1 Johtaminen

Koulun johtamisen periaatteet

Koulun johdon keskeisenä tehtävänä on edistää opetuksen arvopohjan ja koulun perustehtävän toteutumista. Johtamisessa on tärkeää tunnistaa kouluyhteisön vahvuudet ja kehittämishaasteet, vahvistaa itsearviointia sekä kehittää pedagogista johtamista. Koulun rehtorin velvollisuutena on kehittää myös itseään johtajana.

Johtamisessa tulee noudattaa hyvän hallinnon mukaisia toimintatapoja. Koulun johtaminen on vuorovaikutteista ja osallistavaa. Kouluissa on johto- tai suunnitteluryhmät (-tiimit), joiden tehtävänä on rehtorin tukena suunnitella ja kehittää toimintaa. Tiimien kokoonpanosta ja tehtävistä päättää koulun rehtori. Johtamista arvioidaan säännöllisesti.

Kouluissa käydään vuosittain kehityskeskustelut tai niitä vastaavat prosessit kaupungin linjausten mukaisesti. Johtamista kehitetään ja tuetaan pitkäjänteisellä johtamisosaamiskoulutuksella.

Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan, miten johtaminen on organisoitu (joryt, kehittämistiimit, henkilöstön työnjako, vastuut). Koulutyön suunnittelussa ja toteuttamisessa keskeistä on opettajien, ohjaajien ja muun henkilökunnan yhteistyö.

Ys-ajan käytöstä sovitaan ja sen toteutumista seurataan. Ys-ajan käyttö sekä suunnittelu- ja kokouskäytännöt kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.

Sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnitelma päivitetään ja henkilöstö perehdytetään siihen.

Lisätietoja:
opetusjohtaja Leena Auvinen 044 718 4003
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151

Koulun johtamisen toimenpiteet

Koulun johtoryhmän (johtotiimin) muodostavat rehtori, apulaisjohtaja, turvallisuusvastaava sekä opettajajäsen. Johtoryhmä kokoontuu tarvittaessa lukuvuoden aikana. Koulussa kokoontuvat lisäksi kolme tiimiä: 1.-2, 3.-4 ja 5.-6.-luokkien tiimit. Tiimien tehtävänä on tuoda ajatuksia ja ideoita rehtorin ja apulaisjohtajan tietoon, joiden avulla johtamista voidaan kehittää.

Henkilökuntakokoukset (opettajat + ohjaajat) pidetään viikoittain torstaiaamuisin klo 8-9. Palavereihin osallistuvat koko koulun henkilökunta eli luokanopettajat, erityisopettajat, aineenopettajat, koulunkäynninohjaajat/iltapäivätoiminnanohjaajat, koulusihteeri sekä kuraattori ja terveydenhoitaja mahdollisuuksien mukaan. Palaverin vetäjinä toimivat rehtori ja apulaisjohtaja. Palavereista tehdään asialista ja sitä täydennetään kokouksen edetessä. Valmis muistio tallennetaan sähköiseen henkilökunnan kansioon sekä sähköpostiin. Sisäistä viestintää hoidetaan mm. sähköisen (luettavissa myös paperisena henkilökunnanhuoneen seinällä) viikkotiedotteen avulla apulaisjohtajan toimesta. Koulun pääsääntöisenä viestintäkanavana toimii Wilma.

Lukuvuosisuunnitelma laaditaan tiimityönä ja suunnitelman kokoamisesta Peda.nettiin huolehtii rehtori, apulaisjohtaja sekä vastuuopettaja yhteistyössä.

Kehityskeskustelut käydään lukuvuoden aikana jokaisen henkilökuntaan kuuluvan kanssa. Kehityskeskusteluissa kerätään palautetta koulun johtamisjärjestelmästä sekä johtamisesta. Saatua palautetta hyödynnetään johtamista kehitettäessä. Johtajuutta pyritään tukemaan myös koulutuksen avulla.

Koulukohtainen viestinnän suunnitelma

 (henkilökunta)

Koulun henkilökunnan viestinnässä käytetään Wilmaa ja sähköpostia. Tiedotteet, koulutukset ja valmisteltavat asiat välitetään pääasiallisesti s-postilla. Henkilöstöpalaveri järjestetään kerran viikossa. Henkilöstöpalaverissa käsitellään koko koulua koskevia asioita ja suunnitellaan koulun toimintaa yhdessä. (Tätä ys-aikaa voidaan käyttää tarvittaessa myös tiimien suunnitteluaikana.) Henkilöstöpalaverien muistio tallennetaan sähköiseen kansioon ja lähetetään myös s-postilla henkilöstölle. Välittömästi tiedotettavat asiat (esim. kriisiviestintä – kts. kriisisuunnitelma) hoidetaan puhelimitse tai mahdollisuuksien mukaan kasvotusten.

Rehtori ja apulaisjohtajat ovat päivittäin tavoitettavissa koululta, jotta tiedottaminen ja viestintä onnistuvat sujuvasti. Henkilöstöä on kehotettu rohkeasti ottamaan käsittelyä vaativia asioita puheeksi, jotta tiedonkulku olisi joustavaa ja että epäkohtiin voitaisiin puuttua riittävän nopealla aikataululla.

Ulkoinen viestintä (koulu/koti)

Pääasiallinen viestintäkanava koulun ja kodin välillä on sähköinen Wilma-järjestelmä. Lisäksi koulussa ilmestyy kaksi kertaa vuodessa erillinen tiedotuslehtinen. Opettaja voi halutessaan ottaa myös paperisen reissuvihkon käyttöön oman luokkansa viestinnässä. Wilmaa käytetään tiedotusasioissa. Haasteelliset oppilaskohtaiset asiat pyritään hoitamaan puhelimitse tai kasvotusten, ettei väärinymmärryksiä pääsisi syntymään. Henkilökuntaa on neuvottu ottamaan kotiin yhteyttä riittävän ajoissa, ennakoiden, ettei asiat kasvaisi liian suuriksi. Opettajat voivat halutessaan järjestää vanhempainvartteja/palavereja määrättyjen oppimiskeskustelujen lisäksi.

Koulujen PedaNet-sivut toimivat myös koulun tiedotuskanavana ympäröivään yhteisöön.

Kaikilla opetushenkilöstöllä ei ole vielä käytössään omia työpuhelimia, joten heidät tavoittaa henkilökunnanhuoneen puhelimesta tai heille voi jättää soittopyynnön. Halutessaan he voivat tiedottaa luokkansa oppilaiden huoltajille oman henkilökohtaisen numeronsa.

Koulun linjauksia koskevissa asioissa rehtori tiedottaa asioista ja tarvittaessa tiedotusvastuu siirtyy perusopetuspäällikölle tai opetusjohtajalle.

Kriisiviestintä tapahtuu kriisisuunnitelmassa kuvatulla tavalla.

 

Tavoitteet:

  • Tiimijohtamisen lisääntyminen
  • Henkilökunnan vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, henkilöstön osallistuminen
  • Tiedonkulun tehostuminen
  • Palaverien suunnitelmallisuus