PS2 Itsenäinen suoritus
Ohjeita itsenäiseen suoritukseen
Voit suorittaa psykologian 2. opintojakson itsenäisesti. Opiskelua varten tarvitset Otavan kustantaman Oivallus 2-oppikirjan (Tiina-Maria Päivänsalo & Raimo Niemelä: Oivallus 2 PS2 -Kehittyvä ihminen, Otava 2021).
Tehtävät pedanetissa perustuvat oppikirjaan. Opiskele aina ensin huolella oppikirjan teksti. Tehtävät ovat jokaisen pääjakson lopussa, esim. 1. jakson tehtävät perustuvat kirjan kolmeen ensimmäiseen lukuun (Elämänkaari psykologisen tutkimuksen kohteena, Ihminen kehittyy yhteisön osana, Perhe on tärkeä lähiympäristö).
Palauta vastauksesi jokaisen tehtäväkokonaisuuden yhteydessä olevaan palautuskansioon.
Opintojakson kokeesta sovitaan opettajan kanssa.
Tehtävät pedanetissa perustuvat oppikirjaan. Opiskele aina ensin huolella oppikirjan teksti. Tehtävät ovat jokaisen pääjakson lopussa, esim. 1. jakson tehtävät perustuvat kirjan kolmeen ensimmäiseen lukuun (Elämänkaari psykologisen tutkimuksen kohteena, Ihminen kehittyy yhteisön osana, Perhe on tärkeä lähiympäristö).
Palauta vastauksesi jokaisen tehtäväkokonaisuuden yhteydessä olevaan palautuskansioon.
Opintojakson kokeesta sovitaan opettajan kanssa.
1. Kehityspsykologia (Oppikirjan luvut 1-3)
Lue oppikirjan 1. jakso.
Vastaa sen jälkeen oppikirjan tehtäviin:
1. Mihin kehityksen osa-alueisiin seuraavat muutokset liittyvät?
a) Jimmy oppii rakentamaan palikoista korkean tornin.
b) Sara kiehuu raivosta, mutta saa tällä kertaa hillityä itsensä.
c) Julia tunnistaa itselleen sopivan opisekelumenetelmän.
d) Luka keksii, miten saa isosiskon hyvälle tuulelle.
e) Amanda oppii lukemaan.
2. Kehityspsykologiassa tutkitaan usein lapsia. Miten lasten tutkiminen eroaa aikuisten tutkimisesta? Millaisia rajoituksia ikä aiheuttaa tutkimukselle? Onko lasten tutkiminen helpompaa vai vaikeampaa kuin aikuisten tutkiminen?
6. Sisarusten samanlaisuutta voidaan selittää perintötekijöiden lisäksi sillä, että sisarukset ovat tyypillisesti kasvaneet samassa ympäristössä. Voidaan kuitenkin väittää, että eri ikäiset sisarukset kasvavat aina jossakin määrin erilaisessa ympäristössä.
a) Miten vanhempien toiminta ja heidän antamansa kasvatus on erilaista eri elämänvaiheissa syntyneiden lasten kohdalla?
b) Miten sisarusten puuttuminen tai olemassaolo vaikuttaa lapsen kehitykseen?
c) Mitkä perheeseen ja elinympäristöön liittyvät tekijät ovat erilaisia sisarusten kohdalla?
d) Miten lapsen piirteet, taipumukset ja sukupuoli vaikuttavat vanhempiin (ja muuhun perheeseen) sekä heidän luomaansa kasvuympäristöön?
7. Haastattele omia vanhempiasi tai jotakin sinulle läheistä aikuista vanhemmuudesta. Voit miettiä kysymyksiä esimerkiksi seuraavista teemoista:
Mitä vanhemmaksi tuleminen hänelle merkitsi?
Miten vanhemmuus on muuttanut häntä?
Millaisia tunteita vanhemmuus on herättänyt?
Miten vanhempana oleminen on muuttunut lapsen tai lasten kasvaessa?
Mitä hän on pyrkinyt antamaan tai välittämään lapselleen?
