.6 Paikallisesti päätettävät asiat

Koulutyön käytännön järjestämisestä päätettäessä kiinnitetään huomiota siihen, että ratkaisut tukevat kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista ja edistävät perusopetuksen yhtenäisyyttä rakentavaa toimintakulttuuria. Kaikkien tässä käsiteltävien asioiden osalta koulukohtaiset ratkaisut, työn- ja vastuunjako sekä muu käytännön toteutus täsmennetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja/tai lukuvuosisuunnitelmassa opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.

Yhteinen vastuu koulupäivästä sekä yhteistyö

  • Kaikille oppilaille taataan turvallinen oppimisympäristö ja yhtäläiset mahdollisuudet oppimiseen. Koululla on selkeät hyväksytyt järjestyssäännöt, joita kaikki sitoutetaan noudattamaan.
  • Toiminta koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa on vuorovaikutuksellista ja suunnitelmallista. Oppilaiden osallisuus toteutuu oppilaskunnan ja tukioppilaiden kautta sekä nuorisofoorumin kautta. Kodin ja koulun yhteistyö toteutuu arviointikeskustelujen, vanhempainiltojen ja vanhempainyhdistysten kautta. Koulun ja kodin vuorovaikutuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa.

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

  • Kasvatuskeskustelua käytetään, jos oppilas toistuvasti käyttäytyy häiritsevästi, laiminlyö koulutehtäviään ja hänellä on selvittämättömiä poissaoloja.
  • Kasvatuskeskusteluun osallistuvat ensin luokanopettaja/luokanohjaaja ja oppilas, tarvittaessa mukana on myös rehtori ja huoltajat. Kaikissa tapauksissa ollaan yhteyksissä huoltajiin.
  • Oppilaan oikeusturva otetaan huomioon kurinpidollisia keinoja käytettäessä.
  • Kurinpitokeinoja tulisi käyttää asteittain kovenevasti.
  • Yhteydenotto huoltajiin voidaan toteuttaa myös niin, että oppilas ottaa ensin itse yhteyttä huoltajiinsa ja kertoo heille asiasta. Tällä pyritään lisäämään oppilaan vastuunottamista omista teoistaan. Näin toimittaessa opettajan/henkilökuntaan kuuluvan tulee lisäksi olla yhteydessä huoltajaan.

Toimenpide

Asian selvittämisvastuu, työnjako, kuuleminen ja kirjaaminen

POL 35 § 4 mom. mukainen korjaaminen, siivoaminen ym.

Luokanopettaja/luokanvalvoja tai tapahtuman nähnyt henkilökuntaan kuuluva (esim. välituntivalvoja).

Asian selvittämisvastuussa oleva henkilö selvittää tapahtumakulun ja todentaa rikkeen aiheuttajan.

Siivous, korjaus ym. tulee suorittaa valvotusti. Asioiden selvittämisvastuussa oleva henkilö huolehtii valvonnan järjestämisestä tai toimii valvojana.

Oppilasta on kuultava, kun asiaa selvitetään. Mikäli tehtävä suoritetaan työpäivän ulkopuolella, niin asian selvittämisvastuussa oleva henkilö ilmoittaa tästä huoltajalle.

Ei kirjaamista.

Kasvatuskeskustelu

Luokanopettaja/luokanohjaaja

Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa.

Mikäli huoltaja ei ole mukana kasvatuskeskustelusta, siitä ilmoitetaan huoltajille.

Keskeiset kohdat keskustelusta tulee kirjata.

Jälki-istunto

Luokanopettaja/luokanvalvoja tai tapahtuman nähnyt opettaja (esim. välituntivalvoja, aineenopettaja)

Jälki-istunnon määräävän opettajan on selvitettävä oppilaalle toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys.

Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta.

Jälki-istunto kirjataan. Asiasta on ilmoitettava huoltajalle.

