Yleistä​

Opetuksen lähtökohtana on hyvä, laadukas perusopetus uutta opetusteknologiaa hyödyntäen. Tärkeää on kannustava ja oppimismyönteinen ilmapiiri, jota edistetään lisäämällä oppilaiden osallistamista opetuksen suunnittelussa. Kurinpitomenettelyissä ensisijainen puuttumiskeino on puhuttelu tai jos se ei riitä, kasvatuskeskustelu.

Arvioinnin tulee olla monipuolista, tasapuolista sekä yhtenäistä perustuen jatkuvaan näyttöön. Oppilaiden tulee tietää, millä perusteella heidän suorituksiaan arvioidaan. Oppilaan arvioinnilla tuetaan tavoitteiden toteutumista. Huoltajalle arviointi antaa tietoa arviointiperusteista ja oppilaan edistymisestä. Arviointi myös auttaa huoltajaa tukemaan lasta opiskelussa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa sekä kasvussa ja kehittymisessä. Vanhempien kanssa käydään lukuvuoden aikana oppimiskeskustelu.

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa on tarkemmin kuvattu arvioinnin käytäntöjä Puijonsarven koulussa https://peda.net/kuopio/p/puijonsarvi/kpo/pko/arviointi.

Yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa on tehty hyvän ja oikeudenmukaisen arvioinnin periaatteet sekä kirjattu hyvien työskentelytaitojen piirteitä eri luokka-asteille.

Vuosiluokkien 1 – 2 lukuvuositodistuksessa on sanallinen arvio. Vuosiluokkien 3 – 9 lukuvuositodistuksessa on numeroarviointi. Vuosiluokilla 1 – 6 ei anneta välitodistuksia. Välitodistus on korvattu oppimiskeskustelulla. 

Formatiivinen arviointi

Formatiivinen arviointi on oppimisen aikana ja oppimista varten tehtävää arviointia. Formatiivisen arvioinnin avulla voidaan kerätä tietoa sen hetkisestä oppimisesta. 

Palautteen tulisi tukea, motivoida, kannustaa ja edistää oppilaan oppimista ja auttaa opettajaa ohjaamaan opetusta oikeaan suuntaan.

1.-2. luokat

Oppimisen arvioinnissa käytetään monipuolisia työtapoja ja välineitä formatiiviseen arviointiin. Esimerkiksi aikuisen antama suullinen tai kirjallinen palaute tehtäviä tehdessä, vertais-ja itsearviointi, tunnetilamittarit, toiminnallinen mielipiteen/tunnetilan ilmaisu. 

3.-4. luokat

Arvioinnissa käytetään oppimateriaaleissa olevia arviointilomakkeita opiskeltavan jakson aikana tai päätteeksi. Formatiivisen arvioinnin lomakkeet voidaan lähettää huoltajille nähtäväksi ja kommentoitavaksi esim. kokeiden mukana. Oppilaan tvt-taitojen kehittymistä arvioidaan digitaitokalenterin avulla. Päivittäistä arviointia suoritetaan esim. peukuttamalla, liikennevaloilla yms.
Vertais- ja itsearviointia tehdään keskustellen ja erilaisilla lomakkeilla. Opettajat antavat jatkuvaa kannustavaa palautetta oppituntien aikana.

5.-9. luokat

Oppitunneilla opettajat antavat jatkuvaa palautetta oppilaan oppimisesta eri tavoin, kannustavassa hengessä. Edistymisen seuraamiseen käytetään myös vertaispalautetta ja itsearviointia. Formatiivisessa arvioinnissa käytetään monipuolisesti eri menetelmiä. Oppilaille selvitetään, mitä arvioidaan ja mitkä ovat oppimisen tavoitteet. 

Koulun pedagogiikan ja toiminnan kehittäminen

Koulussa toteutetaan yhteisöllistä suunnittelua, joka on jaettu useampaan tasoon. Yhteisissä palavereissa käydään läpi koko koulua koskevat yhteiset linjat ja tehdään yhteenvedot tiimien esityksistä ja keskusteluista.

Opettajat on jaettu tiimeihin, jotka kokoontuvat säännöllisesti, ja tiimissä keskustellaan opetuksen toteuttamista ja suunnittelua koskevista asioista. Tiimeissä tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon ja pyytää muun henkilökunnan edustus ja oppilasedustus. Tiimimalli on kuvattu aikaisemmin Johtaminen-osiossa.

Koulun suunnitteluryhmä tekee yhtenäiset linjaukset ja esitykset opetuksen kehittämisestä ja koulun toiminnan käytännöistä.