Missä hän kokee onnistuneensa vanhempana ja mitä taas tekisi nyt toisin?
Pohdi vastauksia kehityspsykologisen tiedon ja omien kokemustesi valossa.
Vastaa sen jälkeen oppikirjan tehtäviin:
1. Mihin kehityksen osa-alueisiin seuraavat muutokset liittyvät?
a) Jimmy oppii rakentamaan palikoista korkean tornin.
b) Sara kiehuu raivosta, mutta saa tällä kertaa hillityä itsensä.
c) Julia tunnistaa itselleen sopivan opisekelumenetelmän.
d) Luka keksii, miten saa isosiskon hyvälle tuulelle.
e) Amanda oppii lukemaan.
2. Kehityspsykologiassa tutkitaan usein lapsia. Miten lasten tutkiminen eroaa aikuisten tutkimisesta? Millaisia rajoituksia ikä aiheuttaa tutkimukselle? Onko lasten tutkiminen helpompaa vai vaikeampaa kuin aikuisten tutkiminen?
6. Sisarusten samanlaisuutta voidaan selittää perintötekijöiden lisäksi sillä, että sisarukset ovat tyypillisesti kasvaneet samassa ympäristössä. Voidaan kuitenkin väittää, että eri ikäiset sisarukset kasvavat aina jossakin määrin erilaisessa ympäristössä.
a) Miten vanhempien toiminta ja heidän antamansa kasvatus on erilaista eri elämänvaiheissa syntyneiden lasten kohdalla?
b) Miten sisarusten puuttuminen tai olemassaolo vaikuttaa lapsen kehitykseen?
c) Mitkä perheeseen ja elinympäristöön liittyvät tekijät ovat erilaisia sisarusten kohdalla?
d) Miten lapsen piirteet, taipumukset ja sukupuoli vaikuttavat vanhempiin (ja muuhun perheeseen) sekä heidän luomaansa kasvuympäristöön?
7. Haastattele omia vanhempiasi tai jotakin sinulle läheistä aikuista vanhemmuudesta. Voit miettiä kysymyksiä esimerkiksi seuraavista teemoista:
Mitä vanhemmaksi tuleminen hänelle merkitsi?
Miten vanhemmuus on muuttanut häntä?
Millaisia tunteita vanhemmuus on herättänyt?
Miten vanhempana oleminen on muuttunut lapsen tai lasten kasvaessa?
Mitä hän on pyrkinyt antamaan tai välittämään lapselleen?
Missä hän kokee onnistuneensa vanhempana ja mitä taas tekisi nyt toisin?
Pohdi vastauksia kehityspsykologisen tiedon ja omien kokemustesi valossa.
1. Kehityspsykologia
Palausta vastauksesi tähän.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
2. Kehittyvä hermosto - kehittyvä ihminen (Oppikirjan luvut 4-6)
Lue oppikirjan 2. jakso. Vastaa sen jälkeen oppikirjan tehtäviin:
1. Selitä, mitä seuraavat kehityspsykologian käsitteet tarkoittavat. Anna jokaisesta kaksi hieman erilaista esimerkkiä.
a) kypsyminen
b) oppiminen
c) plastisiteetti
d) herkkyyskausi
3. Seuraavissa mielipiteissä esiintyy virheellisiä käsityksiä hermoston kehityksestä. Korjaa virheet ja perustele näkemyksesi.
a) Syntymän jälkeen vauvan hermostossa alkaa valtava kasvu, kun synapsien välille muodostuu uusia yhteyksiä. Yhteyksien lisääntyminen jatkuu parikymppiseksi asti, minkä jälkeen aivot alkavat hitaasti rapistua ja yhteydet vähenevät.
b) Hermoston kehitys etenee biologisen aikataulun ja kypsymisen seurauksena. Ympäristötekijöillä ei ole juurikaan merkitystä aivojen kehityksen kannalta.
c) Alle vuoden ikäiset lapset eivät osaa vielä puhua, joten heidän kanssaan on turha keskustella. Vauvoille riittää, että he kuulevat esimerkiksi television kautta puhetta ympäristössään. Vauvalle lässyttäminen on vain ärsyttävää.
d) Aivojen plastisiteetti tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi oppia mitä tahansa. Esimerkiksi, jos joku haluaisi opettaa vauvan puhumaan jo puolivuotiaana (tyypillisen yhden vuoden sijaan), tarvittaisiin vain riittävä määrä tarkasti kohdistettua harjoittelua, niin tämä onnistuisi.
