Ylioppilastutkinnon suorittaminen
Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Tutkinnon suorittaminen katsotaan aloitetuksi, kun opiskelija ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Jos kokelas ei ole suorittanut tutkintoa säädetyssä ajassa, suoritetuista kokeista ei muodostu ylioppilastutkintoa eikä kokeita voi sisällyttää ylioppilastutkintoon. Tutkinnon suorittamisen voi tällöin aloittaa alusta.
Ylioppilastutkinto suoritetaan suomeksi tai ruotsiksi. Kokelaan on suoritettava kaikki tutkintoonsa sisältyvät kokeet samalla tutkintokielellä.
Ylioppilastutkinto suoritetaan suomeksi tai ruotsiksi. Kokelaan on suoritettava kaikki tutkintoonsa sisältyvät kokeet samalla tutkintokielellä.
Kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään viisi koetta, joista äidinkielen koe tai suomi toisena kielenä koe (S2) on kaikille pakollinen. Tämä koskee ylioppulastutkintonsa keväällä 2022 ja sen jälkeen aloittaneita kokelaita. Lisäksi kokelas valitsee neljä muuta koetta siten, että vähintään kolmesta eri ryhmästä valitaan koe:
- toisen kotimaisen kielen koe
- yksi vieraan kielen koe
- matematiikan koe
- reaaliaineissa järjestettävä koe
Kokelas voi suorittaa tutkinnossaan eri tason kokeita samasta oppiaineesta, esimerkiksi lyhyen matematiikan kokeen ja pitkän matematiikan kokeen. Vain toinen saman aineen kokeista voi kuitenkin kuulua tutkintoon vaadittavien viiden kokeen joukkoon. Tutkintoon sisällytettäviä kokeita ei tarvitse ilmoittaa etukäteen. Ylioppilaaksi voi valmistua millä tahansa kokeiden yhdistelmällä, joka täyttää yllä mainitut ehdot. Tutkintoa voi myös täydentää uusilla aineilla tai eritasoisilla kokeilla ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen.
Ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi, kun kokelas on suorittanut hyväksytysti tutkintoon vaadittavat viisi koetta. Kokelas voi suorittaa ylioppilastutkinnon hyväksytysti, vaikka hän saisi tutkintoon vaadittavasta kokeesta hylätyn arvosanan. Menettelyä kutsutaan kompensaatioksi.