6 Kasvatus ja oppiminen
Koulun pedagogiikan kehittäminen
Kaikissa Kuopion peruskouluissa noudatetaan Kuopion perusopetuksen opetussuunnitelmaa.
Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulukohtainen toiminta ja mahdolliset erityispiirteet.
Kuopion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman
pohjana on Valtioneuvoston asetus 28.6.2012 perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta sekä Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet.
Kuopion perusopetuksen tuntijako
Koulun toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutus kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Opettaja aktivoi oppilaita ja vastaa, että he ovat ikätasonsa huomioiden suunnittelemassa, asettamassa tavoitteita ja arvioimassa oppimistaan. Oppilaat osallistetaan ryhmän, luokan ja koko koulun toimintaan. Oppilaita osallistava toiminta kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.
Luokanopettajat ja -ohjaajat käyvät henkilökohtaiset oppimiskeskustelut oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa lukuvuoden aikana, ks. Perusopetuksen ohjeita ja lomakkeita.
Koulun tulee huolehtia oppilasarvioinnin yhdenmukaisuudesta. Rehtori vastaa, että opettajat suunnittelevat opetusta ja toteuttavat arvioinnin yhdessä. Koulu tiedottaa arvioinnista oppilaita ja huoltajia. Oppilasarvioinnin kehittäminen on lukuvuoden 2019 - 2020 painopistealue. Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla edistetään oppilasarvioinnin monipuolisuutta.
Monialaisen oppimiskokonaisuuden (MOK) toteuttamisen periaatteet
Vuosittain toteutetaan vähintään kaksi laajaa monialaista oppimiskokonaisuutta, joista toinen voi olla kuntakohtainen ja toinen koulukohtainen. Lukuvuoden 2019 - 2020 kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on Terve elämä. Kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan yhtenäisenä viikon kestävänä jaksona.
Vähintään toinen monialainen oppimiskokonaisuus on yhtenäinen viikon kestävä jakso (lukuvuonna 2019 - 2020 Terve elämä)
- MOK-viikolle voidaan tehdä oma työjärjestys
- Oppilaan työaika on oppilaan vuosiviikkotuntimäärä (esim 3. luokka 23 tuntia, 8. luokka 29 tuntia)
- Opettajan työaika on työjärjestykseen sijoitettu työmäärä
Mikäli toinen MOK jakautuu pitemmälle ajanjaksolle, tulee huolehtia että
- oppilaalla on MOKia oma vuosiviikkotuntimäärä
- oppilaalla on mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa
- MOK tarjoaa mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön
- MOK vahvistaa tiimiopettajuutta
Lukuvuosisuunnitelmaan merkitään MOKien ajankohta ja kesto, aihe ja oppilaiden osallisuus. Tarkempi kuvaus MOKeista on koulujen kotisivulla ennen MOKien alkamista.
Tieto- ja viestintäteknologia (tvt)
Tieto- ja viestintäteknologian (tvt) osaaminen on keskeinen kansalaistaito. Kuopion peruskouluissa turvataan kaikille oppilaille tasapuoliset mahdollisuudet tvt-taitojen kehittämiseen. Näitä taitoja opitaan ja hyödynnetään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti kaikilla vuosiluokilla. Tvt:n avulla kannustetaan oppilaita aktiivisuuteen, lisätään oppilaiden osallisuutta ja luodaan mahdollisuus luovuuteen sekä henkilökohtaisten työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään yhteisöllisenä työvälineenä, minkä kautta vahvistetaan vuorovaikutustaitojen ja ajattelun taitojen kehittymistä. Tvt:n taitoja opitaan hyödyntämään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti osana koulun arkea. Oppilaiden osaamisen tasoa seurataan säännöllisesti toteutettavilla kyselyillä.
Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151
Koulun toimenpiteet
Korona epidemian aiheuttaman monimuoto-opetuksen muutokset lukuvuosisuunnitelmaan
Alla olevalla liitteellä ovat monimuoto-opetuksen aiheuttamat muutokset työjärjestyksiin. Lähtökohtaisesti 4-9 -luokkien opetus tapahtuu olemassa olevan lukujärjestyksen mukaisesti, joka näkyy Wilmassa.
1-3 -luokkien opetus on rytmitetty lähiopetuksen rytmiin, jossa koulupäivät ovat eri mittaisia.
Lähiopetuksen aikataulu:
|
Päivärytmi lähiopetuksessa 19.3. alkaen |
|||||
|
luokka |
maanantai |
tiistai |
keskiviikko |
torstai |
perjantai |
|
1-2 lk |
klo 9-13 |
klo 9-13 |
klo 8-13 |
klo 9-13 |
klo 9-13 |
|
3. lk |
klo 9-13 |
klo 8-13 |
klo 8-13 |
klo 8-13 |
klo 9-13 |
Poikkeuksena ovat muiden katsomusaineiden tunnit, jotka ovat lukujärjestykseen merkityillä paikoilla sekä 2A luokan osalta maanantaina poikkeus klo 9-14 ja keskiviikkona klo 9-13 (yht. 21 vvh).
