Yksi lapsista huomasi jonkin roikkuvan puusta, lähempi tarkastelu osoitti se olevan pieni toukka, joka heilui oman seittinsä varassa. Aika hassu juttu, melkein kuin taikatemppu.


Kävimme bussilla Karhulan pappilassa srk:n järjestämässä puuhapäivässä.
Oli lauluhetki, ensin lapsia vähän ujostutti, mutta sitten päästiin vauhtiin.

Sitten oli satuhieronta, maalausta ja pallojen heittoa.

Satujumppa oli hauska, siinä oltiin välillä karhuja, pupuja, siilejä. Lopuksi kerättiin syötäväksi leikkimarjoja ( palloja ).

Kävimme myös tutustumassa sisätiloihin. Tämä on meidän uusi kerhopaikka ja aivan mahtavat avarat tilat olemmekin saaneet. Syyskuun lopulla alamme käymään kerhossa joka toinen torstai.
Ja saimmehan vielä makeaa mahan täydeltä, herkkuvohvelit hillon ja kermavaahdon kera.


Kylläpä lapset ovat ennakkoluulottomia, karvatoukka oli heistä ihana.


Hoitaja kyseli lapsilta, mitä he aikovat aikuisena tehdä, tässä vastauksia :
Isona aion varmaan korjata kuin isi, nukkua, kasvattaa kasveja, tykätä kukista, ajaa autoa ja mopoa, korjailla puuta.

Tässä nuorimman hoitolapsen taidonnäyte sählypelistä.


Vietimme Suomen luonnon päivää lasten toivomassa metsikössä. Mustikat olivat vielä herkullisia, puolukoitakin maisteltiin. Luupilla tutkittiin kiviä ja puita. Tottakai söimme myös eväitä ja opettelimme avaamaan juomapullon korkkia.


Meillä oli myös mukana luontokävely-kaavake, ei jäänyt kuin muutama juttu rastittamatta. 
Hoitaja kyseli, mitä luonnosta tulee mieleen: se on mettä, luonnossa on kivaa, kun siellä on paljon juttuja, luonnossa on paljon harmaata ja vihreää väriä.


Kirjalaatikko saapui, kyllä lapset olivat jo sitä kyselleetkin.
 

Ja tänäänhän on se puunhalaus-päivä.
Lapset sanoivat, että puulla on synttärit.


Pitkäaikainen perhepäivähoidon ohjaaja Maritta jäi eläkkeelle.
Teimme lasten kanssa hänelle jekun. Isot pojat kiipesivät vanhanaikaisiin rättirattaisiin ja Maritta laitettiin työntämään heitä juosten, kierros meni tasan kymmeneen sekuntiin.