Lisäksi koulussa on nimetty eri vastuualueille yksi tai useampia opettajia, joiden tehtäviin kuuluu edistää ja kehittää kutakin osa-aluetta koulun toiminnassa. Osa-alueita ovat mm. TVT, välituntitoiminnat, oppilaskunta, tukioppilastoiminta, AV-välineet, työhyvinvointi jne. Nämä vastuualueet määritellään lukuvuoden alun suunnittelukokouksissa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä.

Työelämään tutustuminen hoidetaan niin, että 8. ja 9. luokka jaetaan kahteen ryhmään TET -jakson aikana. Toinen ryhmä on TET -jaksolla ja toinen koulussa. Näin muodostuu jakotunteja myös isommille; ennen joulua yhdeksäsluokkalaisille ja ennen toukokuuta kahdeksasluokkalaisille.

Kaveriluokka ja esi- ja alkuopetuksen yhteistyö

Koulussa toimii yksi kaveriluokka, joka toteuttaa pienten lasten koulu -toimintamallia. Kaveriluokalla on oppilaita esiopetuksesta, ensimmäiseltä sekä toiselta vuosiluokalta. He toimivat yhdessä koulun tiloissa niin, että ryhmässä on sekä lastentarhanopettaja että luokanopettaja. Näiden lisäksi on viikoittain ns. toritunteja, jolloin esiopetuksen ja alkuopetuksen oppilaat jaetaan erilaisiin ryhmiin, joissa opiskellaan työpajatyyppisesti eri oppiainesisältöjä suurempina kokonaisuuksina. Toritunteja järjestetään A-luokkien ja B-luokkien kesken. Koronatilanteen johdosta toritunteja ei alkusyksystä ole järjestetty.

Toimintavälitunnit

Koulun päivä on rytmitetty niin, että koulupäivän sisälle saadaan pitkiä välitunteja sekä mahdollistetaan riittävä ruokailuaika. Koulupäivärytmitystä on osittain muutettu koronatilanteeseen varautumisen johdosta. Tästä on erillinen varautumissuunnitelma.

Kerhotoiminta

Koulu järjestää omana toimintana aamukerho klo 8-9 ensisijaisesti niille 1.-2. lk oppilaille, joiden koulupäivä alkaa myöhemmin ja jotka muuten jäisivät yksin kotiin. Kerhosta ei peritä maksua eikä se liity kaupungin iltapäiväkerhoon ja siihen myönnettyihin kerhopaikkoihin. Kerhon vetäjinä toimivat koulun koulunkäynninohjaajat. Koululla toimii myös iltapäiväkerho. 

Koulussa toimii nuorisotalo, joka järjestää lapsille ja nuorille toimintaa, sekä seurakunnan sählykerho. Muita koulun kerhoja ei järjestetä ainakaan syksyllä 2020 koronarajoitusten vuoksi. 

Koulu on ollut mukana taidekaruselli-hankkeessa, jossa järjestetään eri taiteenalojen kerhotoimintaa 2. lk oppilaille. Kerho toimii koulupäivän jälkeen koulun tiloissa.

Puijonsarven koulun monialaiset oppimiskokonaisuudet lukuvuonna 2020-2021

Lukuvuonna toteutetaan kaksi monialaista kokonaisuutta. Syksyllä aiheena on Hyvä Puijonsarven koulu, jossa pohditaan koulun arvoja sekä sitä, millainen on hyvä koulu. Tämä oppimiskokonaisuus toteutetaan viikolla 40. Viikon toteutuksesta erillinen ohjelma.

Lukuvuoden toinen monialainen kokonaisuusviikko on keväällä. Tällöin aiheena on koko kaupungissa ilmastonmuutos. Tarkempi viikon suunnitelma tulee myöhemmin.

Syksyn monialaisessa oppimiskokonaisuudessa huomioidaan koronarajoitukset ja suunnittelussa varaudutaan siihen, että osa oppilaista tai koko koulu voi olla myös etäopetuksessa. Keskeinen tavoite monialaisuuden lisäksi on kannustava ja oppimismyönteinen ilmapiiri. Kevään viikon rakenne suunnitellaan lähempänä, koska vielä ei ole tiedossa, millaiset koronarajoitukset keväällä ovat voimassa.

Tavoitteet:

• Turvallinen koulun toiminta koronavarautuminen huomioiden
• Arvojen täsmentäminen ja niiden parempi näkyminen arjessa (tästä erillinen MOK-viikko)