Yleistä
Opetuksen lähtökohtana on hyvä, laadukas perusopetus uutta opetusteknologiaa hyödyntäen. Tärkeää on kannustava ja oppimismyönteinen ilmapiiri, jota edistetään lisäämällä oppilaiden osallistamista opetuksen suunnittelussa. Kurinpitomenettelyä toteutetaan ensijaisesti käymällä kasvatuskeskusteluja.
Arvioinnin tulee olla monipuolista, tasapuolista sekä yhtenäistä perustuen jatkuvaan näyttöön. Oppilaiden tulee tietää, millä perusteella heidän suorituksiaan arvioidaan. Oppilaan arvioinnilla tuetaan tavoitteiden toteutumista. Huoltajalle arviointi antaa tietoa arviointiperusteista ja oppilaan edistymisestä. Arviointi myös auttaa huoltajaa tukemaan lasta opiskelussa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa sekä kasvussa ja kehittymisessä. Vanhempien kanssa käydään lukuvuoden aikana oppimiskeskustelu.Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa on tarkemmin kuvattu arvioinnin käytäntöjä Puijonsarven koulussa https://peda.net/kuopio/p/puijonsarvi/kpo/pko/arviointi.
Yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa on tehty hyvän ja oikeudenmukaisen arvioinnin periaatteet sekä kirjattu hyvien työskentelytaitojen piirteitä eri luokka-asteille.
Formatiivinen arviointi
Formatiivinen arviointi on oppimisen aikana ja oppimista varten tehtävää arviointia. Formatiivisen arvioinnin avulla voidaan kerätä tietoa sen hetkisestä oppimisesta.
Palautteen tulisi sekä tukea, motivoida, kannustaa sekä edistää oppilaan oppimista ja auttaa opettajaa ohjaamaan opetusta oikeaan suuntaan.
1.-2. luokat
Toteutetaan käyttäen välineenä Oppimispolku-materiaalia. Oppilailla omat vihkoset, joita täytetään lukuvuoden kuluessa osana oppimista. Tämän lisäksi opettaja käyttää monipuolisia työtapoja ja välineitä formatiiviseen arviointiin. Esimerkiksi aikuisen antama suullinen tai kirjallinen palaute tehtäviä tehdessä, vertais-ja itsearviointi, tunnetilamittarit, toiminnallinen mielipiteen/tunnetilan ilmaisu. Oppimispolku-vihkoset jaetaan oppilaalle 2-luokan jälkeen.
3.-4. luokat
Arvioinnissa käytetään oppimateriaaleissa olevia arviointilomakkeita opiskeltavan jakson aikana tai päätteeksi. Formatiivisen arvioinnin lomakkeet voidaan lähettää huoltajille nähtäväksi ja kommentoitavaksi esim. kokeiden mukana. Tvt-taitoja arvioidaan digitaitokalenterin avulla; arvioinnit kirjoitetaan kohtaan "huomioita".
Hyvää mieltä yhdessä -kirjasta arvioidaan oman päivän rytmiä "Mielenterveyden käsi"-lomakkeella (ravinto, ihmissuhteet, tunteet, harrastukset, uni ja lepo). Samassa kirjassa on kaveritaitopuu, jolla arvioidaan ryhmässä toimimista, itsehillintää, tunnetaitoja ja kaveritaitoja.
Päivittäistä arviointia suoritetaan esim. peukuttamalla, liikennevaloilla yms.
5.-6. luokat
- yhtenä välineenä osittain viidensille-kuudensille luokille laaditut Oppimispolku –materiaalit
- formatiivisen arvionnin työtapoina käytämme luokkatilanteessa koko luokan kanssa käytäviä keskusteluja, yksittäisen oppilaan kanssa luokkatilanteessa ohjaavaa keskusteluja ja/tai kokeen yhteydessä yhteinen, kokoavaa keskustelu
- muut opettajan omat monipuoliset työtavat ja välineet formatiiviseen arviointiin mm. 3-2-1 menetelmä, ihmispistekaavio, käsitekartat, ennen luulin ja nyt tiedän-menetelmä
- oppilaat toteuttavat oppikirjojen tarjoamaa itse ja vertaisarviontia
Oppitunneilla opettajat antavat jatkuvaa palautetta eri tavoin koskien oppimisprosessia kannustavassa hengessä. Formatiivisen arvioinnin kirjaaminen suoritetaan kerran lukukaudessa, lukukauden puolivälin tienoilla. Työkaluna Wilman formatiivinen arviointiosio, jonka lisäksi oppilaat saavat tuntipalautetta tuntimerkintöjen kautta. Tuntimerkinnät näkyvät sekä oppilaille että huoltajille. Opettaja valitsee arvioitavat kohteet oppiaineen erityispiirteiden perusteella.
