6 Kasvatus ja oppiminen

Koulun pedagogiikan kehittäminen

Kaikissa Kuopion peruskouluissa noudatetaan Kuopion perusopetuksen opetussuunnitelmaa.

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulukohtainen toiminta ja mahdolliset erityispiirteet.

Kuopion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman
pohjana on Valtioneuvoston asetus 28.6.2012 perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta sekä Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet.

Vuosiluokilla 1 - 6 noudatetaan uutta opetussuunnitelmaa. Uusi opetussuunnitelma otetaan tuntijaon ja oppiainesisältöjen osalta käyttöön porrastetusti:
- 7. luokan osalta 1.8.2017
- 8. luokan osalta 1.8.2018
- 9. luokan osalta 1.8.2019

Opetussuunnitelman perusteiden lukujen 1 - 12 mukaiset opetussuunnitelmat on otettu käyttöön kaikilla luokka-asteilla 1.8.2016 alkaen lukuun ottamatta lukuun 6 sisältyviä päättöarviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä.

Kuopion perusopetuksen tuntijako

Ennen uuden opsin mukaista tuntijakoa käytössä on valtioneuvoston asetukseen 20.12.2001 perustuva tuntijako.

Koulun toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutus kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Vuosittain toteutetaan vähintään kaksi laajaa monialaista oppimiskokonaisuutta, joista toinen voi olla kuntakohtainen ja toinen koulukohtainen. Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan niiden laajuudet ja mukana olevat oppiaineet sekä oppilaiden osallisuus. Lisäksi kuvataan monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteet, sisällöt ja arviointikäytännöt, toteutumisen seuranta, toteutumisen arviointi sekä kehittäminen.

Lukuvuoden 2018 - 2019 kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on Maailma2030. Lisäksi koulu valitsee vähintään yhden monialaisen oppimiskokonaisuuden. Työtapana on lähiyhteisön mukaan ottaminen.

Opettaja aktivoi oppilaita ja vastaa, että he ovat ikätasonsa huomioiden suunnittelemassa, asettamassa tavoitteita ja arvioimassa oppimistaan. Oppilaat osallistetaan ryhmän, luokan ja koko koulun toimintaan. Oppilaita osallistava toiminta kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Tieto- ja viestintäteknologian (tvt) osaaminen on keskeinen kansalaistaito. Kuopion peruskouluissa turvataan kaikille oppilaille tasapuoliset mahdollisuudet tvt-taitojen kehittämiseen. Näitä taitoja opitaan ja hyödynnetään suunnitelmallisesti ja monipuolisesti kaikilla vuosiluokilla. Tvt:n avulla kannustetaan oppilaita aktiivisuuteen, lisätään oppilaiden osallisuutta ja luodaan mahdollisuus luovuuteen sekä henkilökohtaisten työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään yhteisöllisenä työvälineenä, minkä kautta vahvistetaan vuorovaikutustaitojen ja ajattelun taitojen kehittymistä. Tvt:n taitoja opitaan hyödyntämään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti osana koulun arkea. Oppilaiden osaamisen tasoa seurataan säännöllisesti toteutettavilla kyselyillä.

Luokanopettajat ja -ohjaajat käyvät henkilökohtaiset oppimiskeskustelut oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa lukuvuoden aikana, ks. Perusopetuksen ohjeita ja lomakkeita.

Koulun tulee huolehtia oppilasarvioinnin yhdenmukaisuudesta. Rehtori vastaa, että opettajat suunnittelevat opetusta ja toteuttavat arvioinnin yhdessä. Koulu tiedottaa arvioinnista oppilaita ja huoltajia.


Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151

Koulun toimenpiteet

Yleistä:

Opetuksen lähtökohta on tarjota hyvää perusopetusta. Painopiste on opetussuunnitelmassa ja sen huomioiminen koulun toimintakulttuurissa. Tärkeää on myönteinen sekä kannustava oppimisilmapiiri. Tätä tukee oppilaitten osallistaminen opetuksen suunnittelussa. Kasvatuskeskustelut ovat ensisijainen kurinpitomenettely.