Kirjallinen varoitus

Kirjallisen varoituksen antaa rehtori, joka on myös asian selvittämisvastuussa.

Rehtorin on selvitettävä oppilaalle toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys.

Ennen varoituksen antamista oppilaan huoltajalle on varattava tilaisuus tuulla kuulluksi.

Kirjallisesta varoituksesta tehdään viranhaltijapäätös.

Määräaikainen erottaminen

Määräaikaisesta erottamisesta päättää sivistyslautakunta. Asian valmistelee lautakunnalle osastopäällikkö. Osastopäällikön on selvitettävä oppilaalle toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys.

Ennen päätöksen tekemistä oppilaan huoltajalle on varattava tilaisuus tuulla kuulluksi.

Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen tulee olla käsiteltäessä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista koskevaa asiaa opetustoimesta vastaavassa toimielimessä, jollei sosiaalihuollosta vastaava toimielin arvioi läsnäolon olevan ilmeisen tarpeetonta (Lastensuojelulaki 24 §)

Määräaikaisesta erottamisesta tehdään hallintopäätös.

Päätöksestä ilmoitetaan tarvittaessa koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon viranomaiselle.

Erotetulle oppilaalle järjestetään opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Koulun rehtori vastaa siitä, että tämä suunnitelma laaditaan.

Oppilaan poistaminen opetustilasta jäljellä olevan oppitunnin ajaksi (POL 36 § 2 mom.)

Opettaja tai rehtori voi poistaa opetusta häiritsevän oppilaan poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.

Opettajan on ilmoitettava asiasta huoltajalle ja se on kirjattava.

Opetuksen evääminen jäljellä olevan koulupäivän ajaksi (POL 36 § 3 mom.)

Opettajan on selvitettävä tilanne oppilaalle sekä rehtorille. Rehtori tekee päätöksen opetuksen eväämisestä jäljellä olevan koulupäivän ajaksi.

Rehtorin on huolehdittava siitä, että asiasta ilmoitetaan huoltajalle ja se kirjataan.

Kotitehtävien laiminlyönti (POL 36 § 4 mom.)

Opettaja voi määrätä kotitehtävänsä laiminlyöneen oppilaan tekemään kotitehtäviä työpäivän päätyttyä enintään yhden tunnin ajaksi.

Opettajan on ilmoitettava asiasta huoltajalle ja se on kirjattava.

  • Opetuksen järjestäjä vastaa henkilökunnan perehdyttämisestä lukuvuosittain. Opettajat perehdytetään oppilaan oikeussuojaan esimerkiksi opettajainkokouksissa. Koulujen rehtorit valvovat kurinpitokeinojen käyttämistä.
  • Järjestyssäännöistä ja kurinpidollisista keinoista tiedotetaan lukuvuositiedotteissa, vanhempainilloissa sekä osana koulun toimintaa.
  • Toimintaa seurataan jatkuvasti ja arvioidaan lukuvuosittain.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

  • Etäyhteyksiä hyödynnetään mahdollisuuksien ja resurssien mukaan. Tällä hetkellä etäyhteydet toimivat lähinnä opetuksen monipuolistajana, esimerkiksi yhteydet ystävyyskouluihin.

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

  • Lapinlahden kunnassa ei ole pääsääntöisesti käytössä vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua. Vuosiluokittain sitomatonta opetusta voidaan käyttää, jos se on perusteltua oppilaan yksilöllisten tarpeiden vuoksi. Jos oppilas opiskelee vuosiluokkiin sitomattomaksi, hänelle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma. Päätöksen oppilaan siirtämisestä vuosiluokittain sitomattomaan opetukseen tekee rehtori. Vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta voidaan aina palata vuosiluokittaiseen opetukseen.

Yhdysluokkaopetus

Lapinlahdella on mahdollista opiskella yhdysluokalla, joko oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pedagogista syistä. Opetus yhdysluokassa toteutetaan osittain vuosiluokkaperiaatteen mukaisesti (äidinkieli, matematiikka sekä kielet). Muut aineet voidaan opiskella vuorokurssiperiaatetta noudattaen.

