3 Kuntakohtaiset kehittämistavoitteet

Tavoite 1

Oppimisen tuen kehittäminen	Toimenpiteet
Vahvistetaan eriyttämisen kulttuuria	Jaetaan toimivia käytänteitä oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen osalta.
Haetaan toimivia käytänteitä ryhmäkohtaisen tuen resurssin kohdentamiseksi tehokkaasti	Opettajat ovat itse aktiivisia ja selvittävät, missä ryhmäkohtaiselle tuelle on tarvetta ja vastaavasti hakeutuvat tilanteen niin vaatiessa enemmän tukea tarvitsevaan ryhmään. Konsultoidaan asiassa tuen tiimiä, jotta tuen tarpeisiin saadaan vastattua kokonaiskuva huomioiden. Tuen tiimi arvioi tukitoimien toteutumista ja riittävyyttä vähintään lukukausittain kokoamalla tuen tilannetta luokkakohtaisesti ja selvittämällä opettajien kokemuksia ryhmäkohtaisen tuen kohdentumisesta, riittävyydestä ja vaikutuksista. Tieto välitetään rehtorille, jolla on päävastuu resurssin jakamiseen liittyvissä kysymyksissä. Kehitetään ryhmäkohtaisen tuen resurssin suuntaamista saadun palautteen perusteella.
Tiivistetään aineryhmätyöskentelyä ja opettajien välistä yhteistyötä	Tarjotaan aineenopettajille yhteissuunnitteluaikaa, jotta voidaan jakaa oppimisen tukeen liittyviä hyviä käytänteitä, luoda eriyttävää opetusmateriaalia ja sopia arviointiin liittyvistä käytänteistä.
Omaksutaan oppilaskohtaisen tuen asiakirjojen laadinta opettajien yhteistyönä	Opettajat perehtyvät uudistuneen oppimisen tuen käsitteistöön. Toteutetaan asiakirjavastuut Kuopion kaupungin OPSin mukaan: luokanohjaaja ja aineenopettajat vastaavat tuen tarpeen arvioinnista ja erityisopettaja yhdessä aineenopettajien kanssa tuen toteuttamisen suunnitelmasta.
Arvioidaan uudistuneen oppimisen tuen haltuunottoa syys- ja kevätlukukauden päätteeksi	Arviointi kaupungin ohjeiden mukaisesti, sekä koulun sisäisesti kyselyllä ja yhdessä keskustellen.

Arviointi

Oppimisen tuen kehittäminen

Vahvistetaan eriyttämisen kulttuuria
Tavoite toteutui, ja eriyttämiseen liittyvää keskustelua on näin hyvä jatkaa. Opettajille jaettiin kuluneena lukuvuonna materiaalia, jonka kautta avattiin oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä. Aihe on ollut vuoden aikana aktiivisesti esillä arjen työssä ja sitä on käsitelty myös ys-ajalla. Aineryhmittäin pohdittiin jo nykyisellään toimivia, mutta myös uusia käytänteitä oppitunnin struktuuriin, oppisisältöjen eriyttämiseen sekä monipuoliseen arviointiin. Hyvät käytänteet koottiin aihealueittain Padlet-alustalle, jota on tarkoitus käyttää jatkossakin konkreettisten eriyttämiseen liittyvien vinkkien jakamiseen työyhteisössä.

Haetaan toimivia käytänteitä ryhmäkohtaisen tuen resurssin kohdentamiseksi tehokkaasti
Koulussamme toimittiin aktiivisesti tämän tavoitteen suhteen. Ryhmäkohtaisen tuen resurssista keskusteltiin ys-ajalla ja VESO-iltapäivässä, mutta myös ahkerasti arjessa. Koulussamme toteutettiin kaikkia kolmea ryhmäkohtaisen tuen lajia, ja resurssia käytettiin joustavasti tukea tarvitsevissa ryhmissä. Kehitettäväksi jäi vielä tapa, jolla ryhmäkohtaisen tuen resurssi tehdään näkyväksi oppilaskohtaisen tuen asiakirjatyötä varten. Resurssien käytön on hyvä olla läpinäkyvää myös työyhteisölle ja huoltajille.

Tiivistetään aineryhmätyöskentelyä ja opettajien välistä yhteistyötä
Ys-aikaa käytettiin lukuvuoden aikana useampaan otteeseen oppimisen tukeen liittyvään työskentelyyn. Huomiota kiinnitettiin myös entistä aktiivisempaan opetusmateriaalien luomiseen ja jakamiseen. Etenkin ryhmäkohtaisen tuen tuntien kautta opettajat kokivat käyneensä hyviä pedagogisia keskusteluja ja saaneensa uusia ideoita omaan työhönsä.