4. Millä tavalla olet samanlainen kuin vanhempasi, isovanhempasi tai sisaruksesi? Onko sinulla suvun piirteitä – fyysisesti, taipumuksissa tai temperamentissa?
Kartoita ja pohdi, millaiset piirteet itsessäsi saattaisivat olla perintötekijöiden aikaansaamia? Ovatko ympäristötekijät vahvistaneet, vaientaneet tai muokanneet näitä piirteitä?
2. Kirjoita seuraavat käsitteet oikeisiin paikkoihin kuvissa (kopioi kuva ensin itsellesi):
aksoni eli viejähaarake
dendriitti eli tuojahaarake
päälakilohko
otsalohko
ohimolohko
synapsi
myeliinituppi
takaraivolohko
välittäjäaine
1. Selitä, mitä seuraavat kehityspsykologian käsitteet tarkoittavat. Anna jokaisesta kaksi hieman erilaista esimerkkiä.
a) kypsyminen
b) oppiminen
c) plastisiteetti
d) herkkyyskausi
3. Seuraavissa mielipiteissä esiintyy virheellisiä käsityksiä hermoston kehityksestä. Korjaa virheet ja perustele näkemyksesi.
a) Syntymän jälkeen vauvan hermostossa alkaa valtava kasvu, kun synapsien välille muodostuu uusia yhteyksiä. Yhteyksien lisääntyminen jatkuu parikymppiseksi asti, minkä jälkeen aivot alkavat hitaasti rapistua ja yhteydet vähenevät.
b) Hermoston kehitys etenee biologisen aikataulun ja kypsymisen seurauksena. Ympäristötekijöillä ei ole juurikaan merkitystä aivojen kehityksen kannalta.
c) Alle vuoden ikäiset lapset eivät osaa vielä puhua, joten heidän kanssaan on turha keskustella. Vauvoille riittää, että he kuulevat esimerkiksi television kautta puhetta ympäristössään. Vauvalle lässyttäminen on vain ärsyttävää.
d) Aivojen plastisiteetti tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi oppia mitä tahansa. Esimerkiksi, jos joku haluaisi opettaa vauvan puhumaan jo puolivuotiaana (tyypillisen yhden vuoden sijaan), tarvittaisiin vain riittävä määrä tarkasti kohdistettua harjoittelua, niin tämä onnistuisi.
4. Millä tavalla olet samanlainen kuin vanhempasi, isovanhempasi tai sisaruksesi? Onko sinulla suvun piirteitä – fyysisesti, taipumuksissa tai temperamentissa?
Kartoita ja pohdi, millaiset piirteet itsessäsi saattaisivat olla perintötekijöiden aikaansaamia? Ovatko ympäristötekijät vahvistaneet, vaientaneet tai muokanneet näitä piirteitä?
2. Kirjoita seuraavat käsitteet oikeisiin paikkoihin kuvissa (kopioi kuva ensin itsellesi):
aksoni eli viejähaarake
dendriitti eli tuojahaarake
päälakilohko
otsalohko
ohimolohko
synapsi
myeliinituppi
takaraivolohko
välittäjäaine
2. Kehittyvä hermosto - kehittyvä ihminen
Palauta vastauksesi tähän.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
3. Sosioemotionaalinen kehitys (Oppikirjan luvut 7-10)
Lue oppikirjan 3. jakso.
Vastaa sen jälkeen oppikirjan tehtäviin.
Vastaa sen jälkeen oppikirjan tehtäviin.
