Ihminen
1) Ihminen osana eliökuntaa
Työkortti: Peukalot pois pelistä
Ihmisen sormet ovat näppärät, koska peukalomme kääntyvät muita sormia vasten. Sido peukalosi kiinni muihin sormiin esim. teipillä. Kokeile tarttua esineisiin, kääntää kirjan sivua, kirjoittaa, syödä, pukea yms.
Tärkeimmät asiat:
- Ihminen kuuluu nisäkkäisiin.
- Ihmisen luokitus eliökunnassa: eläimet -> pääjakso: selkäjänteiset (selkärankaiset) -> luokka: nisäkkäät -> lahko: kädelliset
- Ihmisen tyypilliset ominaisuudet & menestyksen salaisuudet:
x pystyasento -> kädet vapaana
x näppärät sormet -> tarkkuusasento ->peukalo muita sormia vastassa -> voi valmistaa esim. työkaluja
x isot aivot -> kehittynyt puhe & kirjoitustaito
x yhteistyö muiden kanssa ja työnjako
Ihmisen sormet ovat näppärät, koska peukalomme kääntyvät muita sormia vasten. Sido peukalosi kiinni muihin sormiin esim. teipillä. Kokeile tarttua esineisiin, kääntää kirjan sivua, kirjoittaa, syödä, pukea yms.
Tärkeimmät asiat:
- Ihminen kuuluu nisäkkäisiin.
- Ihmisen luokitus eliökunnassa: eläimet -> pääjakso: selkäjänteiset (selkärankaiset) -> luokka: nisäkkäät -> lahko: kädelliset
- Ihmisen tyypilliset ominaisuudet & menestyksen salaisuudet:
x pystyasento -> kädet vapaana
x näppärät sormet -> tarkkuusasento ->peukalo muita sormia vastassa -> voi valmistaa esim. työkaluja
x isot aivot -> kehittynyt puhe & kirjoitustaito
x yhteistyö muiden kanssa ja työnjako
2) Luut ja lihakset
1) Katso video ja vastaa sen perusteella kysymyksiin:
a) Kuinka monta luuta ihmisellä on?
b) Mistä luurangon muoto riippuu?
c) Mikä on selkänikamien tehtävä?
d) Mikä on kallon luiden tehtävä?
2) Työkortti: luut ja lihakset
a) Etsitään jänteitä
Jänteet kiinnittävät lihaksia luihin. Niitä löytyy lihaksen läheisyydestä. Etsi seuraavat jänteet ja näytä parillesi, mistä jänne löytyy.
x Liikuttele peukaloasi eri suuntiin ja tunnustele samalla rannettasi.
x Laita kämmenesi polven taakse ja koukista jalkaasi niin pitkälle kuin saat.
x Tunnustele jalkaasi kantapään yläpuolelta. Ojenna ja koukista nilkkaasi. Löysit akillesjänteesi.
x Seiso jalat hieman koukussa. Siirrä painoasi kokonaan vasemmalle jalalle. Etsi oikean polven alta, jalan etupuolelta, pehmeä, luiden väliin jäävä kolo. Siirrä painosi kokonaan oikealle jalalle. Tunnet sormellasi, miten paksuin jänteesi kiristyy.
b) Mikä lihas?
Lihaksen supistuminen saa aikaan liikkeen. Kokeile, mikä lihas supistuu, kun teet seuraavat liikkeet. Toimivia lihaksia voi olla useita. Vastaa vihkoosi.
I. Käsivarsi koukistuu.
II. Polvi ojentuu.
III. Nouset makuuasennosta istumaan.
IV. Nouset varpaillesi
V. Heität palloa.
3) Kuva opeteltavista (ja aika paljon muistakin) luista löytyy täältä.
4) Kuva opeteltavista lihaksista täällä (+ kolmipäinen olkalihas).
Tärkeimmät asiat:
- luut muodostavat ihmisen tukirangan
- luut kiinnittyvät toisiinsa nivelillä
- lihakset liikuttavat luita
- lihas tarvitsee toimiakseen energiaa ja happea
a) Kuinka monta luuta ihmisellä on?
b) Mistä luurangon muoto riippuu?
c) Mikä on selkänikamien tehtävä?
d) Mikä on kallon luiden tehtävä?