Kasvatus- ja opetustyötä tehdään koulussa yhdessä toisten kanssa sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Tavoitteena on, että opitaan elämään yhdessä toisten kanssa toisia kunnioittaen. Koulumme arvojen ja toiminnan ohjenuorana on: Yhdessä elämään – jokainen ihminen on tärkeä!

Koko koulun toimintaa suunnataan enemmän yhdessä suunnitteluun ja oppimiseen erilaisissa tiimeissä ja kokoonpanoissa, huomioiden myös työparityöskentely. Jokainen osallistuu ja tekee parhaansa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää yhteisten kasvatus- ja oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Oppilaskuntatoimintaa sekä kummioppilastoimintaa kehitetään, jotta saadaan paremmin oppilaita kuultua, huomioitua ja osallistettua. Vanhempien osallisuutta pyritään lisäämään toimivalla vanhempainyhdistystoiminnalla.

Arviointi tulee perustua jatkuvaan näyttöön. Sen on oltava monipuolista, yhtenäistä sekä tasapuolista kaikille oppilaille. Perusteet arvioinnille tulee selvittää oppilaille, jotta he ovat tietoisia millä perusteella suorituksia arvioidaan. Arvioinnilla tuetaan tavoitteiden toteutumista ja huoltajalle se antaa tietoa oppilaan edistymisestä opinnoissa. Arviointi auttaa huoltajaa tukemaan oppilasta opinnoissa, sekä kasvussa ja kehityksessä. Vanhemmat ovat mukana oppimiskeskustelussa, jossa mm. oppilaan asettamien tavoitteiden toteutumista arvioidaan.

 

Koulun pedagogiikan ja toiminnan kehittäminen:

Koulussa pyritään toteuttamaan yhteisöllistä suunnittelua, huomioiden eri tiimien toiminta. Yhteisissä henkilökunnan palavereissa käydään läpi yhteiset koko koulua koskevat linjaukset ja tehdään päätökset tiimien esityksistä. Henkilöstöpalaverien aikaa voidaan tarvittaessa käyttää tiimityöskentelyyn.

Opettajat muodostavat tiimejä, joissa keskustellaan opetuksen suunnittelusta sekä toteuttamisesta. Tiimeissä pyritään ottamaan muun henkilöstön ja oppilaiden mielipiteitä huomioon.

Koulun suunnittelu/ johtoryhmä tekee yhteiset linjaukset ja esitykset opetuksen kehittämisestä ja koulun toiminnan käytännöistä. Koulussa on myös nimetty eri vastuualueita opettajille ja heidän tehtävänään on edistää ja kehittää kutakin osa-aluetta koulun toiminnassa. Näitä osa-alueita ovat mm. TVT, oppilaskunta, turvallisuus/liikenne, liikunta ja juhlat.

Koululla on TVT laitteita (iPad sekä hybridi -laitteita), joiden opetuskäyttöä kehitetään monipuolisesti. Digi-tutortoimintaa kehitetään edelleen. Oppilaille annetaan myös tarvittaessa mahdollisuus käyttää omia laitteitaan ohjatusti oppitunneilla.

Liikkuva koulu -hanketta tehostetaan mm. erillisillä liikuntapäivillä syksyllä ja keväällä.

Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä jatketaan ottaen edelleen esikoululaiset mukaan koulun yhteisiin toimintoihin mahdollisuuksien mukaan.
Kaveri-/kummiluokat jaetaan syksyllä niin, että isommat oppilaat toimivat pienempien oppilaitten kummeina. Isommat oppilaat toimivat mm. avustaen ja neuvoen tietoteknisten laitteiden kanssa. Lisäksi he seuraavat välituntitoimintaa, ettei kukaan jäisi yksin ja pyytävät tarvittaessa pienempiä leikkeihin mukaan. Kummiluokkatoiminnan onnistumista arvioidaan lukuvuoden aikana mm. keskusteluin.


Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat Maailma 2030 ja Yrittäjyys. Toimintatapana on lähiympäristön mukaan ottaminen. Painotus on oppilaiden toiminnallisuudessa, sekä oppilaiden, opettajien, ohjaajien, huoltajien ja yhteistyökumppanien välisessä yhteistyössä.

Maailma 2030

1-2lk Vedenalainen elämä
Koko koulun kalastuspäivä. 1-2 -luokkien kala-itsearviointilomake oppimiskeskustelulomakkeena syksyllä ja keväällä. Keväällä 2019 koko koulun luonto- ja siivousretki lähiympäristöön ja -rannoille. Vedenalaisen akvaarion askartelu pienryhmätyönä. Isommat oppilaat tekevät tietotekstejä kaloista ja vesikasveista. Valmiit työt kootaan yhteiseen näyttelyyn. Tavoitteena tutustua alueen vesistöihin, kalakantaan ja vesistönsuojeluun. Arviointina yhteiset keskustelut projektien aikana ja lopuksi. Oppiaineet ympäristöoppi, musiikki, kuvataide, liikunta.

Kala, vesi, rauha ja yhteinen maailma -aiheiset laulajaisetJärjestysvastuu luokilla 1-2. Työpaja toteutetaan yhteislaulutilaisuutena; laulujen sanat heijastetaan näkyville, oppilaita esilaulajina, oppilailla rytmisoittimia säestyksen tukena. Tavoitteena yhteismusisointi ja uusiin lauluihin tutustuminen. Sanallinen välitön arviointi ja palaute. Oppiaineet; musiikki, ympäristöoppi.

Kestävän kehityksen teemojen pohjalta koululehden tekeminen
Osa 5-6b- ja 4a-luokan oppilaista perustavat teemaviikon ajaksi lehtitoimituksen. Oppilaat ovat työssä kuvitteellisessa lehtitoimituksessa ja lehtitoimittajia ja valmistavat lehden juttuineen, kuvineen ja haastatteluineen teemaviikon eri tapahtumista/toimintapisteiden toiminnasta. Oppilaat osallistetaan suunnittelemaan lehtitoimituksen toimintaa ja vastuunjakoa sekä roolitusta. Tavoitteena on tutustua kestävän kehityksen eri aiheisiin teemaviikon aikana, ottaa vastuuta tehtävien suorittamisesta ja ryhmässätyöskentelyn sujumisesta. Lisäksi tavoitteena on toimittajan ammattiin perehtyminen ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Arviointi havainnointi, itsearviointi ja koulussa julkaistava paperinen ja sähköinen lehti lopputyönä. Oppiaineet äidinkieli, ympäristöoppi, historia, kuvataide ja yhteiskuntaoppi.

Kuvataidetyöpaja
Järjestysvastuu luokilla 3-4. Työpajan tavoitteena on perehtyminen kestävän kehityksen tavoitteisiin äärimmäisen köyhyyden poistamisesta ja tasa-arvon edistämisestä. Lisäksi tavoitteena on vuorovaikutustilanteissa toimimisen harjoitteleminen. Oppilas tutustuu kestävään elämäntavan ja tulevaisuuden rakentamiseen. Oppiaineista korostuu kuvataide. Työpajassa oppilaat työskentelevät 5-6 oppilaan ryhmissä. Heidän tehtävänään on ideoida ja toteuttaa mainos, joka liittyy Maailma 2030 tavoitteisiin köyhyyden poistamisesta ja tasa-arvon edistämisestä. Mainoksen tulee sisältää teeman mukainen iskulause. Työpajassa on ideoinnin tueksi Agenda 2030 -julisteita ja kortteja. Työskentelyä arvioidaan havainnoimalla oppilaiden työskentelyä. Ryhmät esittelevät tuotoksensa ja muut ryhmät antavat rakentavaa palautetta. Teemaviikon lopuksi oppilaiden julisteista kootaan näyttely näkyvälle paikalle koulussa. 