1. Vastaa seuraaviin kysymyksiin vauvan eri kiintymyssuhteista:
Miten vauva toimii vierastilanteessa?
Miten vanhempi on todennäköisesti toiminut?
Mitä seurauksia tällä on lapsen kannalta?
a) turvallinen kiintymyssuhde
b) turvaton välttelevä kiintymyssuhde
c) turvaton ristiriitainen kiintymyssuhde
d) turvaton jäsentymätön kiintymyssuhde
2.
a) Järjestä seuraavat vauvan kehitykseen liittyvät ilmiöt ilmenemisjärjestykseen varhaisimmasta myöhäisimpään siten, että varhaisin on päällimmäisenä.
sosiaalinen mallintaminen
sosiaalinen hymy
protokeskustelu
siirtymäobjekti
narratiivinen minuus
b) Selitä, mitä käsitteet tarkoittavat.
3.
Täydennä lauseisiin puuttuvat sanat.
a) Samanikäisten tai muutoin samassa asemassa olevien ihmisten muodostamat ryhmät ovat ____________.
b) Lauran ihailema vlogisti vaikuttaa paljon Lauran mielipiteisiin, koska Laura haluaa tulla hänen kaltaisekseen ja on siis
____________ häneen.
c) Markin valmentaja pitää häntä kuumapäisenä, mutta lahjakkaana. Mark itsekin on alkanut ajatella olevansa hieman liian herkkä vihastumaan, mutta hän luottaa kykyynsä kehittyä lajissa. Tämä on esimerkki siitä, kuinka _____________
vaikuttavat minäkäsitykseen.
d) Kouluikäisen ___________
on moniulotteisempi ja abstraktimpi kuin leikki-ikäisen _____________. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, mitä asioita lapset mainitsevat, kun heitä pyydetään kuvailemaan itseään.
4.
Etsi tietoa omasta vauvaiästäsi haastattelemalla vanhempiasi ja tutkimalla esimerkiksi neuvolakorttia tai vauvakirjaa. Selvitä ainakin seuraavia asioita:
Miten opit liikkumaan ja puhumaan?
Millaisia temperamenttipiirteitä sinulla oli vauvana. Käytä apunasi oppikirjan taulukkoa. Voit kysyä myös, erosiko temperamenttisi sisarustesi temperamenteista.
Olitko vauvaikäisenä päivähoidossa tai muuten erossa vanhemmistasi? Miten suhtauduit ja millaisia selviytymiskeinoja käytit?
7.
Toiset ihmiset vaikuttavat paljon siihen, millainen kuva ihmiselle syntyy hänestä itsestään.
Ketkä ovat olleet oman minäkäsityksesi syntymisen kannalta tärkeitä henkilöitä leikki- ja kouluiässä?
Mitä olet oppinut heiltä itsestäsi?
Millaisin keinoin viesti on välittynyt sinulle?
Mitä ajattelet heidän antamastaan kuvasta nyt?
Osuuko kuva oikeaan vai onko siinä vääristymiä ja virheitä?
Mitä muiden luomasta kuvasta haluat ottaa mukaasi ja mitä jättää taaksesi?
Kokoa pohdintasi joko tekstiksi tai kuvitetuksi kartaksi näistä ihmissuhteista ja niiden vaikutuksista.
Miten vauva toimii vierastilanteessa?
Miten vanhempi on todennäköisesti toiminut?
Mitä seurauksia tällä on lapsen kannalta?
a) turvallinen kiintymyssuhde
b) turvaton välttelevä kiintymyssuhde
c) turvaton ristiriitainen kiintymyssuhde
d) turvaton jäsentymätön kiintymyssuhde
2.
a) Järjestä seuraavat vauvan kehitykseen liittyvät ilmiöt ilmenemisjärjestykseen varhaisimmasta myöhäisimpään siten, että varhaisin on päällimmäisenä.
sosiaalinen mallintaminen
sosiaalinen hymy
protokeskustelu
siirtymäobjekti
narratiivinen minuus
b) Selitä, mitä käsitteet tarkoittavat.