2) Työkortti: luut ja lihakset
a) Etsitään jänteitä
Jänteet kiinnittävät lihaksia luihin. Niitä löytyy lihaksen läheisyydestä. Etsi seuraavat jänteet ja näytä parillesi, mistä jänne löytyy.
x Liikuttele peukaloasi eri suuntiin ja tunnustele samalla rannettasi.
x Laita kämmenesi polven taakse ja koukista jalkaasi niin pitkälle kuin saat.
x Tunnustele jalkaasi kantapään yläpuolelta. Ojenna ja koukista nilkkaasi. Löysit akillesjänteesi.
x Seiso jalat hieman koukussa. Siirrä painoasi kokonaan vasemmalle jalalle. Etsi oikean polven alta, jalan etupuolelta, pehmeä, luiden väliin jäävä kolo. Siirrä painosi kokonaan oikealle jalalle. Tunnet sormellasi, miten paksuin jänteesi kiristyy.
b) Mikä lihas?
Lihaksen supistuminen saa aikaan liikkeen. Kokeile, mikä lihas supistuu, kun teet seuraavat liikkeet. Toimivia lihaksia voi olla useita. Vastaa vihkoosi.
I. Käsivarsi koukistuu.
II. Polvi ojentuu.
III. Nouset makuuasennosta istumaan.
IV. Nouset varpaillesi
V. Heität palloa.
3) Kuva opeteltavista (ja aika paljon muistakin) luista löytyy täältä.
4) Kuva opeteltavista lihaksista täällä (+ kolmipäinen olkalihas).
Tärkeimmät asiat:
- luut muodostavat ihmisen tukirangan
- luut kiinnittyvät toisiinsa nivelillä
- lihakset liikuttavat luita
- lihas tarvitsee toimiakseen energiaa ja happea
3) Ruoansulatus
Videoita ruoansulatuksesta.
Kaavakuva ja tietoa ruoansulatuksesta.
Tärkeimmät asiat:
- Ruoansulatuselimistön osat ja tehtävät
1) suu ja nielu (hampaat hienontavat ruoan, sylki kostuttaa ruokamassan ja tekee nielemisen helpommaksi)
2) ruokatorvi (ruokatorven lihakset työntävät ruoan nielemisen jälkeen kohti mahalaukkua)
3) maha (mahan lihakset sekoittavat ruokaa, ruoka muuttuu vellimäiseksi, kun mahan seinämistä erittyy hapanta mahanestettä -> proteiinien hajottaminen alkaa)
4) suolisto (ravintoaineiden pilkkoutuminen = "ruoan sulatus")
a) ohutsuoli (ruoansulatusnesteet hajottavat ravintoaineet niin pieniksi hiukkasiksi, että ne imeytyvät suolen seinämien läpi)
b) paksusuoli (vettä ja vitamiineja imeytyy verenkiertoon suolen seinämien läpi)
c) peräsuoli (pilkkomattomasta ruoka-aineksesta ja suolessa elävistä bakteereista muodostunut uloste poistuu)
+ Maksa, haima ja sappirakko erittävät ruoansulatusentsyymejä.
Kaavakuva ja tietoa ruoansulatuksesta.
Tärkeimmät asiat:
- Ruoansulatuselimistön osat ja tehtävät
1) suu ja nielu (hampaat hienontavat ruoan, sylki kostuttaa ruokamassan ja tekee nielemisen helpommaksi)
2) ruokatorvi (ruokatorven lihakset työntävät ruoan nielemisen jälkeen kohti mahalaukkua)
3) maha (mahan lihakset sekoittavat ruokaa, ruoka muuttuu vellimäiseksi, kun mahan seinämistä erittyy hapanta mahanestettä -> proteiinien hajottaminen alkaa)
4) suolisto (ravintoaineiden pilkkoutuminen = "ruoan sulatus")
a) ohutsuoli (ruoansulatusnesteet hajottavat ravintoaineet niin pieniksi hiukkasiksi, että ne imeytyvät suolen seinämien läpi)
b) paksusuoli (vettä ja vitamiineja imeytyy verenkiertoon suolen seinämien läpi)
c) peräsuoli (pilkkomattomasta ruoka-aineksesta ja suolessa elävistä bakteereista muodostunut uloste poistuu)
+ Maksa, haima ja sappirakko erittävät ruoansulatusentsyymejä.
4) Verenkierto
Kuvan lähde: Original photo by ZooFari - Oma teos Supporting references↑ [1] (cache)↑ [2] (cache), CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=9841860
1) Selitä toiselle oppilaalle sydämen ja verenkierron toiminta eli mistä veri kiertää minne ja mitä sille tapahtuu eri verenkierron vaiheissa.
Tärkeimmät asiat:
- Sydän on ontto lihas, joka pumppaa verta.
-Sydämen rakenteesta opettele eteiset ja kammiot, valtimot ja laskimot (ei tarvitse verisuonten nimiä)
- Veri kiertää verisuonissa, joita ovat valtimot, laskimot ja hiussuonet.
- Opettele verenkierron toiminta
- Veri kuljettaa ravintoaineita, happea ja hiilidioksidia ja lämpöä kehon eri osien välillä.
- Veren punasolut kuljettavat happea ja valkosolut tuhoavat bakteereja.
Veren reitti vasemmasta eteisestä: 1) vasen eteinen (hapekas veri) -> 2) vasen kammio -> 3) aortan (valtimo) kautta koko kehon käyttöön -> 4) hapen luovutus lihaksille hiussuonissa -> 5) hiussuonista takaisin kohti sydäntä (hiilidioksidinen veri, laskimot)) -> 6) oikea eteinen -> 7) oikea kammio -> 8) keuhkot (hiilidioksidin vaihto happeen keuhkorakkuloiden hiussuonien kautta, valtimot)) -> 9) kohti vasenta eteistä (laskimot) -> 10) vasen eteinen.
1-5 = suuri verenkierto
6-9 = pieni verenkierto
Suomeksi selitetty animaatio sydämen toiminnasta
Toinen animaatio sydämen toiminnasta
KOTITEHTÄVÄ:
Ota selvää, mikä on veren rauta-arvo eli hemoglobiiniarvo. Tiedätkö oman hemoglobiiniarvosi? Miten veren rautapitoisuutta saa nostettua?
5) Hengitys
Hengityselimistön rakenne
Hengitys:
1. Hengityksessä keuhkot ottavat happea ja poistavat hiilidioksidia.
2. Ilma virtaa keuhkorakkuloihin ja happi siirtyy verenkiertoon
- Sisäänhengityksessä pallea vetäytyy supistuessaan alas ja apuhengityslihakset supistuvat -> rintaontelo laajenee ja keuhkoihin syntyy alipaine, jolloin ilma virtaa sisään. Sisäänhengitys on aktiivista.
3. Soluissa syntyy hiilidioksidia, kun ravinto palaa.
4. Hiilidioksidi siirtyy verestä keuhkorakkuloihin ja keuhkoista ulos.
- Uloshengityksessä pallea rentoutuu ja nousee ylös. Myös apuhengityslihakset rentoutuvat. Rintakehän jännite purkautuu ja ilma virtaa ulos. Uloshengitys on yleensä passiivista.
Hengitys:
1. Hengityksessä keuhkot ottavat happea ja poistavat hiilidioksidia.
2. Ilma virtaa keuhkorakkuloihin ja happi siirtyy verenkiertoon
- Sisäänhengityksessä pallea vetäytyy supistuessaan alas ja apuhengityslihakset supistuvat -> rintaontelo laajenee ja keuhkoihin syntyy alipaine, jolloin ilma virtaa sisään. Sisäänhengitys on aktiivista.
3. Soluissa syntyy hiilidioksidia, kun ravinto palaa.
4. Hiilidioksidi siirtyy verestä keuhkorakkuloihin ja keuhkoista ulos.
- Uloshengityksessä pallea rentoutuu ja nousee ylös. Myös apuhengityslihakset rentoutuvat. Rintakehän jännite purkautuu ja ilma virtaa ulos. Uloshengitys on yleensä passiivista.
6) Aivot ja muu hermosto
1) Katso video 5. Tee videon ja muiden löytämiesi tietojen pohjalta muistiinpanot, joihin liität kuvan aivoista + selitykset aivojen osista ja niiden tehtävistä
2) Aivot ja hermoston osat (opettele). Aivojen osista opettele: isoaivot, pikkuaivot, ydinjatke
Kuvan lähde: Original By Medium69, Jmarchn - Nervous system diagram.png, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=37042919 Finnish labels by Opetustuubi
Tärkeimmät asiat:
- Hermostoon kuuluvat aivot, selkäydin ja hermot.
- Aivot ottavat vastaan viestejä omasta kehosta ja ympäröivästä maailmasta.
- Aivot ohjaavat kehon toimintaa.
- Aivojen ohjaamia toimintoja ovat esimerkiksi liikkuminen, lukeminen, puhuminen, näkeminen ja kuuleminen.
- Hermot välittävät viestejä aivojen ja kehon muiden osien välillä.
2) Aivot ja hermoston osat (opettele). Aivojen osista opettele: isoaivot, pikkuaivot, ydinjatke
Kuvan lähde: Original By Medium69, Jmarchn - Nervous system diagram.png, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=37042919 Finnish labels by Opetustuubi
Tärkeimmät asiat:
- Hermostoon kuuluvat aivot, selkäydin ja hermot.
- Aivot ottavat vastaan viestejä omasta kehosta ja ympäröivästä maailmasta.
- Aivot ohjaavat kehon toimintaa.
- Aivojen ohjaamia toimintoja ovat esimerkiksi liikkuminen, lukeminen, puhuminen, näkeminen ja kuuleminen.
- Hermot välittävät viestejä aivojen ja kehon muiden osien välillä.
7) Aistit
1) Tutustu ihmisen aisteihin joko täällä tai lukemalla Pisara Biologia ja maantieto 5 -kirjan kpl 42 tai Koulun biologia ja maantieto 5 -kirjan kpl 34 ja tee aisteista lyhyet muistiinpanot vihkoosi tai Peda.nettiin.
2) Tee Liite 34 a ja b.
3) Katso video ja hämmästy.
Tärkeää:
- Opettele: silmän ja korvan rakenne.
Näköaisti: Silmä ottaa vastaan valoa. Kuva heijastuu verkkokalvolle. Kuva välittyy näkyhermon kautta aivoihin, jossa se tulkitaan näköaistimukseksi.
Kuuloaisti: Ääni etenee aineen, esimerkiksi ilman, aaltoliikkeenä. Korva ottaa ääniaallot vastaan. Ääniaallot saavat tärykalvon ja kuuloluut värähtelemään. Sisäkorvan simpukassa olevat aistinsolut ottavat vastaan ärsykkeet. Aistinsoluista ärsykkeet siirtyvät kuulohermoa aivoihin, jossa ne ymmärretään.
Makuaisti: Kielen, nielun ja suun makuaistinsolut tunnistavat viittä perusmakua (suolainen, hapan, makea, umami ja karvas). Aistinsolut lähettävät sähköisen signaalin hermoratoja pitkin aivojen makukeskukseen.
Maistaminen perustuu kielen makuaistin ja nenän hajuaistin yhteistoimintaan.
Tuntoaisti: Ihon tuntoaistinsolujen avulla voimme aistia kylmää, kuumaa, kevyttä kosketusta, painetta ja kipua. Aistinsolut välittävät aistimuksen hermoja pitkin aivoihin, jossa se tulkitaan.
2) Tee Liite 34 a ja b.
3) Katso video ja hämmästy.
Tärkeää:
- Opettele: silmän ja korvan rakenne.
Näköaisti: Silmä ottaa vastaan valoa. Kuva heijastuu verkkokalvolle. Kuva välittyy näkyhermon kautta aivoihin, jossa se tulkitaan näköaistimukseksi.
Kuuloaisti: Ääni etenee aineen, esimerkiksi ilman, aaltoliikkeenä. Korva ottaa ääniaallot vastaan. Ääniaallot saavat tärykalvon ja kuuloluut värähtelemään. Sisäkorvan simpukassa olevat aistinsolut ottavat vastaan ärsykkeet. Aistinsoluista ärsykkeet siirtyvät kuulohermoa aivoihin, jossa ne ymmärretään.
Makuaisti: Kielen, nielun ja suun makuaistinsolut tunnistavat viittä perusmakua (suolainen, hapan, makea, umami ja karvas). Aistinsolut lähettävät sähköisen signaalin hermoratoja pitkin aivojen makukeskukseen.
Maistaminen perustuu kielen makuaistin ja nenän hajuaistin yhteistoimintaan.
Tuntoaisti: Ihon tuntoaistinsolujen avulla voimme aistia kylmää, kuumaa, kevyttä kosketusta, painetta ja kipua. Aistinsolut välittävät aistimuksen hermoja pitkin aivoihin, jossa se tulkitaan.