Lautapeli kestävästä kehityksestä (Go Goals)
Järjestysvastuu luokilla 3-4. Peli on suunnattu lapsille ympäri maailman ja sen tavoitteena on lisätä tietoisuutta kestävän kehityksen tavoitteista helposti lähestyttävällä ja lapsille sopivalla tavalla. Samalla harjoitellaan vuorovaikutustilanteessa olemista eri ikäisten oppilaiden muodostamissa pelitiimeissä. Oppiaineina korostuvat erityisesti ympäristöoppi, historia ja yhteiskuntaoppi Peliä pelataan 2-3 oppilaan joukkueissa. Arviointia toteutetaan havainnoimalla ja antamalla palautetta pelin edetessä.

Kierrätyspiste 
Järjestysvastuu luokilla 5-6. Kierrätyspiste liikuntasalissa. 5-6.-luokan oppilaat järjestävät kierrätyspisteen, jossa lajitellaan jätteet oikeisiin pisteisiin ja suunnitellaan ryhmittäin iskulause roskaamisen vähentämiseksi. Tavoitteena k
ierrätyksen ja lajittelun käytännön harjoittelu. Oppiaineen ympäristötieto, yhteiskuntaoppi, käsityö ja historia. Arviointi välitön palaute oppilaille. 

Rauhan puu
Järjestysvastuu luokilla 5-6. Tavoitteena on pohtia henkilökohtaista suhdetta rauhaan ja turvallisuuteen. Askarrellaan rauhan puu, johon leikattuihin lehtiin kirjoitetaan asioita rauhan ja turvallisuuden luomiseksi elämässä. Lisätään lehteen tuntemuksia, jotka ovat tärkeitä rauhan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi maailmassa. Leikataan aikakausilehdistä kuvia, jotka ovat tärkeitä rauhan ja/tai turvallisuuden kannalta. Oppiaineet historia, uskonto ja elämänkatsomustieto. Sanallinen palaute. 

Valokuvanäyttely
Järjestysvastuu luokilla 5-6. Sähköinen valokuvanäyttely
 YK:n 17 kestävän kehityksen köyhyyden vähentämisen ja tasa-arvon lisäämisen tavoitteista. Tavoitteena lisätä tietoisuutta ja pohdintaa 17:sta kestävän kehityksen tavoitteesta. Oppiaineet uskonto, historia, äidinkieli, kielet ja kuvataide. 


Yrittäjyys

1.-2. -luokat osallistuvat yrittäjyysteemaan soveltaen NY MINÄ+SINÄ=ME -ohjelmaa. Kyseessä on kolmen teeman kokonaisuus, joka keskittyy omien vahvuuksien tunnistamiseen ja niiden hyödyntämiseen käytännössä. Työtapoina ovat leikinomaiset, toiminnalliset ja oppilaslähtöiset menetelmät. Tavoitteena on tukea lasten myönteisen minäkuvan, oma-aloitteisuuden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Kokonaisuus tukee myös oppimisen ja oivaltamisen iloa ja terveen oppimisminäkuvan kasvua. Arviointimuotoina ovat havainnointi ja itsearviointi. Oppiaineissa korostuvat äidinkieli, ympäristöoppi, kuvataide, uskonto ja elämänkatsomustieto. 

3.-4. -luokat ja 5A-luokka toteuttavat monialaisen oppimiskokonaisuuden NY Mitä ihmiset tekevät? -teemakokonaisuutta soveltaen. Kyseessä on kuuden teeman kokonaisuus lähiympäristön, ammattien ja talouden kiertokulun oivaltamiseen. Työtapoina ovat toiminnalliset, ongelmanratkaisupohjaiset, visuaaliset ja oppilaslähtöiset menetelmät. Tavoitteena on tukea lasten alueellisen identiteetin, oma-aloitteisuuden ja ryhmätaitojen muodostumista. kokonaisuus tukee oppimisen ja oivaltamisen iloa ja kannustaa lapsia soveltamaan käsiteltyjä asioita vapaa-ajallaan. Arviointimuotoina ovat havainnointi ja itsearviointi. Oppiaineissa korostuvat äidinkieli, matematiikka, ympäristöoppi, yhteiskuntaoppi ja kuvataide.