3.
Täydennä lauseisiin puuttuvat sanat.
a) Samanikäisten tai muutoin samassa asemassa olevien ihmisten muodostamat ryhmät ovat ____________.
b) Lauran ihailema vlogisti vaikuttaa paljon Lauran mielipiteisiin, koska Laura haluaa tulla hänen kaltaisekseen ja on siis
____________ häneen.
c) Markin valmentaja pitää häntä kuumapäisenä, mutta lahjakkaana. Mark itsekin on alkanut ajatella olevansa hieman liian herkkä vihastumaan, mutta hän luottaa kykyynsä kehittyä lajissa. Tämä on esimerkki siitä, kuinka _____________
vaikuttavat minäkäsitykseen.
d) Kouluikäisen ___________
on moniulotteisempi ja abstraktimpi kuin leikki-ikäisen _____________. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, mitä asioita lapset mainitsevat, kun heitä pyydetään kuvailemaan itseään.
4.
Etsi tietoa omasta vauvaiästäsi haastattelemalla vanhempiasi ja tutkimalla esimerkiksi neuvolakorttia tai vauvakirjaa. Selvitä ainakin seuraavia asioita:
Miten opit liikkumaan ja puhumaan?
Millaisia temperamenttipiirteitä sinulla oli vauvana. Käytä apunasi oppikirjan taulukkoa. Voit kysyä myös, erosiko temperamenttisi sisarustesi temperamenteista.
Olitko vauvaikäisenä päivähoidossa tai muuten erossa vanhemmistasi? Miten suhtauduit ja millaisia selviytymiskeinoja käytit?
7.
Toiset ihmiset vaikuttavat paljon siihen, millainen kuva ihmiselle syntyy hänestä itsestään.
Ketkä ovat olleet oman minäkäsityksesi syntymisen kannalta tärkeitä henkilöitä leikki- ja kouluiässä?
Mitä olet oppinut heiltä itsestäsi?
Millaisin keinoin viesti on välittynyt sinulle?
Mitä ajattelet heidän antamastaan kuvasta nyt?
Osuuko kuva oikeaan vai onko siinä vääristymiä ja virheitä?
Mitä muiden luomasta kuvasta haluat ottaa mukaasi ja mitä jättää taaksesi?
Kokoa pohdintasi joko tekstiksi tai kuvitetuksi kartaksi näistä ihmissuhteista ja niiden vaikutuksista.
3. Sosioemotionaalinen kehitys
Palauta vastauksesi tähän.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
4. Kognitiivinen kehitys (Oppikirjan luvut 11-14)
Lue oppikirjan 4. jakso.
Tee sen jälkeen oppikirjan tehtävät.
1.
Sahar Abrid 5B kirjoittaa seuraavasti:
”Kun meillä oli verbikoe englannissa, niin en normaalisti lausunut sanoja vaan lauloin ne, sitten verbikokeessa muistin ne. Pienenä muistin Aakkoset sen biisin avulla. Joten kun pitää oppia, niin laulan. Kun kuulen uuden biisin, niin jos laulan sen 1–3 kertaa, niin muistan sen melkein ulkoa. Matikkabiisejä voisin kuunnella joskus tunneilla, hauskempaa ja parempaa oppimista. Olen myös käyttänyt yhtä sovellusta, missä laitetaan herätys kello päälle ja mennään nukkumaan, ja sitten kun aamulla herään, ja kun kello soi, niin en saa herätys kelloa pois päältä ilman, että vastaan oikein kysymykseen, joka voi olla esim. Mikä on 1053 + 45 713 yhteensä.”
Lähde: Kevätpörriäinen 2015
Mitä teksti kertoo Saharin metakognitiosta ja toiminnanohjauksen taidoista?
2.
Sinä olisit varmaankin tulkinnut isän ohjetta toisin. Pohdi, miksi.
