Olemme koko ajan erilaisten aineiden kanssa tekemisissä. Kaikilla aineilla on tiettyjä ominaisuuksia, jotka määrittävät niiden käyttötarkoitukset ja sekä sen, että miten tunnistamme eri aineet toisistaan.

Tässä kappaleessa käydään läpi aineiden ominaisuuksia.

Olomuodot ja niiden muutokset

Aineella on kolme eri olomuotoa: kiinteä, neste ja kaasu. Esimerkiksi meitä ympäröivä ilma on kaasua, suihkusta tuleva vesi on nestettä ja päällämme olevat vaatteet ovat kiinteää ainetta.
Vettä kolmessa eri olomuodossa.

Aineen olomuoto riippuu aineen lämpötilasta. 

Sulamispiste on lämpötila, jossa aine muuttuu kiinteästä nesteeksi (tai nesteestä kiinteäksi).

Kiehumispiste on lämpötila, jossa aine muuttuu nesteestä kaasuksi (tai kaasusta nesteeksi).



Happamuus

Sitruuna ja limonadi maistuvat suussa kirpeältä, kun taas saippua maistuu karvaalta. Erilaiset suutuntumat johtuvat aineiden happamuudesta ja emäksisyydestä. 

Aineet jaetaan kolmeen ryhmään niiden happamuuden perusteella: happamat, neutraalit ja emäksiset aineet.
Monet hedelmät ovat happamia, vesi on neutraalia ja pesuaineet ovat emäksisiä.


Aineen happamuutta ja emäksisyyttä mitataan pH-asteikolla. Neutraalin aineen pH-arvo on 7, happaman aineen pH-arvo on alle 7 ja emäksisen aineen pH-arvo on yli 7.



Aineen pH-arvon mittaamiseen käytetään indikaattoreita. Indikaattori on aine, joka muuttaa väriään pH-arvon mukaan. Indikaattoreita ovat esimerkiksi pH-paperi, monet luonnontuotteet kuten punakaali ja tee, BTS-liuos ja fenoliftaleiini.

Muita ominaisuuksia

Leipoessasi olet huomannut, että ruokaöljy ei liukene veteen, mutta sokeri ja suola liukenevat. Olet varmasti huomannut myös, että vesiliukoisen tussin voi pyyhkiä kostealla rätillä, mutta permanent-tussin pyyhkimiseen tarvitaan tärpättiä.

Liukoisuus on aineen ominaisuus, joka kertoo miten aine liukenee toisiin aineisiin. Aineet jaetaan usein vesi- ja rasvaliukoisiin aineisiin. Vesiliukoiset aineet liukenevat veteen ja rasvaliukoiset aineet liukenevat rasvoihin, kuten öljyyn, mutta vesiliukoiset aineet eivät liukene rasvoihin ja toisinpäin.
Vesi ja rasvat, kuten ruokaöljy, eivät liukene toisiinsa, vaan öljy jää kellumaan veden pinnalle.

Tiheys kertoo, kuinka kevyttä tai painavaa aine on.

Esimerkiksi styroksin tiheys on pieni ja raudan tiheys on suuri. Esine kelluu vedessä, jos sen tiheys on pienempi kuin veden tiheys.
Yhden kuutiometrin kokoinen kappale rautaa on massaltaan 7870 kilogrammaa ja vastaavan kokoisen styroksikappaleen massa on noin 14 kilogrammaa. Styroksi on tiheydeltään paljon pienempi kuin rauta.

Kaikille metalleille yhteisiä ominaisuuksia ovat sähkön- ja lämmönjohtavuus. Sen lisäksi eräät metallit, kuten rauta ja nikkeli, ovat magneettisia eli ne tarttuvat magneettiin.