Yleistä

Yliopistojen tärkein tehtävä on tehdä tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen liittyvää opetusta. Yliopistojen kolmas tehtävä on vaikuttaa yhteiskuntaan.

Yliopistoissa on tarjolla monipuolisesti erilaisia koulutusaloja ja koulutusohjelmia:

• Humanistiset alat ja teologia
• Kasvatusala
• Kauppa, hallinto ja oikeustiede
• Luonnontieteet, matematiikka ja tilastotiede
• Farmasia, hammalääketiede ja lääketiede
• Maa- ja metsätaloustiede, eläinlääketiede
• Palvelualat: liikuntatiede, sotilasala
• Sosiaalitieteet, journalistiikka ja viestintä
• Taiteet ja kulttuuri
• Tekniikka, teollisuus ja rakentaminen
• Tietojenkäsittely, tietotekniikka (ICT) ja informaatiotutkimus
• Terveys- ja hyvinvointi
• Yhteiskuntatieteet

Tutkintojen rakenne

Suurin osa yliopistojen koulutusohjelmien tutkinnoista rakentuu seuraavasti:

1. Kandidaatin tutkinto (180 op)
2. Maisterin tutkinto (120 op)

Suurimmassa osassa koulutusohjelmia kannattaa tai pitää suorittaa molemmat tutkinnot, jotta työllistyminen on mahdollista ja/tai saa tutkintoon tarvittavat pätevyydet.

Poikkeuksena on varhaiskasvatus, jossa lastentarhanopettajan pätevyyden saa kandidaatin tutkinnon suorittamalla sekä farmasian opinnot, 
joissa kandidaatin tutkinto antaa pätevyyden työskennellä farmaseuttina eli lääkealan asiantuntijana esimerkiksi apteekissa.

Teknillisten alojen maisterin tutkintoa kutsutaan nimellä diplomi-insinööri tai arkkitehti.

Lääketieteessä perustutkinto on lisensiaatti (360 op), joka on laajempi kuin maisterin tutkinto.

Tutkintojen laajuuttaa kuvataan opintopisteen käsitteellä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia työskentelyä. Kurssin laajuus voi olla esimerkiksi 5 opintopistettä.

Opetus

Opetus on yleensä luentomuotoista. Opetukseen voi kuitenkin sisältyä esimerkiksi seminaarityöskentelyä, ryhmätöitä, tenttejä, kirjallisia tehtäviä ja joillain aloilla erilaisia ammatillisia tehtäviä.

Opintoihin voi myös kuulua pakollinen tai vapaaehtoinen harjoittelu.