Päiväkodissa ja kotona kohdataan päivittäin tilanteita, joissa lapsi harjoittelee itsesäätelyä. Ryhmässä lapsi joutuu tilanteisiin, joissa tarvitaan taitoa pysähtyä, odottaa vuoroa ja malttaa mielensä. Siirtymätilanteissa lapsi harjoittelee impulssikontrollia ja toiminnanohjauksen taitoa, kun ohje sekä säännöt pitää pystyä pitämään mielessä ja toimia niiden mukaan. Itsesäätelyllä tarkoitetaan ihmisen kykyä säädellä motivaatiota, tunteita, haluja, suorituksia, impulsseja, tarkkaavaisuutta ja ajatuksia.

Tunteiden säätelyllä tarkoitetaan lapsen kykyä ymmärtää ja hyväksyä tunnekokemus sekä säädellä tunteiden ilmaisua hyväksyttävällä tavalla.
Kognitiivisen toiminnan säätely näkyy lapsen kykynä säädellä tietoisesti tarkkaavaisuutta ja muistia, jäsentää tietoa, kehittää toimintatapoja sekä suunnitella ja arvioida toimintaa.

Toiminnanohjaus on itsesäätelyn väline. Toiminnanohjauksen heikentyessä lapsen itsesäätely pettää ja silloin tunteet kaappaavat vallan. Toistuva ylivirittyneisyys voi romahduttaa lapsen orastavan itsesäätelykyvyn. Aikuisen tehtävä on toimia lapsen kanssasäätäjänä. Lapsen itsesäätely kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.

Itsesäätelyn pulmista johtuvat tunteiden ja käyttäytymisen säätelyn vaikeudet eivät häviä itsestään vaan niitä taitoja täytyy harjoitella ja oppia sekä opettaa lapselle. Lapsen itsesäätely kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Puutteelliset itsesäätelytaidot alkavat johtaa hyvinvoinnin ja oppimisen poluilta syrjään jo varhain. Tutkimustulokset on osoittaneet, että itsesäätelytaidot kytkeytyvät terveellisiin elämäntapoihin, kouluvalmiuteen sekä pärjäämiseen opinnoissa ja myöhemmin työelämässä.

 

Seuraavasta liitteestä löytyy alkuteksti vähän laajemmassa muodossa sekä lähteinä käytetyt kirjat.