Kaikki oppilaat opiskelevat kunnan vahvistetun tuntijaon mukaan. Koulukohtaiset olosuhteet voivat vaikuttaa käytännön järjestelyihin.

Parittomien vuosien vuorokursseja opiskellaan niinä lukuvuosina jotka loppuvat parittomaan lukuun. Parillisten vuosien vuosikurssia opiskellaan niinä lukuvuosina jotka loppuvat parilliseen lukuun.

Keskeisenä pedagogisena ajatuksena on oppilaiden yhteistyötaitojen sekä monipuolisten työtapojen kehittäminen eri-ikäisten oppilaiden kanssa.

Yhdysluokkaopetusta käytetään myös erityisopetuksessa ja valinnaisaineiden opetuksessa.

Joustava perusopetus

  • Lapinlahdella on mahdollisuus osallistua joustavaan perusopetukseen erillisen päätöksen mukaisesti. Päästäkseen joustavaan perusopetukseen on sitä oppilaan ja hänen huoltajansa haettava yhdessä. Opetus toteutetaan pääosin integroituna perusluokkaan, ja vastuutahot määrittelevät oppilaalle tehtävässä suunnitelmassa työpaikkaopiskelun käytännöt. Työnjako ja vastuutahot määritellään oppilaalle tehtävässä suunnitelmassa jokaiselle oppilaalle henkilökohtaisesti.

Opetus erityisissä tilanteissa

  • Yhteistyön ja tiedonkulun varmistamiseksi oppilaan siirtyessä omasta koulustaan sairaalaopetukseen ja palatessaan jälleen omaan kouluun koulun henkilökunnan edustaja on mukana siirtopalavereissa mahdollisuuksien mukaan.

Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

  • Kerhotoiminnalla tuetaan koulun kasvatuksellisia, opetuksellisia ja ohjauksellisia tavoitteita. Kerhotoimintaa järjestetään resurssien mukaan.
  • Kouluruokailussa noudatetaan valtakunnallisia ravitsemussuosituksia.
  • Lukuvuoden alussa ruokapalvelukeskus tekee erityisruokavalioselvityksen kouluissa.
  • Koulumatkoista ja kuljetuksista sekä niihin liittyvistä toiminnoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille koulukohtaisesti päätettävällä tavalla esimerkiksi Wilmassa.

Yhteinen vastuu koulupäivästä sekä yhteistyö (paikallisesti päätettäviä asioita)

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- mitkä ovat keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi
- miten yhteistyö kunnan/koulun sisällä sekä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa organisoidaan ja miten sitä seurataan ja kehitetään, erityisesti
  • miten huolehditaan oppilaiden osallisuuden toteutumisesta
  • mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyön keskeiset tavoitteet ja järjestämiskäytännöt.

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö (paikallisesti päätettäviä asioita)

Opetuksen järjestäjä vastaa kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja koskevan suunnitelman laatimisesta. Suunnitelma voi olla osa paikallista opetussuunnitelmaa tai erillinen suunnitelma, jolloin siitä tulee mainita opetussuunnitelmassa. Suunnitelmassa päätetään ja kuvataan
- millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään ja mitkä ovat keskustelujen toteuttamisen käytänteet
- mitkä ovat lainsäädäntöä tarkentavat ja täydentävät menettelytavat rike-, vilppi- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt
- miten hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattaminen varmistetaan kurinpidollisia keinoja käytettäessä
- miten huolehditaan henkilökunnan perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä
- miten suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpidollisista keinoista tiedotetaan eri tahoille
- mitkä ovat menettelytavat suunnitelman seuraamista sekä toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus (paikallisesti päätettäviä asioita)

Mikäli etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta käytetään, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- minkä asioiden opetuksessa ja opiskelussa etäyhteyksiä hyödynnetään
- mitkä ovat etäyhteyksien opetuskäyttöä ohjaavat tavoitteet, opetuksen järjestämisen käytännöt ja yhteiset toimintatavat sekä eri toimijoiden vastuut.

