Jos emme itse altistu syrjinnälle, meidän on usein vaikeampi havaita syrjintää ja olemassa olevia epätasa-arvoisia valtarakenteita, jotka sulkevat vähemmistöihin kuuluvat toiminnan ulkopuolelle.

Rasistisen syrjinnän, muukalaisvihamielisyyden ja ulossulkemisen kokemukset ovat vähemmistöön kuuluvilla nuorilla yleisiä. Ikävimmillään syrjintä tai pelko syrjinnästä estää osallistumisen itseä kiinnostavaan vapaa-ajantoimintaan kuten vapaaehtoistyöhön.

Yhteiskuntamme on rakentunut pitämään valkoisuutta oletusarvona, jossa kaikki muu kuin valkoisuus näkyy poikkeamana. Normatiivista valkoisuutta ei välttämättä tule edes huomanneeksi, kun rakenteisiin punoutunut syrjintä ei kohdistu itseen. Rakenteiden purkamiseksi onkin tärkeää, että kaikki niistä hyötyvät tiedostaisivat niiden olemassaolon.

Etuoikeuskehä kuvaa, mitkä tekijät lisäävät tai kaventavat mahdollisuuksiasi. Sen avulla voi pohtia omaa asemaa suhteessa muihin.


Teflon-testin avulla voi tutkia omaa asemaansa yhteiskunnassa ja tulla tietoiseksi siitä, joutuuko elämässään syrjityksi yhdenvertaisuuslain määrittämien syrjintäperusteiden mukaan.

Teflon-testin kysymys kuuluu: kuinka usein joudut elämässäsi epämukaviin tilanteisiin tai epämukavan erityishuomion kohteeksi seuraavien ominaisuuksiesi takia?
- ikä
- etninen tausta
- kansalaisuus
- äidinkieli tai kielet
- uskonto
- sukupuoli
- seksuaalinen suuntautuminen
- vamma tai terveydentila

Usein: 3 pistettä, Joskus: 2 pistettä, Harvoin: 1 piste, En koskaan: 0 pistettä

Laske itsellesi pisteet jokaisesta kohdasta. Pisteitä saa 0-24.

Mitä ajatuksia etuoikeuksien kehä ja teflon-testi herättivät?