Kaksivuotias poika yritti innokkaasti harjoitella viheltämistä, mutta pystyi saamaan aikaan vihellystä muistuttavaa ääntä vain sisään hengittäessään. Isä neuvoi poikaansa harjoittelemaan viheltämistä puhaltamalla ulospäin. Poika siirsi tuolin ikkunan eteen, nousi sille, katsoi ulos ja veti ilmaa sisäänsä: ”Katso isi, näin!”
3.
Selitä Ilmarin päätelmää käyttämällä skeeman käsitettä.
Nelivuotias Ilmari on äitinsä kanssa lähikaupassa. Hän näkee olutkorikasat ja hihkaisee: ”Isin pulloja.”
4.
Anna esimerkki tilanteesta, jossa lähikehityksen vyöhykkeellä toimii
a) leikki-ikäinen
b) kouluikäinen
c) aikuinen.
5.
Keksi esimerkkejä, joissa ilmenee postformaalisen ajattelun tunnusomaisia piirteitä.
Postformaalille ajattelulle on tunnusomaista
itsenäisyys
kriittisyys
suhteellisuus
integroiva ajattelu eli yhdistelykyky
metakognitio eli tietoisuus omasta ajattelusta
reflektiivisyys.
6.
Mikä näistä on Lev Vygotskin painotus, mutta ei Jean Piaget'n?
a) Kognitiivisen kehityksen tasojen pohja on biologinen.
b) Yksilön kognitiivinen kehitys tapahtuu vaiheittain ja kaikilla samassa järjestyksessä.
c) Yksilölliset kognitiiviset prosessit kehittyvät sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta.
d) Lähikehityksen vyöhykkeen merkitys oppimiselle rajoittuu lapsuusikään.
7.
Muistele vaahtokarkkikoetta. Kuinka lapsen itsekuria ja kärsivällisyyttä voi kehittää? Miksi sen kehittäminen on tärkeää?
Tee sen jälkeen oppikirjan tehtävät.
1.
Sahar Abrid 5B kirjoittaa seuraavasti:
”Kun meillä oli verbikoe englannissa, niin en normaalisti lausunut sanoja vaan lauloin ne, sitten verbikokeessa muistin ne. Pienenä muistin Aakkoset sen biisin avulla. Joten kun pitää oppia, niin laulan. Kun kuulen uuden biisin, niin jos laulan sen 1–3 kertaa, niin muistan sen melkein ulkoa. Matikkabiisejä voisin kuunnella joskus tunneilla, hauskempaa ja parempaa oppimista. Olen myös käyttänyt yhtä sovellusta, missä laitetaan herätys kello päälle ja mennään nukkumaan, ja sitten kun aamulla herään, ja kun kello soi, niin en saa herätys kelloa pois päältä ilman, että vastaan oikein kysymykseen, joka voi olla esim. Mikä on 1053 + 45 713 yhteensä.”
Lähde: Kevätpörriäinen 2015
Mitä teksti kertoo Saharin metakognitiosta ja toiminnanohjauksen taidoista?
2.
Sinä olisit varmaankin tulkinnut isän ohjetta toisin. Pohdi, miksi.
Kaksivuotias poika yritti innokkaasti harjoitella viheltämistä, mutta pystyi saamaan aikaan vihellystä muistuttavaa ääntä vain sisään hengittäessään. Isä neuvoi poikaansa harjoittelemaan viheltämistä puhaltamalla ulospäin. Poika siirsi tuolin ikkunan eteen, nousi sille, katsoi ulos ja veti ilmaa sisäänsä: ”Katso isi, näin!”
3.
Selitä Ilmarin päätelmää käyttämällä skeeman käsitettä.
Nelivuotias Ilmari on äitinsä kanssa lähikaupassa. Hän näkee olutkorikasat ja hihkaisee: ”Isin pulloja.”
4.
Anna esimerkki tilanteesta, jossa lähikehityksen vyöhykkeellä toimii
a) leikki-ikäinen
b) kouluikäinen
c) aikuinen.
5.
Keksi esimerkkejä, joissa ilmenee postformaalisen ajattelun tunnusomaisia piirteitä.