Omaksutaan oppilaskohtaisen tuen asiakirjojen laadinta opettajien yhteistyönä
Erityisopettajat esittelivät lakiuudistuksen syksyn VESO-päivässä, ja opettajat saivat koosteen uuteen lakiin liittyvästä käsitteistöstä. Asiakirjojen laadinnasta pidettiin luokanohjaajille ja aineenopettajille lisäksi erilliset infot, joissa käytiin läpi asiakirjavastuut, lomakkeen ulkoasu ja lomakkeeseen täytettävät asiat. Erityisopettajat olivat konsultoivana apuna asiakirjojen laadinnassa, mutta luokanohjaajat vastasivat jo pääosin arviointiprosessista. Vuoden aikana saatuja kokemuksia hyödyntäen erityisopettaja laati vielä kirjallisen ohjeen opetushenkilöstölle. Sen avulla opettajat pystyvät kommentoimaan oppilaan opiskelua asiakirjan kannalta olennaisilla asioilla ja luokanohjaaja puolestaan siirtämään saamansa tiedot oikeisiin kohtiin oppilaskohtaisen tuen lomakkeelle. Yhteistyö asettuu vielä vahvemmin uomiinsa, kun lomakkeet ja siihen liittyvä prosessi tulevat tutummaksi. Oppimisen tukeen liittyvää tietoa on jaettu työyhteisössä aktiivisesti, joten jatkossa korostuu jokaisen opettajan oma vastuu soveltaa tietoa käytäntöön.

Arvioidaan uudistuneen oppimisen tuen haltuunottoa syys- ja kevätlukukauden päätteeksi
Oppimisen tuen haltuunotto vie useamman vuoden ajan. Tänä lukuvuonna opettajille tuli paljon uutta tietoa, jonka omaksuminen jatkuu. Syyslukukauden lopuksi kerättiin kokemuksia etenkin ryhmäkohtaisen tuen kohdentumisesta ja tuen vaikuttavuudesta. Palautteen perusteella ot-tuntien kohdentumista tarkistettiin, ja erityisopettajat laativat esityksen ot-tunneista kevätlukukaudelle. Kevätlukukaudella oppimisen tuen kokonaisuutta arvioitiin VESO-iltapäivässä, mutta on huomioitava, että vain osa henkilökunnasta osallistui nimenomaan oppisen tuen osuutta koskevaan arviointiin.

Tavoite 2

Kouluun kiinnittymisen vahvistaminen	Toimenpiteet
Tukioppilastoiminta	Alakoulun ja yläkoulun nivelvaiheessa tukioppilaat esittelevät yläkoulun käytäntöjä ja tiloja 6.-luokkalaisille. Tukioppilaat tukevat 7.-luokkalaisia yläkoulun aloituksessa, uuteen kouluyhteisöön kiinnittymisessä ja innostavat oppilaita osallistumaan oman luokan, oppilaskunnan ja tukioppilaiden toimintaan. He järjestävät mm. ryhmäyttämistapahtumia ja muuta toimintaa uusille oppilaille. Tukioppilaat auttavat myös toisesta koulusta tai toiselta paikkakunnalta kouluumme siirtyviä oppilaita kouluun ja kavereihin tutustumisessa. Tukioppilaille järjestetään kiusaamisen vastaisesta toiminnasta koulutusta yhteistyössä nuorisotoimen tai MLL:n kanssa. Tukioppilaat ovat mukana mahdollisuuksien mukaan kummiluokkien oppitunneilla, havainnoivat koulun arjessa tapahtuvia tilanteita ja kertovat havainnoistaan koulun aikuisille. Tukioppilaat tekevät yhteistyötä oppilaskunnan kanssa kouluviihtyvyyden lisäämiseksi. Toiminnan tavoitteena on luoda positiivista tunnelmaa koululle ja lisätä oppilaiden hyvinvointia. Toiminnalla myös ennaltaehkäistään kiusaamista. Samalla lisätään oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia koulun arkeen ja oppilaiden osallisuutta. Lukuvuonna 2025-2026 Jynkänlahden koulussa on 19 tukioppilasta 8. ja 9. luokilta.
Tunne- ja turvataitojen harjoitteleminen	Koulussamme opetellaan tunne-, vuorovaikutus- ja turvataitoja sekä ryhmässä toimimisen taitoja osana oppiaineiden opetusta ja laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta. Taitojen harjoittelussa hyödynnetään Kuopion kaupungin tunne- ja turvataitokellon materiaaleja. Tunne- ja turvataitoja harjoitellaan jokapäiväisen toiminnan lisäksi kuukausittain järjestettävillä tunne- ja turvataitotunneilla sekä hyvinvointiaiheisen monialaisen oppimiskokonaisuuden tunneilla. Tunne-, vuorovaikutus- ja turvataitojen harjoitteleminen edistää oppilaiden ryhmään kiinnittymistä.
Oppilaskuntatoiminta	Oppilaskunta on mukana koulun kehittämisessä ja osallistuu yhteisöllisen opiskeluhuollon kokouksiin. Oppilaskunta järjestää koululla tapahtumia, kuten halloweenin kauhukäytävän. Oppilaskunta vastaa koulumme pullokeräyspisteen toiminnasta sekä esittää parannusideoita rehtorille muun muassa koulussa viihtymiseen liittyen.
Nuorisotyö	Koulullamme toimii osa-aikaisesti nuorisotyöntekijä Rebekka Rönkä, jonka luokse oppilaat voivat matalla kynnyksellä mennä kesken koulupäivän. Tämän lisäksi nuorisotyöntekijä järjestää koulullamme toimintaa oppilaille esimerkiksi ystävänpäivänä ja maailman mielenterveyspäivänä. Nuorisotyöntekijän työhön kuuluu myös opiskeluhuollon osana toimiminen. Rebekka on esimerkiksi luokkien ryhmäytyksissä mukana.
Kaupungin kouluun sitouttamisen portaat ja kouluun sitouttamisen malli	Käytämme Kuopio kaupungin mallia, jotta voimme auttaa oppilaita sitoutumaan kouluun. https://www.kuopio.fi/app/uploads/2025/01/kouluun-sitouttamisen-kasikirja.pdf

