Kemia on tieteenala, joka tutkii ainetta, sen rakennetta ja ominaisuuksia sekä miten aineet muuttuvat toisiksi aineiksi.

Aineen olemus on kiinnostanut ihmisiä ammoisista ajoista lähtien. Antiikin Kreikassa aineen olemassaololle keksittiin erilaisia selityksiä. Empedokles väitti kaiken aineen koostuvan neljästä elementistä: maasta, vedestä, ilmasta ja tulesta. Demokritos oli sen sijaan sitä mieltä, että aine koostuu pienen pienistä jakamattomista hiukkasista, atomeista.

Alkemistit ovat yrittäneet valmistaa kultaa muista halvemmista metalleista jo tuhansien vuoden ajan, siinä kuitenkaan onnistumatta. Alkemistien tutkimus toimi kuitenkin esinäytöksenä nykyaikaisen kemian tutkimukselle.


Kemia on kokeellinen luonnontiede. Tämä tarkoittaa sitä, että kemiassa uutta tietoa luodaan ja vahvistetaan suunnittelemalla ja tekemällä kokeita. Vaikka kokeet ovat hauskoja ja mielenkiintoisia, niin niitä ei tehdä huvin vuoksi. Tarkoituksena on tehdä havaintoja ja päätelmiä, jotka auttavat teorian luomisessa.

Kaavakuva kokeellisen tutkimuksen etenemisestä. Tutkimus lähtee liikkeelle havainnosta, josta syntyy kysymys. Ennen koetta tehdään ennuste eli hypoteesi. Hypoteesi testataan tekemällä koe. Jos kokeen tulokset ovat ristiriidassa hypoteesin kanssa, niin hypoteesi tulee uusia. Riittävien mittausten ja päätelmien jälkeen voidaan päätyä teoriaan eli tietoon.

Kemian kokeissa tarvitaan usein väärin käytettynä vaarallisia aineita sekä tulta, joten varovaisuus on aina tarpeen. Työturvallisuudesta puhumme lisää seuraavassa kappaleessa.


Kemian merkitystä nykymaailmalle ei voi väheksyä. Kemiantutkimuksen ansiota ovat muun muassa lääkkeet, elintarvikkeet, rakennusmateriaalit, polttoaineet, kosmetiikka ja muovit. 

Kemian tietoutta tarvitaan monissa ammateissa. Kemistit tutkivat työkseen kemiaa. Ammatteja, joissa kemiaa tarvitaan muun osaamisen lisäksi voivat olla esimerkiksi paperi-insinööri, kampaaja, lääkäri tai vaikkapa rikoskemisti!