FOMO, apua!

FOMO (fear of missing out) eli paitsi jäämisen pelko on läsnä myös monen alakoululaisen elämässä. Ilmiö tarkoittaa sitä, että ihminen pelkää jotain hauskaa tapahtuvan juuri silloin kun ei ole itse läsnä, tai jäävänsä ulkopuoliseksi. Digimaailmaan liittyen tätä pelkoa voi ilmetä esim. seuraavissa tilanteissa:

lapsi ei pääse heti lukemaan kaveriporukan tai luokan WhatsApp-ryhmän uusimpia viestejä tai tilapäivityksiä
lapsi ei saa pelata samoja pelejä kuin kaverit, tai ei saa pelata johonkin tiettyyn aikaan jolloin pelissä olisi jaossa vaikkapa jonkinlainen palkkio
lapsi ei ole heti perillä oman suosikkitubettajan uusimmista käänteistä

Ulkopuoliseksi jäämisen pelko aiheuttaa ymmärrettävästi ahdistusta, mikä voi näkyä vaikkapa ärtyneisyytenä, hermostuneisuutena tai alakuloisuutena. Lapsella voi olla tarve tarkistaa uudet viestit vähän väliä tai selata somea ”ihan vain varmuuden vuoksi, jos vaikka jotain mielenkiintoista sattuisi siellä juuri nyt”. Somen selaaminen, alakouluikäisten kohdalla esim. WhatsAppin tilapäivitysten jatkuva tarkistelu, myös ruokkii helposti tunnetta, että kaikkien muiden elämä on aina mielenkiintoisempaa ja hauskempaa kuin oma.

Maaliskuun haaste: ilmoitukset tauolle

Puhelimeen kilahtavat ilmoitukset viesteistä, peleistä ja videoista kertovat meille, että jotain kiinnostavaa on tapahtunut ja meidän pitäisi tarkistaa mitä se on, mielellään heti. Tämä on omiaan ruokkimaan FOMO-tunnetta. Säätäkää viikon ajaksi puhelimen ilmoitukset mahdollisimman minimiin. Esim. pelien ja videoiden ilmoitukset kannattaa laittaa kokonaan pois, ja WhatsAppista voi erikseen vaientaa sellaiset ryhmäkeskustelut, joihin tulvii paljon viestejä.

Mitä tapahtuu viikon aikana, kun lapsi ei ole koko ajan tietoinen kaikista tapahtumista? Väheneekö kännykän esille kaivamisen tarve loppuviikkoa kohti, vai lisääntyykö ahdistus päivä päivältä? Hyvässä tapauksessa aikaa voi jäädä enemmän omasta elämästä nauttimiselle ja reaalimaailman ihmissuhteiden ylläpitämiselle. Jos viikko kuitenkin tuntuu kovin vaikealta, kannattaa pysähtyä pohtimaan, mistä lapsi pelkää jäävänsä paitsi. Ahdistuksen tunne voi olla aivan todellinen joten sitä ei kannata mitätöidä, mutta lapsen kanssa voi keskustella vaikkapa seuraavista kysymyksistä:

Onko todennäköistä, että oikea ystävyys katkeaa jos viestiin ei vastaa heti? Mistä asioista lapsi tietää ystävyyden olevan yhä olemassa? Viestittely on kiistämättä yksi hyvä tapa ylläpitää ystävyyttä eikä sitä tarvitse kenenkään lopettaa, mutta mitä muuta ystävyyden eteen voi tehdä? Edellyttääkö ystävyys sitä, että on koko ajan tavoitettavissa? (Näitä lapsi voi hyvin miettiä myös yhdessä kaverin kanssa!)
Onko suurin osa ryhmäviesteistä todella aina kiireisiä ja akuutteja, vai onko joukossa välillä sellaistakin asiaa jonka sietää odottaa tai jopa jäädä väliin?
Tiiviiden ystävyyssuhteiden lisäksi, mihin muihin ryhmiin, yhteisöihin tai joukkoihin lapsi kuuluu tai haluaa kuulua? Ovatko nämä ryhmät pääasiassa reaali- vai digimaailmassa toimivia? Millaisilla asioilla lapsi voi vahvistaa joukkoon kuulumistaan näissä erilaisissa ryhmissä?
Mitä voisi realistisesti tapahtua, jos lapsi ei olisikaan heti tietoinen suosikkitubettajan uusimmasta videosta?

Usein asioiden järkeily tällä tavalla onnistuu, mutta se ei välttämättä vielä poista ikävää tunnetilaa. On hyvä tietää, että kuten kaikki tunteet, myös ahdistuksen tunne menee ohi. Kun lapsi huomaa riittävän monesti, että mitään pahaa ei tapahtunut vaikka joku somepäivitys tai video meni häneltä ohi, todennäköisesti myös fomo-ahdistus jossain vaiheessa helpottaa.

FOMO ilmiönä kuuluu tietyissä rajoissa terveeseen kehitykseen - se kertoo, että kaverit ja joukkoon kuuluminen ovat lapselle tärkeitä. Tarkoituksena ei ole rajoittaa kenenkään kaverisuhteita tai viedä tätä yhteenkuuluvuuden iloa lapselta pois, vaan totuttaa siihen että kuuluakseen joukkoon ei tarvitse olla jatkuvasti tietoinen kaikista tapahtumista. Kun karsimme hieman ylimääräisiä ärsykkeitä, jää enemmän kapasiteettia keskittyä tähän hetkeen.

Iloa ja aurinkoa kovaa vauhtia valoistuviin päiviin toivottaa opiskeluhuollon väki