Postformaalille ajattelulle on tunnusomaista
itsenäisyys
kriittisyys
suhteellisuus
integroiva ajattelu eli yhdistelykyky
metakognitio eli tietoisuus omasta ajattelusta
reflektiivisyys.
6.
Mikä näistä on Lev Vygotskin painotus, mutta ei Jean Piaget'n?
a) Kognitiivisen kehityksen tasojen pohja on biologinen.
b) Yksilön kognitiivinen kehitys tapahtuu vaiheittain ja kaikilla samassa järjestyksessä.
c) Yksilölliset kognitiiviset prosessit kehittyvät sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta.
d) Lähikehityksen vyöhykkeen merkitys oppimiselle rajoittuu lapsuusikään.
7.
Muistele vaahtokarkkikoetta. Kuinka lapsen itsekuria ja kärsivällisyyttä voi kehittää? Miksi sen kehittäminen on tärkeää?
4. Kognitiivinen kehitys
Palauta vastauksesi tähän.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
5. Nuoruus ja identiteetti (Oppikirjan luvut 15-18)
Lue oppikirjan 5. jakso.
Tee sen jäkeen oppikirjan tehtävät.
3.
Ovatko väitteet oikein vai väärin?
Jos väite on väärä, miten korjaisit sitä?
a) Samastuminen esimerkiksi erilaisiin ryhmiin, kuten urheilujoukkueeseen tai animen harrastajiin, on osa henkilökohtaista identiteettiä.
b) Itsetunto on keskimäärin vahvimmillaan juuri ennen nuoruusiän alkua ja laskee voimakkaasti nuoruusiän alkaessa.
c) Sosiaalinen identiteetti rakentuu niille ihmisille, jotka ovat seurallisia ja avoimia uusille kokemuksille.
d) Seksuaalinen suuntautuminen määräytyy perimän ja ympäristövaikutusten mukaan ja on ehdottoman pysyvä yksilön elämänkaaren eri vaiheissa.
e) Yksittäisen ihmisen kulttuuri-identiteetissä korostuvat yhteisön yhteiset kokemukset menneisyydestä ja jaetut kulttuuriset säännöt, mutta toisaalta myös kulttuurin jatkuva muuttuminen ajassa.
f) Uskontoon, kieleen, alkuperämaahan tai ulkonäköön perustuen ihmisillä voi olla erilainen etninen identiteetti.
g) Saavutettu identiteetti on Marcian teoreettisen mallin mukaan yksilön identiteettityön tuloksena itsestään ja arvoistaan omaksuma lopullinen käsitys, jossa myös yksilön itsetunto on vakiintunut hyväksi.
4.
Pohdi, miten käsitys omasta identiteetistäsi suhteutuu Marcian neljään identiteetin tilaan. Sopiiko jokin identiteetin neljästä tilasta omaan käsitykseesi? Vai koetko jääväsi luokittelun ulkopuolelle tai edustatko eri tilojen yhdistelmää?
5.
Etsi netistä jokin sosiaalisen median keskustelualue tai palvelu, jossa pohditaannuorten identiteettiin liittyviä kysymyksiä. Tarkastele esitettyjä näkemyksiä psykologisen tiedon perusteella.
a) Millaiset minäkäsitykseen ja itsetuntoon liittyvät asiat nousevat esille?
b) Millaiset asiat vaikuttavat nuorten sosiaaliseen identiteettiin myönteisesti? Entä kielteisesti?
c) Tarjoaako sosiaalinen media vertaistukea nuoren identiteettityöhön? Miten ja millaista?
d) Ketkä esiintyvät asiantuntijoina, auktoriteetteina tai arvostettuina somevaikuttajina? Millainen vaikutus heillä on?
9.
Tee sen jäkeen oppikirjan tehtävät.
3.
Ovatko väitteet oikein vai väärin?
