Hallie Rubenholdin kirja Viisi - Viiltäjä-Jackin tuntemattomat uhrit on Atenan kustantama kirja vuodelta 2019, ja Mari Janatuisen suomentama vuodelta 2020. Kirja käsittelee tuntemattomaksi jäänyttä murhaajaa, joka on nimetty Viiltäjä-Jackiksi, ja hänen viittä uhriaan. Kirja perustuu tositapahtumiin vuodelta 1888. Viiltäjä-Jackin, mutta myös silloisen yhteiskunnan uhrit olivat Polly, Annie, Elizabeth, Catherine sekä Mary Jane. Kirja on alun perin tehty kunnioittaakseen uhreja, ja kirjan kustannuksella heille pyrittiin viimein luomaan tarina ja elämät, eivätkä he jää ihmisten mieleen pelkkinä prostituoituina. Kirja on jaettu viiteen osaan, jokaiselle naiselle on omistettu omat osat, jotka kertovat heidän tarinansa. 

Murhat tapahtuivat siis Lontoossa vuonna 1888 Whitechapelissa. Tuolloin naisten asema yhteiskunnassa oli erittäin heikko, ja pelkkä yksinään kadulla kulkeminen nimetti sinut prostituoiduksi. Nämä viisi kirjan uhria olivat juuri kyseiseen kastiin nimettyjä. Heille ei annettu mitään oikeuksia, ei heidän tapaukset ketään kiinnostanut, olivathan he alinta kastia silloisessa Lontoossa. Myöhemmin kuitenkin Hallie Rubenhold halusi antaa naisille ansaitsemansa oikeudet, ja perehtyi tapahtumiin ja naisten elämiin. Kirjassa selviää, että naisista vain yksi oli pakon edestä prostituoitu. Kaikki muut, ja tämä prostituoitu olivat perheenjäseniä, rakastajia, lapsia vanhemmilleen ja sisaruksia, joita rakastettiin. Pelkästään yksin saastaisella kadulla käveleminen leimasi aikoinaan prostituoiduksi, ja sen nojalla murhat tapahtuivat. 

Kirjassa tulee vahvasti ilmi käsitys naisista joko “prostituoituna tai madonnana”. Tämä viittaa vahvasti siihen, kuinka yksikin virhe naisella määrittää sinut automaattisesti alimpaan kastiin, prostituoiduksi. Kuitenkin miehillä oli oikeus tehdä mitä vain ja olla kenen kanssa vaan, ja se saatettiin katsoa jopa hyvällä. Naisen tuli olla vain yhden miehen kanssa ja myöntyä kaikkeen mitä mies hänelle saattoi tehdä tai ehdottaa. Tällainen naiskäsitys on kulkenut läpi historian, ja vasta viimeisimpinä vuosina on naisten oikeuksia pyritty parantamaan. Kirjan sivulla 339 Rubenhold antaa hyvän esimerkin naisten oikeuksista vuodelta 1888. “Sen lisäksi, että suurin osa heistä syntyi työväenluokkaisiin perheisiin, he myös syntyivät tyttöinä. Ennen kuin he olivat edes sanoneet ensimmäistä sanaansa, heitä pidettiin vähemmän tärkeinä kuin veljiään ja suurempana taakkana maailmalle kuin vauraampia tyttöjä.” Olihan tyttöjen arvostus ja arvot paljon heikommat kuin nykyään, mutta kyllä tytöksi syntyminen yhä edelleen määrittää tulevaisuuttasi. Vaikka elämme vuotta 2022, jokainen tietää esimerkiksi naisten palkkojen olevan pienempiä kuin miesten.  

Teoksen tapahtumista ja tapahtuma-ajasta on lähes 140 vuotta. Naisten oikeuksissa ja tasa-arvossa on tapahtunut muutosta, mutta onko muutos ollut tarpeeksi suurta? Tapahtumista on kuitenkin kulunut jo yli vuosisadan verran aikaa, ja vieläkin naisten oikeuksia sorretaan, ja useissa kulttuureissa esimerkiksi naisten arvot ovat epäinhimillisiä ja vanhanaikaisia. Vaikka nykyään emme ulkoisesti välttämättä näe tai kuule naisia kohtaan mitään epäasiallista, on se silti yleistä. Miehet esimerkiksi “saavat” kosketella ja kouria naisia vedoten humalaansa, joka on tietysti kaikissa olosuhteissa väärin, vaikkei kaikki sitä vääräksi koe. Kuinka monta vuotta tarvitsemme vielä, että naisten ja miesten välille syntyy täydellinen tasa-arvo?