Koulun pedagogiikan ja toiminnan kehittäminen
Koulussa toteutetaan yhteisöllistä suunnittelua, joka on jaettu useampaan tasoon. Yhteisissä palavereissa käydään läpi koko koulua koskevat yhteiset linjat ja tehdään yhteenvedot tiimien esityksistä ja keskusteluista.Opettajat on jaettu tiimeihin, jotka kokoontuvat säännöllisesti ja tiimissä keskustellaan opetuksen toteuttamista ja suunnittelua koskevista asioista. Tiimeissä tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon ja pyytää muun henkilökunnan edustus ja oppilasedustus. Tiimimalli on kuvattu aikaisemmin Johtaminen osiossa.
Koulun suunnitteluryhmä tekee yhtenäiset linjaukset ja esitykset opetuksen kehittämisestä ja koulun toiminnan käytännöistä.
Lisäksi koulussa on nimetty eri vastuualueille yksi tai useampia opettajia, joiden tehtäviin kuuluu edistää ja kehittää kutakin osa-aluetta koulun toiminnassa. Osa-alueita ovat mm. TVT, välituntitoiminnat, oppilaskunta, tukioppilastoiminta, AV-välineet, työhyvinvointi jne. Nämä vastuualueet määritellän lukuvuoden alun suunnittelukokouksissa lukuvuosisuunnittelun yhteydessä.
Työelämään tutustuminen hoidetaan niin, että 8. ja 9. luokka jaetaan kahteen ryhmään TET -jakson aikana. Toinen ryhmä on TET -jakoslla ja toinen koulussa. Näin muodostuu jakotunteja myös isommille ennen joulua yhdeksäsluokkalaisille ja ennen toukokuuta kahdeksasluokkalaisille.
Kaveriluokka ja esi- ja alkuopetuksen yhteistyö
Koulussa toimii yksi kaveriluokka, joka toteuttaa pienten lasten koulu-toimintamallia. Kaveriluokalla on oppilaita esiopetuksesta, ensimmäiseltä sekä toiselta vuosiluokalta. He toimivat yhdessä koulun tiloissa niin, että ryhmässä on sekä lastentarhanopettaja että luokanopettaja. Näiden lisäksi on viikoittain ns. toritunteja, jolloin esiopetuksen ja alkuopetuksen oppilaat jaetaan erilaisiin ryhmiin, joissa opiskellaan työpajatyyppisesti eri oppiainesisältöjä suurempina kokonaisuuksina.
Toimintavälitunnit
Koulun päivä on rytmitetty niin, että koulupäivän sisälle saadaan pitkiä välitunteja sekä mahdollistetaan riittävä ruokailuaika. Koulupäivärytmitys liitteenä.
Kerhotoiminta
Koulussa toimii useamman toimijan ylläpitämiä kerhoja. Samassa rakennuksessa toimii nuorisotalo, jolla on omia salivuoroja lauantaina ja sunnuntaina muun nuorisotalotoiminnan lisäksi.Koulu järjestää omana toimintana aamukerho klo 8-9 ensisijaisesti niille ykkösluokkalaisille, joiden koulupäivä alkaa myöhemmin ja jotka muuten jäisivät yksin kotiin. Kerhosta ei peritä maksua eikä se liity kaupungin iltapäiväkerhoon ja siihen myönnettyihin kerhopaikkoihin. Kerhon vetäjinä toimivat koulun koulunkäynninohjaajat.
Koulu järjestää omana toimintana myös musiikkikerhoja sekä ala- etää yläkoululaisille. Näiden lisäski koulupäivinä toimivat kaupungin rahoituksella taidekaruselli 2. vuosiluokan oppilaille.
Yhteistyössä seurakunnan kanssa toimii liikuntakerho, jonka vetäjät tulevat seurakunnan puolelta. Lisäksi maksullisena kerhona toimii Kässä+ kerho, johon on osittain Opetushallituksen rahoitusta.
Nuorisotoimi järjestää omaa toimintaansa sekä torstaisin on järjestöilta, jolloin erilaiset järjestöt järjestävät kerhotoimintaa koulun tiloissa.
Puijonsarven koulun laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet lukuvuonna 2019-2020
Lukuvuoden toinen monialainen kokonaisuusviikko on keväällä viikolla 9. Sen aiheena ovat Perinteet ja tarkempi viikon suunnitelma tulee myöhemmin.
Monilaisilla viikoilla on poikkeuksellinen lukujärjestys ja toiminta toteutetaan suurempina asiakokonaisuuksina työpajatyyppisesti. Keskeinen tavoite monialaisuuden lisäksi on kannustava ja oppimismyönteinen ilmapiiri.
