Kaunisnurmen koulurakennushankkeen paperisodan vuosi oli v. 1960. Sitä ennen oli tietenkin tehty alustavaa pohjustus- ja suunnittelutyötä, sekä tehty tarpeen vaatimat päätökset kaupungin eri elimissä.

Kouluhallitus vahvisti rakennusohjelman 8.3.1960. Urakkasopimus allekirjoitettiin 7.12.-60 Kouvolan Rakentajat Oy:n kanssa ja työt alkoivat välittömästi 9.12.1960. Rakennus oli määrä olla valmis elokuun puoliväliin mennessä, jolloin kalustamiseen jäisi aikaa pari viikkoa.

Töitä tehtiin tehokkaasti, ja kun talosta tuli yksikerroksinen saatettiin työskennellä yhtä aikaisesti laajalla alueella. Koulu valmistui aikataulun mukaisesti ja koulunpito voitiin aloittaa normaalisti 1.9.1961.

Vihkiäisjuhlaa vietettiin 29.10.1961. Juhlapuhujana oli kouluhallituksen silloinen suomenkielisen kansanopetusosaston koulutoimenjohtaja, kouluneuvos Alfred Salmela.

Koulurakennuksen suunnitteli silloinen kauppalanarkkitehti Reino Hämäläinen. Alunperin siinä oli 16 luokkahuonetta ja 4 erikoisluokkaa sekä voimistelusali, lisäksi keskuskeittiö, varastotiloja sekä kaksi asuntoa. Vuonna 1978 tehdyssä peruskorjauksessa huonetiloja jonkin verran muunneltiin sekä suoritettiin muuta kunnostusta.

Koulun ulkonäköä oudoksuttiin, varsinkin aluksi. Ei oltu vielä totuttu kaupunkikuvassa matalaan ja laajaan, yksikerroksiseen koulutaloon. Siihenastiset olivat olleet kerrostalotyyppiä. Kun koulun sijaintia yritettiin selittää vieraille, kuultiin usein lisäkysymys, että onko se sitten se autokorjaamon näköinen rakennus siinä kohtaa, mistä käännytään kasarmille.

Hyvänä puolena on pidetty sitä, että syntyvä melu jakaantuu erillisiin siipiosiin, eikä kasaannu siinä määrin kuin kerrostalo- ja keskihallityyppisissä kouluissa.

Tällaisessa yksikerroksisessa ja erillissiipitalossa on ulkoseinä- ja kattopinta-alaa paljon. Rakentamisen aikoihin öljy oli halpaa, eikä lämpötalouteen tarvinnut kiinnittää kovin paljon huomiota.

Talon erikoisuutena voidaan mainita neljän hengen hissi. Erikoisuus se on siksi, että harvassa yksikerroksisessa talossa on sellainen ylellisyys. Monet ovatkin hämmästelleet, että mihin sillä oikein noustaan, kun seuraavaa kerrosta ei ole. Selityksenä sanottakoon, että 16 vuotta toimineen keskuskeittiön tarpeita se aikanaan palveli. Nykyisin se on vain muinaisjäänne tuolta ajalta.

Kouluja rakennettaessa näyttää lähes aina olleen jonkinasteinen pulakausi. Niinpä Kaunisnurmen koulun rakentamisen aikaan vallitsivat sellaiset määräykset, että esim. luokkahuoneita ei saanut tehdä sen suuremmiksi kuin mitä ne nyt ovat. Kohtuudella niihin saadaan mahtumaan noin 30 oppilasta, mutta kuitenkin senaikaisten säädösten mukaan piti saada mahtumaan 40 oppilasta. Heti ensimmäisenä vuonna yksi luokka olikin maksimivahvuudessaan. Kaunisnurmen koulussa oli ensimmäistä lukuvuotta aloitettaessa 13 luokkaa ja 427 oppilasta.

Oppilasmäärä kasvoi alkuvuosina yli 450 mutta alkoi sitten tasaisesti laskea. Peruskouluun siirtymisvuonna sekä myös seuraavana 1975 ja -76 oppilasmäärä nousi jälleen, ollen korkeimmillaan n. 460 oppilasta.

Koulu oli uutena monien tutustumisvierailujen kohteena aina siihen asti, kunnes Mansikka-ahon koulu valmistui v. 1972. Koulua on myös käytetty monien koulun ulkopuolisten järjestöjen ja yhteisöjen järjestämien tilaisuuksien ja tapahtumien pitopaikkana ja majoitustilana sekä erityisesti muonituspaikkana. Niinikään voimistelusali on ollut jatkuvassa iltakäytössä.

