5 Asiakkuudet ja kumppanuudet

Osallisuuden ja yhteisöllisyyden toteuttaminen

Oppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen

Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet, joilla edistetään oppilaiden osallisuutta ja vaikuttamista.

Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan oppilaiden mahdollisuutta vaikuttaa koulun kehittämiseen ja heitä itseään koskevaan päätöksentekoon ja keskusteluihin koulussa. Koulussa tulee tietoisesti luoda ja tarjota oppilaille osallisuuden kokemuksia ja osallistumismahdollisuuksia heitä koskevista asioista päätettäessä.

Kaupungissa on luotu ja vakiinnutettu asianmukaiset lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen toimintatavat osaksi lapsia ja nuoria koskevaa päätöksentekoa.

Oppilaiden osallistumisessa yhtenä toimintamuotona on oppilaskuntatoiminta. Oppilaskuntatoiminnan kehittämistä tuetaan keskitetysti mm. järjestämällä toiminnasta vastaaville opettajille koulutusta. Jokaisella koululla on oppilaskunta. Oppilaskunnan jäsenistä muodostetaan oppilaskunnan hallitus. Oppilaskuntatyötä koordinoi vastuuopettaja. Oppilaiden osallistuminen ja oppilaskuntatoiminta koulussa nivotaan kuntakohtaiseen lasten ja nuorten toimintaan.

Oppilaiden osallisuuden kokemisen kehittymistä arvioidaan joka toinen vuosi kouluterveystutkimuksella.

Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulun oppilaskunnan toimintaa.

Linkit:
Perusopetuksen opetussuunnitelma: Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri


Kodin ja koulun yhteistyö

Vanhempien kuulemiseksi koulujen tulee kehittää kodin ja koulun yhteistyötä. Koulun tulee olla aloitteellinen ja aktiivinen yhteistyön kehittämisessä. Siihen kuuluvat yhteiset keskustelut lapsen ja nuoren kasvusta ja kehityksestä, oppimisen ohjaamisesta ja oppilaan arvioinnista. Yhteistyöhön kuuluvat myös koulun kehittämiseen ja toiminnan arviointiin osallistuminen.

Kodin ja koulun yhteistyötä arvioidaan säännöllisesti.

Vanhemmille tulee antaa tietoa ja välineitä, jotta he voivat osallistua opetussuunnitelman kehittämiseen. Kodin ja koulun yhteistyö auttaa molempia osapuolia vastaamaan oppilaan kasvua ja oppimista koskeviin haasteisiin. Kodin ja koulun yhteistyö edistää yhteisöllisyyden ja luottamuksen rakentumista.

Henkilöstöä tuetaan kodin ja koulun yhteistyössä. Kodin ja koulun yhteistyötä arvioidaan ja kehitetään yhdessä huoltajien kanssa.

Koulu kuvaa kodin ja koulun yhteistyön vuosittaiset toimenpiteet ja ohjeistaa Wilman käytön periaatteet.

Kodin ja koulun yhteistyön keskeisenä tavoitteena on oppilaan, opetuksen ja kasvatuksen tukeminen yhteistyössä huoltajien kanssa. Huoltajia tiedotetaan riittävästi koulun toiminnasta. Huoltajille luodaan yhteistyömahdollisuuksia osallistua luokan, luokkatasojen ja koko koulun toimintaan.

Esimerkkejä yhteistyön järjestämiskäytänteistä:
- koulun tiedottamisen ja yhteistyökäytänteiden tulee olla suunniteltua ja laadukasta (viestintäsuunnitelma)
- yhteisölliset oppilashuoltoryhmät
- vanhempainyhdistys
- luokkatoimikunnat
- vanhempainillat ja muut yhteiset tapahtumat vanhempien kanssa
- oppimiskeskustelut
- koulun tapahtumiin osallistuminen

Koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan kodin ja koulun yhteistyön muodot.


Muut kumppanuudet ja sidosryhmät

Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan koulun muut yhteistyökumppanit ja sidosryhmät sekä kuvataan toimintaa.

Opettajia kannustetaan yhteistyöhön muiden opettajien kanssa alueellisesti ja eri kouluasteiden välillä. Muun sidosryhmäyhteistyön tulee olla pedagogisesti perusteltua, koulun opetus- ja kasvatustyötä yhteisöllisesti tukevaa.


Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151

Koulun toimenpiteet

Oppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen

Jokaista oppilasta kannustetaan ja opastetaan ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan. Koulun ulkopuolelle suuntautuvassa opiskelussa korostetaan tietojen lisäksi sosiaalisten taitojen harjoittelua sekä toimimista arjen haasteissa. Koulunkäynnin ohjaajien iltapäivätoiminnassa on myös pääpaino sosiaalisten ja arjentaitojen harjoittelussa. Oppilaat voivat osallistua myös teemapäivien ja retkien suunnitteluun.


Kodin ja koulun yhteistyö

Sairaalakoulujaksoilla pyritään huoltajien kanssa tekemään mahdollisimman tiivistä yhteistyötä. Kodin ja koulun yhteistyömuodot vaihtelevat koulun eri yksiköissä ja ovat myös oppilaskohtaisia. Alavan yksikössä toteutetaan "perjantain hakukahvit" kerran kuukaudessa yhdessä osaston kanssa. Perjantain kahveille voivat osallistua oppilas, huoltaja ja osastolta omahoitaja. Ajatuksena lastaan osastolta hakevat huoltajat voivat yhdeesä omahoitajan kanssa tulla kuulemaan koulun kuulumiset hoitojakson ajalta.

Huoltajat kutsutaan aina mukaan oppilasta koskeviin palavereihin. Huoltajia tavataan esim. verkostopalavereissa, hoitokokouksissa, HOJKS-palavereissa ja ohjauskäynneillä oppilaan omaan kouluun. Oppilaita tulee koko Suomen alueelta, joten huoltajat eivät pysty aina osallistumaan palavereihin. Siksi yhteyttä pidetään myös puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteydenpidossa noudatetaan osin myös hoidon määräyksiä.

Somaattisilla osastoilla olevien oppilaiden huoltajat ovat mukana lastensa sairaalajaksoilla, joten heitä opettaja tapaa opetuksen yhteydessä päivittäin.

Koulussa painotetaan yksilöllisiä tapaamisia huoltajien kanssa oppilasta koskevissa asioissa, joten koko koulun yhteisiä vanhempainiltoja ei pidetä. Osastolla olevien oppilaiden huoltajien ja oppilaiden osallistumista koulun kehittämiseen ja yhteistyön suunnitteluun rajoittavat oppilaiden lyhyet hoitoajat.

Avo-oppilaiden ja huoltajien kanssa tehdään koulusopimus, jossa sovitaan tehtävänjaosta ja sairaalaopetusjakson pituudesta.

Lasten veri- ja syöpätautien osastolla opettaja osallistuu vähintään kerran lukukaudessa vanhempain keskusteluryhmään, jossa käsitellään kouluasioita.

Alavan koulun yhteistyötahot
- KYS: osastot ja poliklinikat, erityistyöntekijät, Kota-työryhmä
- NEVA-osasto, Niuvanniemen sairaala
Jokainen yksikkö määrittelee osastojen ja poliklinikan kanssa tehtävän yhteistyön. Yhteistyöhön voi kuulua päivittäisiä / viikottaisia / kuukausipalavereja. Lisäksi pyritään järjestämään yhteistyön suunnittelu- ja arviointipalavereja vähintään kerran lukuvuodessa

- oppilaiden omat koulut
- muut sairaalakoulut
- Valteri-koulut
- Vaalijala
Ote ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä myös toisen asteen koulujen kanssa.

Yhteistyötä koulujen kanssa tehdään valtakunnallisessa Saireke- hankkeessa kehitetyn nivelvaihemallin mukaisesti.

- Ammatilliset perhekodit
- Sosiaalityö ja lastensuojelu
- Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö (Kuopion kaupunki, LNMY)
- perheneuvola
- Oppiva-työryhmä
- VIP -verkosto


Yhteistyötä tehdään tarvittaessa, tapauskohtaisesti oppilaan kotikunnan työntekijöiden kanssa. Nivelvaiheyhteistyötä tehdään savonia ammattiopiston kanssa. Yhteuistyö aloitetetaan oppilaan yläkouluun siirtymäviheessa.

Lisäksi yhteistyötä tehdään eri järjestöjen ja organisaatioiden kanssa:
- seurakunta
- poliisi ja pelastusviranomaiset
- kirjastot
- yritykset, seurat ja järjestöt ym. kolmannen sektorin toimijat, esim. SPR, Sylva ry. ADHD-liitto, Aivoliitto, 
Ejsveikeet, Autismi- ja Aspergerliitto, Sairaalaklovnit ry.
- kaupungin tarjoamat kulttuuripalvelut (museot, kulttuuripolku ja tapahtumat yms.)
- Musapaja, Kuopion konservatorio
- etsivä nuorisotyö
- Sihti

 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä