YLEISTÄ:

Psykologia kokeessa tulee kysymys lukea aina tarkkaan ja katsoa, että varmasti vastaan kaikkeen kysyttyyn. Kokeessamme ensimmäisessä kysymyksessä oli oikeastaan kolme kysymystä. Hyvässä vastauksessa on vastattu kaikkiin kysymyksiin. Tekstissä on psykologista käsitteistöä eli termistöä eli niin sanottua erityissanastoa. Teksti on myös johdonmukaista, asiassa pysyvää, eteenpäin menevää, kysymykseen vastaavaa, hyvää yleiskieltä. 

Yleensä hyvä sääntö on katsoa, josko pystyy soveltamaan ihmisen psykologian kolminaisuutta eli psyykkistä/fyysistä/sosiaalista puolta. Usein vastaus pitää sisällään näiden kolmen ulottuvuuden kokonaisuuden huomioimisen. Vastauksessa ne voi pilkkoa eri kappaleisiin esim. kertoa tunteiden fyysisestä taustasta ja ilmentymästä (sydämensyke, hengityksen kiihtyminen) yhdessä kappaleessa ja psyykkisestä (oma ajattelu, skeemojen vaikutus tunteiden syntyyn...) toisessa.

Arkielämän esimerkkejäkin voi käyttää, erityisesti niitä kysyttäessä, mutta niiden osuus koko vastauksessa tulisi olla melko vähäinen. Enemmän, hyvää psykologista, perusteltua tekstiä. Psykologiaa oppi kirjoittamaan, kun lukee ja kirjoittaa psykologiaa! Siinä viisaus!

Tässä kokeestamme mallivastauksen. Ne ovat jo hyvin lähellä sitä, millä pärjäisi abivuonna ylioppilaskirjoituksissa. Tuo on siis suunta, jota kohti harjoittelemme. Valmista tulee vähitellen! Tämä siis kurssimme oppilaan tuotos. Voit etsiä sieltä noita tummentamiani asioita: käsitteitä, psykologista, perusteltua tekstiä ja psyko/fyysis/sosiaalisia ulottuuvuksia.

1. Aivotehtävä. Oikea aivoalue oikeallea paikalle oikea tehtävä nimetty. Katso lisää https://peda.net/kotka/lukiokoulutus/karhulanlukio/opiskelu/oppiaineet/psykologia/poptjo/btk5

2. Selitä seuraavat käsitteet. Muistathan, ettei yksi sana riitä. Käytä esimerkkiä aina kun voit
Katso käsitteet oikea sisältö kirjasta tai muistiipanoista. Arvioinnin lähtökohta karkeasti oli, että oikealla termillä (vastaus yksi sana) sai puolikkaan, yhdellä tai kahdella lauseella 1 ja laajemmalla selityksellä esimerkkeineen 2p.

3. Millaisista psykologista näkökulmista ihmisen hyvinvointi koostuu? Voit käydä lukemassa oheisen linkin nuorten tarinoita. HUOM! Et saa eksyä muille sivuille tai hakea muualta tietoa vastaukseen. /20p https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/tietoa_mielenterveydesta/nuorten_tarinat/Pages/default.aspx

Hyvinvointiin kuuluvat kolme elämän peruspilaria, sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen osa-alue, jotka ovat syvästi sidoksissa toisiinsa.

Hyvinvointia edistää välttämättömien tarpeiden tyydyttäminen sekä ei-välttämättömien. Niitä ovat ravinto, liikunta, lepo, yhteenkuuluvuuden tunne, turvallisuuden tunne, itsensä toteuttamisen tarve ja arvonannon tarve. Ei-välttämättömillä tarpeilla ihminen hakee yleensä ylimääräistä nautintoa tai hän voi palkita niillä itseään. Hän voi esimerkiksi kovan puurtamisen jälkeen suoda itselleen suklaata. Välttämättömien tarpeiden tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, mutta joskus nekin voivat mennä yli äyräiden. Eniten ongelmia ihmisille aiheuttavat kuitenkin ei-välttämättömät tarpeet. Liiallisesta himosta voi esimerkiksi tulla itselleen ja muille haitallinen riippuvuus.

Mielenterveys on erittäin tärkeä, ellei jopa tärkein, hyvinvoinnin osa-alue. Muun muassa elämänhallinnan kokeminen, omien kykyjen ja puutteiden tiedostaminen, vastoinkäymisten sietäminen ja yhteisöihin kuuluminen kuuluvat mielenterveyteen.

Ihmisen hyvinvoinnissa keskeistä ovat itsetunto ja minäkuva. Hyvä itsetunto tarkoittaa sitä, että ihminen hyväksyy itsensä juuri sellaisena kuin on tiedostaen myös puutteensa ja vikansa. Minäkuva on ihmisen laaja näkemys siitä, millainen on tai millaisena näkee itsensä. Ihanneminä on tärkeä minäkuvan ohella, sillä sen ansiosta ihmisellä on tavoitteita ja pyrkimys kehittää itseään. Terveeseen itsetuntoon ja minäkuvaan ei kuulu se, että ihminen on riittävä vasta silloin, kun hän on saavuttanut kaikki, mihin hän pyrkii. Heikon itsetunnon omaavalla ihmisellä tavoitteena voi olla jopa täydellinen ihminen, jonka kuvan hän on mielessään piirtänyt. Tämä on terveydelle haitallista, koska täydellisyyden tavoittelu on täysin epärealistista ja polttaa ihmisen loppuun.

Hyvinvointiin kuuluu tunteiden tunnistaminen, hyväksyminen, ilmaisu, säätely sekä kyky tunnistaa ja tulkita niitä myös muissa. Empatiakyky on sosiaalisten suhteiden perusta. Ihminen kykenee asettumaan toisen asemaan ja ymmärtää hänen tunteitaan, tilannettaan ja tarpeitaan.

Terveessä sosiaalisessa suhteessa ihminen huomioi toista, mutta ottaa myös omat tarpeensa huomioon eli on sopivasti itsekäs, jotta pystyy myös pitämään omasta terveydestään huolta. Uhrautuvaisuus eli liika toisten tarpeiden asettaminen omien edelle kuluttaa ihmistä.

Ihminen kokee, että hänellä on valtaa vaikuttaa omaan elämäänsä ja valintoihinsa itsenäisesti. Hän ei syyllistä omista vastoinkäymisistään ja päätöksistään muita, vaan tiedostaa oman vastuun. Silloin hänen on myös paljon helpompi elää sellaista elämää, jota hän pitää itselleen mieluisena ja arvokkaana. Hän ei tukeudu toisten päätöksiin ja hänen elämänsä suunta ei ole riippuvainen muista. Hänellä myös asettaa tavoitteita ja tapoja, joilla saavuttaa ne ja lisää onnellisuuttaan.

Hyvinvointia edistävät itselle mieluisat asiat ja tekemiset. Harrastukset, ystävät, uuden oppiminen ja onnistuminen ovat tällaisia asioita. Asioiden aikatauluttaminen etenkin nykyajan hektisyyden aikakautena on tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Opiskelun, työn, kotitöiden ja lastenhoidon lisäksi aikaa täytyy riittää rentoutumiseen ja mieltä piristäviin harrastuksiin.

Hyvinvointia lisää se, että ihminen saa toteuttaa itseään ja kokee kuuluvansa johonkin yhteisöön tai yhteisöihin. Yhteisö voi olla perhe, ystävät, koulu, harrastusryhmä, keskustelufoorumin ryhmä tai vaikka ”goottien” ryhmä.

4a. Esittele klassinen/välineellinen ehdollistuminen. Muista käyttää kaikki asiaan liittyviä, osaamiasi käsitteitä ja esimerkkejä.  

yleistä:

juuret 1850-luvun Venäjällä (Pavlov)à vaikutteita vielä 2000-luvullakin

perusajatus:

◦oppimista voidaan havaita vain ulkoisen käytöksen muutoksissa

◦yksilö vahvasti ohjailtavissa ulkopäin (klassinen)

◦yksilön oma tiedonkäsittely EI keskeistä (klassinen)

◦ehdollistuminen, toistot, mitattavuus, tahaton oppiminen, ärsyke, reaktio

◦koulumaailmassa muun muassa rangaistukset tai palkinnot oppimisen edistämisessä (sekä klassinen, että välineellinen)

Vastauksessa siis haettiin joko klassinen ehdollistumisen tai välineellisen ehdollistumisen keskeisiä rakenteita, tutkimusotetta, keskeisiä käsitteitä ja ylipäätään pätevää selostusta miten ehdollistuminen tapahtuu. Jos klassinen/välineellinen oli mennyt seikasin mutta sisältö oli muuten oikein, joitain pisteitä oli tarjolla. Mallivastaukseen haettuja näkökulmia voi katsoa lisää kirjasta tai muistiinpanoista.

4b. Ystäväsi Jani -Petteri on sekaisin tunteistaan. Häntä stressaan opiskelu ja ihmissuhteet tuntuvat olevan vaikeita. Omien tunteiden säätelyn kanssa on haasteita. Kuvaile hänelle psykologisen tiedon näkökulmasta mitä tunne tarkoittaa, miten tunteita säädellään ja mihin niitä tarvitaan. Muista soveltaa psykologista käsitteistöä

Tunne on yksittäinen hetkellinen ilmiö, joka tuntuu ihmisessä fyysisesti, psyykkisesti ja usein myös sosiaalisesti. Tunteet tuntuvat jopa ihan konkreettisesti kehossa. Perustunteita ovat viha, suru, ilo, inho, pelko ja hämmästys. Mieliala on pidempikestoinen olotila, jonka saavat aikaan negatiiviset tai positiiviset tunteet.

Tunne voi syntyä fyysisestä ärsykkeestä. Kipu voi aiheuttaa pelon, vihan tai ärtymyksen tunteita. Tässä tapauksessa tunteet varoittavat meitä. Ne ovat sitä vahvempia, mitä merkityksellisemmästä tapahtumasta on kyse, ja jos tilanne vaatii nopeaa toimintaa.

Eri kulttuureissa tunnetaan erilaisia tunteita. Joissakin yhteisöissä esimerkiksi suutelu huulille muille kuin hyvin läheisille ihmisille tai parisuhdekumppanille voi olla erittäin kiusallista ja yleisesti paheksuttua, kun taas joissain kulttuureissa se on yleinen tapa tervehtiä ja osoittaa ystävällisyyttä toisille.

Tunteita syntyy myös sisäisistä ärsykkeistä, kuten aiemmista kokemuksista ja muistoista. Traumaattinen muisto voi esimerkiksi aiheuttaa ahdistuksen ja paniikin oireita tietyn kaltaisissa tilanteissa, jolloin ihminen välttää sitä kaikin tavoin, vaikka se ei olisi huonoksi hänelle. Esimerkiksi edellinen parisuhde on ollut väkivaltainen ja henkilö pelkää uuden suhteen aloittamista toisen ihmisen kanssa, koska hänen alitajuntansa varoittaa parisuhteen muodostamisen olevan vaarallista.

Tunteiden tarkoitus on ohjata käyttäytymistä ja saada toimimaan. Tunteet, kuten pelko, viha, kateus, pettymys ja inho, suojelevat meitä ja auttavat meitä saavuttamaan päämäärämme. Tunteet kertovat, mikä on meille hyväksi ja mikä huonoksi.

Ilman tunteita emme osaisi arvioida tilanteen moraalisuutta. ”Juorusin kaikkea pahaa luokkatoveristani hänen selkänsä takana.” Ilman tunteita emme tuntisi tilanteessa syyllisyydentuntoa. Empatiakyky on erittäin tärkeää etenkin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sen avulla kykenemme asettumaan toisen ihmisen asemaan ja kuvittelemaan, miltä meistä itsestämme tuntuisi vastaavassa tilanteessa. Ei varmaankaan hyvältä, mikä on taas tunteiden aikaansaannosta.

Tosin joskus ihminen voi saada mielihyvää toisen satuttamisesta, mutta tekisikö se kuitenkaan niin onnelliseksi kuin toisten auttamisesta syntyvä ilo? Ovatko jotkut ihmiset siis jääneet jostain paremmasta paitsi, eivätkä välttämättä edes tiedä, että parempaa voisi olla olemassa?

Ilman tunteita emme myöskään oppisi virheistämme, koska virheen tekeminen ei ”kolkuttaisi” omaatuntoamme, eikä se aiheuttaisi meissä mitään ikävältä tuntuvia tunteita, kuten häpeää. Tunteet ohjaavat meitä tekemään oikein ja välttämään väärää.

Tunne voi myös ”huijata” ihmistä. Erityisesti murrosiässä voidaan sanoa, että tunteet myrskyävät. Nuorella kehittyy ensiksi tunteita aiheuttava aivojen limbinen järjestelmä ja myöhemmin otsalohko, joka säätelee, hillitsee ja kontrolloi toimintaa. Esimerkiksi nuorelle voi olla vaikeaa keskittyä koulutehtäviin, kun mukavampi toiminta, kuten somen selailu, vie voiton.

Tunteet ovat myös nuoressa iässä yleensä voimakkaampia. Nuori voi kokea, ettei hallitse tilannetta ja tunteitaan. Kokeessa epäonnistuminen voi tuntua maailmanlopulta ja aiheuttaa ahdistusta ja epätoivoa koulunkäynnistä. Nuori ei vielä osaa rauhoittaa niin hyvin itseään ja ajatella järkeviä ratkaisuja ongelmaan.

Tunteet ovat keskeisessä roolissa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Ihmiset tarkkailevat toistensa eleitä ja ilmeitä arvioidakseen toisen tarkoitusta ja toimintaa. Tunteet voivat kertoa toisesta monia asioita, kuten sen, kuinka luotettava hän on, välittääkö hän toisesta ja haluaako hän aidosti hyvää toiselle vai havitteleeko hän pohjimmiltaan vain hyötyä itselleen. Tunteilla osoitetaan rakkautta, pettymystä, myötätuntoa, turvaa, iloa ja surua toista kohtaan.

Omaa kehoa kannattaa kuunnella, koska se kertoo paljon. Pitkäaikaisen stressin voi huomata muun muassa uupumuksesta, uniongelmista, hiustenlähdöstä, ihon huonontuneesta kunnosta, päänsärystä ja vatsaoireista. Psyykkisesti stressi tuntuu ärtymyksenä, unohteluna, sosiaalisen kanssakäymisen välttelynä, jännittyneisyytenä, ahdistuneisuutena, masentuneisuutena ja aggressiivisuutena.

Voi yrittää miettiä, onko jotain poikkeuksellista lähiaikoina tapahtunut, minkä takia olotila on sekainen ja tunteet eivät pysy hallinnassa. Onko uusi elämäntilanne aiheuttanut sen? Esimerkiksi lukioon siirtyminen aiheuttaa monelle lukiolaiselle ahdistusta, koska vastuu omasta opiskelusta kasvaa ja tehtävät ovat vaikeampia ja laajempia. Esimerkiksi tietokoneen käyttämiseen siirtyminen opiskelussa voi olla kokemattomalle stressaavaa.

Hyvinvoinnista huolta pitäminen on myös erittäin tärkeää. Riittävä ravinto, lepo ja liikunta auttavat tunteiden hallinnassa ja parantavat mielialaa. Esimerkiksi negatiivisia tunteita, kuten vihaa, voi ”purkaa” fyysisesti tekemällä jotain mieluista, kuten menemällä ulos lenkille, tekemällä käsitöitä tai leipomalla. Motivaatio ja motiivit hallitsevat tunteita. Pyrkiessään yliopistoon ja hyvään työpaikkaan ihmisen on opiskeltava ahkerasti ja hillitä muiden ärsykkeiden (some, kavereiden kanssa hengailu, shoppailu) houkuttelevuutta tinkimättä kuitenkaan hyvinvoinnille tärkeistä asioista.

Tunteiden ”viidakkoa” voi helpottaa sosiaalisella kanssakäymisellä. Keskusteleminen toisen kanssa auttaa ja helpottaa oloa. Joskus pelkkä toisen läsnäolo ja kuuntelu voi viedä pahan olon pois. Toisella ihmisellä voi olla neuvoja, joita ei itse ole tullut ajatelleeksi.