8) Murrosiän muutoksia
1) Tutustu murrosiän fyysisiin muutoksiin. Tee muistiinpanot.
Tärkeät asiat:
- miehen ja naisen sukupuolielimien rakenne
Murrosikä:
- Murrosiäksi kutsutaan aikaa, jolloin ihminen muuttuu vähitellen lapsesta nuoreksi ja edelleen aikuiseksi.
- Miehen sukusolut eli siittiöt muodostuvat kiveksissä.
- Naisen sukusolut eli munasolut muodostuvat munasarjoissa.
- Naisen kohdun limakalvo uusiutuu kerran kuukaudessa. Kohdun limakalvon irtoamiseen liittyy kuukautisvuoto.
Murrosiän merkkejä:
pojat: äänenmurros, lihakset voimistuvat, karvoitus lisääntyy, siemensyöksyjä voi tulla
tytöt: kuukautiset alkavat, äänenmurros, lihakset voimistuvat, rinnat kasvavat, lantio levenee, karvoitus lisääntyy
Tärkeät asiat:
- miehen ja naisen sukupuolielimien rakenne
Murrosikä:
- Murrosiäksi kutsutaan aikaa, jolloin ihminen muuttuu vähitellen lapsesta nuoreksi ja edelleen aikuiseksi.
- Miehen sukusolut eli siittiöt muodostuvat kiveksissä.
- Naisen sukusolut eli munasolut muodostuvat munasarjoissa.
- Naisen kohdun limakalvo uusiutuu kerran kuukaudessa. Kohdun limakalvon irtoamiseen liittyy kuukautisvuoto.
Murrosiän merkkejä:
pojat: äänenmurros, lihakset voimistuvat, karvoitus lisääntyy, siemensyöksyjä voi tulla
tytöt: kuukautiset alkavat, äänenmurros, lihakset voimistuvat, rinnat kasvavat, lantio levenee, karvoitus lisääntyy
9) Miten ihmiselämä saa alkunsa?
Tärkeät asiat:
1. Uusi ihminen saa alkunsa, kun siittiö hedelmöittää munasolun munanjohtimessa. Samalla munasolun ja siittiön geenit yhtyvät.
- Lapsi saa perintötekijänsä eli geeninsä puoliksi äidiltään ja puoliksi isältään.
- Ihmisen perimä on kirjoitettu soluissa olevaan dna:han.
- Lisätietoa perintötekijöistä
2. Hedelmöittynyt munasolu kiinnittyy kohdun seinämään ja alkaa jakautua.
2. Munasolun jakautumisen tuloksena syntyy monisoluinen alkio.
3. Kahdeksan viikon ikäisellä alkiolla on jo jalat, kädet ja sydän. Siitä lähtien sitä kutsutaan sikiöksi.
- Sikiö kehittyy äitinsä kohdussa ja saa ravintoa ja happea äidiltään istukan ja napanuoran kautta.
- Raskaus kestää noin yhdeksän kuukautta.
4. - Sikiö syntyy emättimen kautta pää edellä.
- Napanuora katkaistaan syntymän jälkeen ->
- Vauvan verenkierto ja hengitys alkavat toimia itsenäisesti.
1. Uusi ihminen saa alkunsa, kun siittiö hedelmöittää munasolun munanjohtimessa. Samalla munasolun ja siittiön geenit yhtyvät.
- Lapsi saa perintötekijänsä eli geeninsä puoliksi äidiltään ja puoliksi isältään.
- Ihmisen perimä on kirjoitettu soluissa olevaan dna:han.
- Lisätietoa perintötekijöistä
2. Hedelmöittynyt munasolu kiinnittyy kohdun seinämään ja alkaa jakautua.
2. Munasolun jakautumisen tuloksena syntyy monisoluinen alkio.
3. Kahdeksan viikon ikäisellä alkiolla on jo jalat, kädet ja sydän. Siitä lähtien sitä kutsutaan sikiöksi.
- Sikiö kehittyy äitinsä kohdussa ja saa ravintoa ja happea äidiltään istukan ja napanuoran kautta.
- Raskaus kestää noin yhdeksän kuukautta.
4. - Sikiö syntyy emättimen kautta pää edellä.
- Napanuora katkaistaan syntymän jälkeen ->
- Vauvan verenkierto ja hengitys alkavat toimia itsenäisesti.