5A tutustuu vanhainkotiin ja sen asukkaisiin. Oppilaat esittävät joululauluja ja pitivät pienen yhteistoiminnallisen hetken vanhainkodin asukkaiden ja tapahtumassa läsnäolevien henkilöiden kanssa.

Koulussa askartelemme asukkaille jonkin pienen tervehdyksen.
Vierailun tavoitteena tutustua vanhusten "maailmaan".
Itsearviointi sekä suullinen palaute kohderyhmältä

 5-6B lk osallistuu yrittäjyysopintoihin NY-6 hankkeen kautta. Nuori Yrittäjyys 6 -leiri on kuuden tunnin leiri kuvitteellisen yrityksen perustamiseen ja palvelun tai tuotteen suunnitteluun. Yhdeksännen luokan oppilaat toimivat ohjaajina. Tavoitteena on vastuullinen toiminta ja tehtävien suorittaminen yhteistoiminnallisesti ja työelämätietouden lisääminen. Arviointi itsearviointia. Projektin suunnittelu on vielä kesken.

5-6B lk Esikouluun ja päiväkotiin tutustuminen. Oppilaiden ehdotuksen pohjalta valittiin tutustumiskohde, ohjattavien tehtävien ideointi ja toteuttaminen. Tutustutaan alan toimiviin ammatteihin ja oppilaat ohjaavat joko leikkejä tms. peliä eskari-ikäisille. Tavoitteena on ryhmätyöskentelyn kehittäminen ja ikätasoisen toiminnan/ohjauksen suunnittelua, yhdessä toimiminen sekä ammatteihin tutustuminen. 
Suullinen palaute mm. ohjattavilta ja itsearviointi.

6A ja 6B Ystävänpäivän kahvio 14.2.2018. Oppiaat osallistetaan siten, että he leipovat kotona etukäteissuunnitelman mukaisesti kahvilaan myytävät leivonnaiset ja perustavat kahvion koulun tiloihin. Tavoitteena on kodin ja koulun yhteistyö, vastuunotto luokkaretken varojen keräämisestä (talous) ja harjoittelua pienimuotoisessa yrityksessä työskentelystä (kahvio) sekä vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Arviointi itsearviointi.
Yrittäjyys sisältyy lukuvuoden aikana eri oppiaineiden sisään mm. äidinkieli, historia, yhteiskuntaoppi, käsityö ja ympäristöoppi.

6A Yrityskylä. 6A osallistuu Kuopiossa järjestettävään Yrityskyläpäivään. Peruskoulun kuudensille luokille suunnattu Yrityskylä-oppimiskokonaisuus koostuu opekoulutuksesta, oman opettajan johdolla pidettävistä oppitunneista sekä vierailusta Yrityskylä-oppimisympäristöön. Oppimisympäristö on koululaisten oma yhteiskunta, pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee omassa ammatissaan saaden palkkaa tekemästään työstä. Lisäksi oppilas toimii kuluttajana ja kansalaisena osana suomalaista yhteiskuntaa. Tavoitteena on tutustua yrittäjyyteen, eri ammatteihin sekä kuluttajana ja kansalaisena toimimiseen. Oppiaineina korostuvat yhteiskuntaoppi, matematiikka, kuvataide ja ympäristöoppi. Arviointimuotoina ovat havainnointi ja itsearviointi.

6A Kahvio Kodin ja koulun päivänä. 6A järjestää kahvion kodin ja koulun päivänä.Tavoitteena on kodin ja koulun yhteistyö, vastuunotto luokkaretken varojen keräämisestä (talous) ja harjoittelua pienimuotoisessa yrityksessä työskentelystä (kahvio) sekä vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Arviointimuotona on itsearviointi.

Tavoitteet:

  • Toimintakulttuurin kehittäminen
  • Opetushenkilöstön yhteistyön ja –suunnittelun kehittäminen ja tukeminen (yhteis-/tiimiopettajuuden kehittäminen)
  • Oppilaiden osallisuuden lisääminen