Kiusaamiseen puuttuminen
Kiusaamiseen puuttuminen (KiPu)
"Tunne ratkaisee!" eli mielipaha syntyy herkästi, usein ajattelemattomuutta. Jos kuitenkin on tullut paha mieli tai kokemus/tunne kiusaamisesta, asia on aina käsiteltävä. Tähän koulussamme on monipuoliset toimintatavat.
KIUSAAMISEEN PUUTTUMISEN MALLI
VAIHE 1. Kirjalliset kiusaamiskyselyt tehdään kuukausittain kaikissa luokissa. Kyselyt toteutetaan kuukauden viimeisellä viikolla. Kiusaamiskyselyn tulokset kokoaa luokanopettaja kuukausittain sille tarkoitetulle lomakkeelle. Jos kiusaamista on esiintynyt, luokanopettaja jututtaa oppilasta sekä on yhteydessä tarvittaessa huoltajiin. Jos kiusaaminen on ollut jatkuvaa, luokanopettaja ohjaa tapauksen KiPu- tiimille.
VAIHE 2. Opettaja täyttää seulontalomakkeen ja toimittaa sen KiPu-tiimille. Tilanne puhutaan auki KiPu-tiimissä ja kiusaajat asettavat itselleen tavoitteet oman käyttäytymisensä korjaamiseksi. Sovitaan tilanteen seuranta kahden viikon päähän. Asiasta tiedotetaan huoltajia.
VAIHE 3. Tähän siirrytään, jos vielä edellisten vaiheiden jälkeen joudutaan puuttumaan saman oppilaan/samojen oppilaiden tekemisiin. Vanhemmat pyydetään koululle keskustelemaan tilanteesta tavoitteena löytää keinot asian ratkaisemiseksi. Tästä tapaamisesta opettaja tekee Wilmaan merkinnän.
VAIHE 4, johon siirrytään, jos kiusaaminen jatkuu em. toimenpiteistä huolimatta. Luokanopettaja kutsuu yksilöllisen oppilashuoltoryhmän koolle, joka ryhtyy hoitamaan tilannetta.
MITÄ ON KIUSAAMINEN?
Olemme laatineet kiusaamistilanteita varten lomakkeen, johon kaikki kiusaamistapaukset kirjataan. Jos koulussa huomataan kiusaamista, koulun aikuinen täyttää kiusaamistilanteessa olleiden osallisten kanssa lomakkeen, johon kirjataan ketä asia koskee, mitä on tapahtunut, mitä on sovittu, milloin tilannetta seurataan uudestaan samalla kokoonpanolla ja onko asiasta oltu koteihin yhteydessä. Lomakkeen allekirjoittaa kaikki osalliset. Seuranta-aika on noin kaksi viikkoa. Jos seurannassa käy ilmi, että kiusaaminen on jatkunut, asia käsitellään uudestaan ja sovitaan uudet toimenpiteet sekä seuranta-aika. Kun kiusaamisasia on saatu sovittua ja kiusaaminen on loppunut, kaikki osalliset vahvistavat asian allekirjoituksellaan. Lomakkeet säilytetään koulun arkistossa.
Verso - vertaissovittelua oppilaiden kesken
Vertaissovittelu on menetelmänä yksinkertainen selkeä kaava, jonka mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa. Sovittelun aikana osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia yhdessä eri ratkaisuvaihtoehtoja. Kaavaa noudattamalla ristiriidan osapuolet etenevät lopulta sovittelijaoppilaiden avulla sopimukseen, jonka toteutumista seurataan.
OPPILAIDEN RIITA-JA RISTIRIITATILANTEISIIN PUUTTUMINEN
VAIHE 1. Kun aikuinen puuttuu oppilaan käyttäytymiseen, annetaan ensin oppilaalle mahdollisuus sopia riita kaverin kanssa. Jos sopua ei saada aikaiseksi, etenee tapaus Versoon.
VAIHE 2. Aikuinen tekee aina arvion tapauskohtaisesti siitä, meneekö tapaus Versoon vai opettaja selvittelyyn.
VAIHE 3. Versoon johtaneista tapauksista ei tule erillistä ilmoitusta huoltajille kotiin. Mikäli tapaus menee opettajajohtoiseen selvittelyyn, tiedotetaan huoltajia joko wilman tai puhelimen välityksellä.
VAIHE 4. Jos opettajajohtoisia selvittelyjä on toistuvasti saman oppilaan kohdalla, konsultoidaan asiassa oppilashuoltohenkilöstöä (kuraattori, psykologi jne.) ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.
Kiusaamisen ennaltaehkäisy
Lähtökohdat: Oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön välinen luottamus, lapsen kohtaaminen ja arjen kasvatustyö, turvallisuuden tunne ja hyvinvointi, avoin ilmapiiri
Suunnitelmat: KiPu (=kiusaamiseen puuttuminen), Verso, opiskeluhuolto, välituntivalvonnat, järjestyssäännöt
Tunnit ja tuokiot: ryhmäyttäminen, tunnetaitotunnit, vuorovaikutustunnit, kaveritunnit, draama, kuraattorin tunnit, yhteiset pelisäännöt luokittain, oppilaskunnan tapahtumat, viikkokisat
Vanhempainillat: teemalliset vanhempainillat tarvittaessa (ulkopuolinen vetäjä), syksyn vanhempainillassa suunnitelmien ja toimintamallien läpi käyminen
Kaverit: riitojen selvittely heti, kaverisuhteiden seuraaminen/kaikilla kavereita (esim. kaverivälkät), sosiogrammi, välkkäri –ohjaus, ryhmäyttäminen
Yhteistyö: huoltajat, oppilashuollon henkilöstö, kuraattorin pulinavälkkä, tarvittaessa koulun ulkopuoliset tahot (seurakunta, nuorisotyö, poliisi)