Jos väite on väärä, miten korjaisit sitä?
a) Samastuminen esimerkiksi erilaisiin ryhmiin, kuten urheilujoukkueeseen tai animen harrastajiin, on osa henkilökohtaista identiteettiä.
b) Itsetunto on keskimäärin vahvimmillaan juuri ennen nuoruusiän alkua ja laskee voimakkaasti nuoruusiän alkaessa.
c) Sosiaalinen identiteetti rakentuu niille ihmisille, jotka ovat seurallisia ja avoimia uusille kokemuksille.
d) Seksuaalinen suuntautuminen määräytyy perimän ja ympäristövaikutusten mukaan ja on ehdottoman pysyvä yksilön elämänkaaren eri vaiheissa.
e) Yksittäisen ihmisen kulttuuri-identiteetissä korostuvat yhteisön yhteiset kokemukset menneisyydestä ja jaetut kulttuuriset säännöt, mutta toisaalta myös kulttuurin jatkuva muuttuminen ajassa.
f) Uskontoon, kieleen, alkuperämaahan tai ulkonäköön perustuen ihmisillä voi olla erilainen etninen identiteetti.
g) Saavutettu identiteetti on Marcian teoreettisen mallin mukaan yksilön identiteettityön tuloksena itsestään ja arvoistaan omaksuma lopullinen käsitys, jossa myös yksilön itsetunto on vakiintunut hyväksi.
4.
Pohdi, miten käsitys omasta identiteetistäsi suhteutuu Marcian neljään identiteetin tilaan. Sopiiko jokin identiteetin neljästä tilasta omaan käsitykseesi? Vai koetko jääväsi luokittelun ulkopuolelle tai edustatko eri tilojen yhdistelmää?
5.
Etsi netistä jokin sosiaalisen median keskustelualue tai palvelu, jossa pohditaannuorten identiteettiin liittyviä kysymyksiä. Tarkastele esitettyjä näkemyksiä psykologisen tiedon perusteella.
a) Millaiset minäkäsitykseen ja itsetuntoon liittyvät asiat nousevat esille?
b) Millaiset asiat vaikuttavat nuorten sosiaaliseen identiteettiin myönteisesti? Entä kielteisesti?
c) Tarjoaako sosiaalinen media vertaistukea nuoren identiteettityöhön? Miten ja millaista?
d) Ketkä esiintyvät asiantuntijoina, auktoriteetteina tai arvostettuina somevaikuttajina? Millainen vaikutus heillä on?
9.
Tutki kehitysvaikutusten kasautumista. Voit etsiä esimerkkejä pohtimalla omaa tai jonkun hyvin tuntemasi henkilön elämää seuraavien ohjeiden avulla. Piirrä muistiinpanoihisi mallikuvan kaltainen kaavio kahdesta eri tilanteesta.
Tilanne 1
Valitse jokin elämäntapahtuma tai kehitysympäristön piirre, jolla on ollut huomattava vaikutus henkilön kehitykseen. Nimeä tämä tapahtuma kohtaan A. Pohdi, mitä seurauksia tapahtumasta on ollut eri ikävaiheissa. Kirjoita näitä seurauksia B:llä merkittyihin kohtiin. Pohdi ainakin kahden B-kohtaan merkitsemäsi asiaan osalta, mitä seurauksia näillä puolestaan on ollut. Merkitse nämä kaavion kohtiin C. Voit halutessasi jatkaa ketjua.
Tilanne 2
Valitse jokin henkilön (mahdollisesti geneettinen) ominaisuus tai piirre, jolla on ollut hänen elämänsä kannalta merkitystä. Kirjoita tämä piirre kohtaan A. Pohdi, mitä seurauksia valitusta ominaisuudesta tai piirteestä on ollut eri ikävaiheissa. Aloita mahdollisimman varhaisista vaiheista. Kirjoita näitä seurauksia B:llä merkittyihin kohtiin. Pohdi ainakin kahden B-kohtaan merkitsemäsi asian osalta, mitä seurauksia näillä puolestaan on ollut. Merkitse nämä kaavion kohtiin C. Voit halutessasi jatkaa ketjua.
5. Nuoruus ja identiteetti
Palauta vastauksesi tähän.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.