Tällä tavoin koulu on palvellut ympäristöään ja yhteiskuntaa laajemminkin, kuin vain toimimalla pelkästään koululasten opinahjona. Jatkukoon hyvä yhteispeli edelleenkin.

Uraauurtavaa yhteistyötä yli kuntarajojen, erityisopetuksen historiaa

Kaunisnurmen koulun e-luokat kuuluvat Kouvolan koulutoimeen, mutta alusta asti oppilaita on yhteistyösopimuksen mukaisesti tullut nykyisen kuntaseiskan alueelta. Koulua voi hyvällä syyllä pitää eräänlaisena kuntaseiskassa tapahtuvan käytännön tason yhteistyön uranuurtajana.

Koulu sijoitettiin aikanaan Kaunisnurmen ala-asteen yhteyteen lähinnä siksi, että yhdessä tasossa oleviin tiloihin oli helppo järjestää kulkumahdollisuudet myös liikuntavammaisille oppilaille. Erityiskoulun sijoittaminen samoihin tiloihin tavallisen ala-asteen kanssa, oli aikaansa edellä oleva toimenpide, joka herätti myös epäilyksiä.

Kuluneet vuodet ovat kuitenkin osoittaneet ennakkoluulot vääriksi. Yhteiset tapahtumat, välitunnit ja ruokailut ovat rikastuttaneet molempien koulujen toimintaa ja yhteistyö opettajien ja oppilaiden kesken on aina sujunut hyvin. Ulkopuolisen on vaikeata yhtäkkiä kahta koulumuotoa erottaakaan, mikä on omiaan alentamaan myös erityiskouluun siirtymisen kynnystä. Siihenkin liittyy nimittäin usein ennakkoluuloja, jotka kuitenkin säännöllisesti nopeasti häipyvät koulunkäynnin alkaessa sujua oppilaiden saadessa heille sopivaa yksilöllistä ohjausta, mikä suurissa yleisopetuksen luokissa on mahdotonta toteuttaa.

Koulua perustettaessa sen johtajaksi määrättiin Kaunisnurmen ala-asteen johtaja Harry Heikari, josta tuli näin molempien koulujen johtaja. Erityiskoulun identiteetin muodostumisen kannalta tärkeäksi katsottiin tuolloin kuitenkin, että siitä tehtiin hallinnollisesti oma yksikkö. Vuoden 2004 alusta lukien Pajakadun koulu liitettiin Kaunisnurmen koulun e-luokiksi.

Koulun aloittaessa omana yksikkönään v. 1979 olivat sen ensimmäiset erityisopettajat Ulla Tuominen ja Matti Norppa, joka määrättiin johtajaa avustavaksi opettajaksi. Nuoret ja asialleen omistautuneet opettajat loivat yhdessä koulunjohtajan kanssa lähes tyhjästä toiminnan suuntaviivat ja periaatteet. Niin sanottu pedagoginen pioneerityö tehtiin pitkälti opettajien voimin koulunjohtajan antaessa arvokasta tukea hallinnollisten asioiden järjestelyissä.

Alusta asti koulussa suoritettiin myös yläasteen oppimäärä, joten samassa opetusryhmässä oli joskus 4-5 eri luokka-asteen oppilaita. Tilanne helpottui hieman, kun kolmas opetusryhmä saatiin v. 1982. Tällä hetkellä e-luokat opiskelevat kuudessa perusopetusryhmässä. Yleensä luokat ovat täysiä, joten niillä on yhteensä noin 60 oppilasta. Osa luokista on edelleenkin yhdysluokkia.

Vaikka erityisluokan oppilasmäärä ei pääsääntöisesti ylitä 10 oppilaan rajaa, aiheuttaa oppilaiden vammautuneisuus, suuret yksilölliset erot sekä jakautuminen useammalle eri vuosiluokalle omat ongelmansa. Oppilaista huolehtiminen ja yleisopetuksen tavoitteiden saavuttaminen olisikin mahdotonta ilman koulunkäynti- ja kouluavustajia, joita on oltava jokaisessa ryhmässä. Jo fyysiset vammat aiheuttavat monille oppilaille jopa henkilökohtaisen avustajan tarpeen.

Vuoden 2014 syksystä alkaen erityiskoulurakenne murrettiin ja erityisluokat hajautettiin ympäri Kouvolaa eri kouluihin. Tuossa yhteydessä myös Kankaan koulu lakkautettiin ja osa perusopetuksen oppilaista siirtyi Kaunisnurmen kouluun. Kaunisnurmen kouluun siirtyi samassa yhdeydessä myös Kankaan koulussa aiemmin toimineet Musiikkiluokat (luokat 3 - 6). Näin Kaunisnurmen koulusta tuli kaksisarjainen koulu, jossa opiskelee nykyisin noin 200 oppilasta.