Arviointi

Kouluun kiinnittymisen vahvistaminen

Tukioppilastoiminta
Tukioppilaat ovat olleet aktiivisesti mukana 7.-luokkalaisten opastamisessa ja ryhmäyttämisessä koko lukuvuoden ajan. Tukioppilaille on järjestetty koulutusta ryhmänhallintataidoista ja kiusaamisen ehkäisemisestä yhdessä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. He ovat auttaneet uusia oppilaita sopeutumaan kouluun ja tuoneet kiusaamistapauksia opettajien tietoon ja käsiteltäviksi. Lukuvuoden aikana tukioppilaat ovat järjestäneet ryhmäytymisiltapäiviä ja pikkujouluja. Keväällä tukioppilaat tiedottivat uusien tukioppilaiden valinnasta ja järjestivät haastattelut. Uusia tukioppilaita valittiin 18 ja jatkavia 8.-luokkalaisia on 11. Tukioppilaita on ollut lukuvuoden aikana toiminnassa mukana yhteensä 37. Tukioppilaat järjestivät lähikoulujen 6.-luokkalaisille tutustumisvierailut/esittelyt yläkouluopiskelusta ja osallistuivat tulevien 7.-luokkalaisten tutustumispäivään järjestäen ryhmäytymistehtäviä. Seuraavan lukuvuoden suunnitteluun tukioppilaat ovat osallistuneet ideoimalla mm. liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi toteutettavia välituntiaktiviteetteja ja läksyapua nuoremmille oppilaille. Tukioppilaat olisivat halunneet olla enemmän mukana omien kummiluokkien oppitunneilla.

Tunne- ja turvataitojen harjoitteleminen
Tunne- ja turvataitotunteja on pidetty kuukausittain joko luokanohjaajan tai aineenopettajan pitämillä oppitunneilla. Taitoja on harjoiteltu myös osana monialaista hyvinvointiaiheista oppimiskokonaisuutta.

Oppilaskuntatoiminta
Toteutunut suunnitelman mukaisesti ja koulumme viihtyvyyttä on kehitetty. Oppilaskunta on tehnyt tiivistä yhteistyötä koulumme nuorisotyöntekijän kanssa. Kehittäminen olisi vielä askeleen parempaa, jos nuorisotyöntekijämme Rebekka olisi kokoaikaisesti koulullamme.

Nuorisotyö

PUUTTUU

Kaupungin kouluun sitouttamisen portaat ja kouluun sitouttamisen malli

Koululaisten poissaolomäärät ovat koko Suomessa lisääntyneet reilusti. Isoistakaan poissaolomääristä ei tule merkittäviä seuraamuksia. Luokanohjaajat ja muu koulun henkilökunta ovat siitä huolimatta puuttuneet poissaoloihin jokapäiväisenä työnään.

Puuttumismallin ”portaat” eivät toimi käytännön työkaluna. Toimintaehdotukset ovat usein liian järeitä, ja toisaalta suuretkin poissaolomäärät voivat olla hyvässä hoidossa ilman kuvattuja puuttumisia. Puuttumismalli ei ohjeista, mitä seurauksia suurista poissaolomääristä on esimerkiksi arvioinnin kannalta. Terveydenhoitajan ja sairaalakoulun konsultaatiot eivät aina auta, sillä heillä ei ole resursseja puuttua tilanteeseen. Opettajan olisi yleensä tehtävä ratkaisuja ilman heitä, mutta keinoja on vähän.

Wilman Noti on lisäkeino poissaoloihin puuttumiseen, mutta se ei luokittele poissaoloja, ja siksi luokanohjaaja joutuu aina tutkimaan poissaolot läpi. Tulee mielikuva, ettei Noti ole vähentänyt poissaoloja. Jotta asiaa voisi arvioida, tarvittaisiin tietoa poissaolomäärien muutoksista.