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa mahdollisuudet edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti, tulee tästä päättää opetussuunnitelmassa. Tämän lisäksi opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- miten vuosiluokkiin sitomatonta eli oman opinto-ohjelman mukaan etenevää opiskelua käytetään (koskeeko ratkaisu kaikkia vai joitakin kouluja, joitakin luokka-asteita, yksittäisiä oppilaita jne.)
- mitkä ovat oppimäärään sisältyvät opintokokonaisuudet, joista opinnot rakentuvat
- mitkä ovat tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt näille opintokokonaisuuksille
- mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia
- miten opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista seurataan ja arvioidaan.
Vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä otetaan huomioon oppimisen arviointia sekä seuraavalle vuosiluokalle siirtymistä koskevat erityismääräykset oppimisen arviointia käsittelevässä luvussa 6.

Yhdysluokkaopetus (paikallisesti päätettäviä asioita)

Opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon, että se soveltuu myös yhdysluokkaopetukseen ja pienille kouluille. Toinen vaihtoehto on sisällyttää opetussuunnitelmaan pienten koulujen opetuksen ja yhdysluokkaopetuksen järjestelyjä koskeva osio. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokissa, tulee opetuksen järjestäjän päättää ja kuvata opetussuunnitelmassa
- miten yhdysluokkaopetus järjestetään ja mitkä ovat siinä noudatettavat keskeiset toimintatavat
- miten eri oppiaineiden vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokille valtioneuvoston asetuksen määrittelemien nivelvaiheiden mukaisesti tai miten oppimäärä jaetaan opintokokonaisuuksiin, jos käytetään vuosiluokkiin sitomatonta opetusta.

Joustava perusopetus (paikallisesti päätettäviä asioita)

Mikäli opetuksen järjestäjä tarjoaa joustavan perusopetuksen toimintaa, opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- miten joustava perusopetus järjestetään ja mitkä ovat siinä noudatettavat keskeiset toimintatavat
- mitkä ovat oppilasvalinnan perusteet ja miten valinta käytännössä toteutetaan
- miten muissa oppilaitoksissa, työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella tapahtuva opiskelu järjestetään ja miten oppilaiden opiskelua tällöin ohjataan, seurataan ja arvioidaan
- miten eri toimijoiden yhteistyö, vastuut ja työnjako järjestetään.

Opetus erityisissä tilanteissa (paikallisesti päätettäviä asioita)

Erityisissä tilanteissa annettavan opetuksen mahdollisuus on syytä kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan. Erityisesti sairaalassa annettavan opetuksen osalta opetussuunnitelmassa kuvataan, miten yhteistyö ja oppilaan tukeminen hoidetaan oppilaan siirtyessä omasta koulustaan sairaalaopetukseen ja palatessa jälleen omaan kouluun. Yhteistyön ja tuen kysymykset ovat tärkeitä myös muissa tilanteissa.

Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta (paikallisesti päätettäviä asioita)

Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan muun toiminnan linjauksista ja tähän liittyvästä yhteistyöstä kotien sekä muiden sidosryhmien kanssa sekä oppilaiden osallistumisesta suunnitteluun. Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- mitkä ovat mahdollisesti tarjottavan kerhotoiminnan, koulukirjastotoiminnan sekä muun opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan toiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt sekä yhteydet mahdollisesti tarjottavaan aamu- ja iltapäivätoimintaan
- mitkä ovat kouluruokailun toteuttamista ohjaavat periaatteet sekä ruoka-, terveys- ja tapakasvatukselliset ja kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet
- miten oppilaiden ruokailuun liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon
- miten koulumatkoista ja kuljetuksista sekä niihin liittyvistä toimintatavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä