Opetus ja oppilaiden arviointi perustuvat opetussuunnitelmaan ja mahdolliseen henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Tällainen suunnitelma tehdään kaikille erityisopetukseen siirretyille oppilaille. Oppimissuunnitelma (Opps) ja hojks voidaan tehdä myös yleisopetuksen oppilaille. Hojks ja oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Laadintaan osallistuvat myös oppilas ja tarvittaessa oppilaan kanssa työskentelevät muut asiantuntijat.

Opetussuunnitelman rakenne on hierarkinen: Opetushallitus on laatinut valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ja näiden pohjalta kunnat laativat kuntakohtaisen opetussuunnitelman. Alkuopetus on koulussamme vuosiluokkiin sitomatonta opetusta.

Pohjantien koulun opetussuunnitelma löytyy Pohjantien koulun kotisivuilta osiosta Opetussuunnitelma 2016. Siinä on valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, Kuopion kuntakohtainen osuus ja koulun osuus. Opettajat kertovat opetussuunnitelmasta luokkien vanhempainilloissa.

Palautteena oppimisen edistymisestä oppilaat saavat todistuksia. Välitodistuksena kaikilla luokilla on oppilaan itsearviointi ja n. 15 minuutin oppimiskeskustelu, johon osallistuvat oppilas, huoltaja/ huoltajat sekä opettaja.

Lukuvuoden päättyessä oppilaat saavat todistuksen, joka on esioppilailla ja luokilla 1-5 sanallinen ja luokalla 6 numerotodistus, jossa voi olla sanallista tietoa.

Kalevalan koulun opetussuunnitelma

1. Opetussuunnitelman perusteet

Kalevalan koulussa noudatetaan Kuopion perusopetuksen opetussuunnitelmaa, mikä on laadittu uusien valtakunnallisten perusteiden mukaisesti yhteistyössä Kuopion seudun kuntien kanssa.

Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1–2, 3–6 sekä 7–9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Oppiainekohtainen vuosiluokkaistaminen on tehty seutukunnallisessa yhteistyössä.

Kalevalan koulun omassa opetussuunnitelmissa kuvataan opetuksen koulukohtaiset erityispiirteet, painotukset ja valinnaisaineet. Vuosittain muuttuvat asiat kuvataan lukuvuosisuunnitelmissa.

Valtakunnallisen opetussuunnitelman arvopohjana on oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen, ihmisyys, sivistys, tasa-arvo, demokratia, kulttuurinen moninaisuus rikkautena ja kestävän elämäntavan välttämättömyys. Kuopion kaupungin opetussuunnitelmassa niitä täsmennetään termeillä vastuullinen kasvatus ja opetus ja yhteisöllisyys. Kalevalan koulun opetussuunnitelmassa ne tarkentuvat toimintakulttuurin kuvauksessa, joissa kiireetön kohtaaminen ja laadukas vuorovaikutus, kasvava osallisuus ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen kuvataan perustana hyvinvoivalle ja oppivalle yhteisölle.

Opetussuunnitelma on laadittu perustuen käsitykseen oppimisesta, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle.

2. Uudistukset opetussuunnitelmassa

Suurin muutos OPS:ssa on painopisteen siirtyminen opiskelun sisältöjen kuvauksesta opittavien taitojen kuvaukseen. Yleistavoitteeksi on asetettu laaja-alainen osaaminen eli tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko ja kansalaisena toimiminen edellyttävät tiedon- ja taidonalarajat ylittävää osaamista.

Opetussuunnitelmassa kuvattuja laaja-alaisia osaamistavoitteita: ajattelu ja oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito, tieto- ja viestintätekniikan osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys, osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen, toteutetaan kaikissa oppiaineissa ja kaikilla vuosiluokilla.

2.1. Käytännön toteuttamistapoja

Opetuksen eheyttäminen on tärkeä osa perusopetuksen yhtenäisyyttä tukevaa toimintakulttuuria. Eheyttämisen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi opiskeltavien asioiden välisten suhteiden ja keskinäisten riippuvuuksien ymmärtäminen. Oppiaineiden opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina esim. kokonaisopetuksena, jaksottamalla oppiaineiden opetusta, yhdistelemällä eri oppiaineiden aiheita yhtenäisiksi teemoiksi ja toteuttamalla teemapäiviä, leirikouluja, tapahtumia yms.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Vuosittain Kalevalan koulussa toteutetaan vähintään kaksi laajaa monialaista oppimiskokonaisuutta. Lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan niiden tavoitteet, sisällöt, laajuudet ja mukana olevat oppiaineet, oppilaiden osallisuus ja arviointi.

Uusi opetussuunnitelma haastaa koko kouluyhteisöä tutkivaan, ilmiökeskeiseen ja monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä ja yhteistyötahoja hyödyntävään opiskeluun ja kokonaisvaltaiseen yhteisölliseen kasvuun ja kehitykseen.

2.2. Muutoksia tuntijaossa

Kalevalan koulussa noudatetaan valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaista tuntijakoa. Tuntijaot on esitelty koulun nettivisuilla (lisää linkki). Suurimpia muutoksia edelliseen opetussuunnitelmaan verrattuna on historian ja yhteiskuntaopin opetuksen alkaminen jo neljännellä luokalla (aiemmin viidennellä) ja ruotsin opetuksen alkaminen jo kuudennella luokalla (aiemmin seitsemännellä).

Ympäristöoppi palaa oppiaineeksi myös 5 – 6 luokille, johon (aiemmin 5 – 6 luokilla) maantiedon, biologian, fysiikan ja kemian aiheet sisältyvät. Lukuvuonna 2016 – 2017

6. luokalla opetetaan vielä ympäristöopin asemasta vanhan (valtioneuvoston asetuksen 1435/2001 mukaisen) opetussuunitelman mukaisesti biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa. Käsityössä ei erotella teknistä työtä ja tekstiilityötä muuten kuin mahdollisesti yläkoulussa valinnaisaineena. Muissa oppiaineissa on vain pieniä muutoksia tuntimäärissä luokkatasojen välillä.

Oppilaan viikkotuntimäärä on Kuopiossa 1 - 2 luokalla 20, 3 luokalla 23, 4 luokalla 24 ja 5 – 6 luokalla 25, mikä on jokaisella luokalla yksi tunti yli valtakunnallisen minimimäärän. Kuopion kaupungin on myöntänyt lisäksi kolme ns. ”lisätuntia” vuosiluokille 1 - 6, jotka Kalevalan koululla käytetään 1-2 luokilla vuosiluokkiin sitomattomaan alkuopetukseen (lisää linkki) ja kolmannella luokalla monialaisen oppimiskokonaisuuden (lisää linkki), saksan A1 kielen opetuksen ja painotusopetuksen toteuttamiseen. A2-kieli lisää oppilaan kokonaistuntimäärää vuosiluokilla 4 - 6 kahdella tunnilla.

Tuntijakoon sisältyy 3. luokalla yksi ja neljännellä luokalla 2 valinnaista taito- ja taideainetta. Lukuvuonna 2016 -17 Kalevalan koulussa toteutetaan 3 luokalla kuvaamataidon valinnainen ja 4 luokalla käsityön ja liikunnan valinnainen oppitunti. (lisää linkki), joiden arviointi on osa koko oppiaineen arviointia.

5 - 6 luokalla oppilas valitsee valinnaisaineekseen kaksi neljästä laaja-alaisesta oppimiskokonaisuudesta, jotka ovat L1 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, L4 Monilukutaito ja L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentamin. Toinen 5. luokalla valittu kokonaisuus jatkuu kuudennella luokalla. Oppimiskokonaisuudet arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty.

3. Kalevalan koulun painotus – ja muu erityinen opetus

Kalevalan koulun musiikin ja tanssin painotusopetuksessa noudatetaan omaa tuntijakoa (linkki) ja opetussuunnitelmaa painotusaineissa.

Kalevalan koulu toimii vastaanottavana kouluna kaikille niille oppilaille, joilla ei ole suomenkielen taitoa tai joiden suomenkielen taito on siinä määrin puutteellinen ikätasoon verrattuna, ettei oppilaan katsota pärjäävän yleisopetuksen luokassa. Heille on laadittu oma opetussuunnitelma.

Kun opetusta ei voida vaikean kehitysvamman, muun vaikean vamman tai sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain, yleistä opetussuunnitelmaa yksilöllistäen, opetus järjestetään toiminta-alueittain. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueittaista opetusta varten on laadittu oma opetussuunnitelma (lisää linkki).

Saksan kielellä rikastettua opetusta varten on myös laadittu oma opetussuunnitelma.

4. Oppimisen arviointi

Opintojen aikaisen arviointi on pääosin oppimisen ohjaamista, tukemista ja kannustamista laadullisen, kuvailevan ja solmukohtia avaavan palautteen ja vuorovaikutuksen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä on edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja keskustelujen, tiedotteiden ym. avulla ja antaa tietoa edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä oppilaalle ja huoltajille riittävän usein. Arvioinnin tulee perustua tavoitteisiin ja kriteereihin, huomioida oppilaiden ikäkausi ja edellytykset ja se tulee toteuttaa monipuolisilla käytänteillä. Työskentelyn arviointi on sisältyy oppiaineen arviointiin.

Syyslukukauden alussa oppilaat harjoittelevat ikäkautensa edellytysten mukaisesti tavoitteiden asettamista käyttäytymisen, työskentelyn ja oppimiseen liittyen. Tavoitteet kirjataan oppimiskeskustelulomakkeelle, mihin kirjataan oppimiskeskusteluna marras - tammikuun aikana käytävän väliarvioinnin keskeiset huomiot. Keskustelussa on mukana oppilas, huoltaja, luokanopettaja ja tarvittaessa muita opettajia.

Lukuvuosiarviointi annetaan sanallisena vuosiluokille 1 - 4 kevätlukukauden päätteeksi. Vuosiluokilla 5 - 6 lukuvuositodistus annetaan numeroin. Käyttäytymisen arvioinnista on liite lukuvuositodistuksessa kaikilla 1 – 6 luokilla.