7.4.5 Pidennetty oppivelvollisuus
Oppivelvollisuuden alkaminen vuotta aiemmin
Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.
Pidennettyyn oppivelvollisuuteen liittyvät päätökset
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.
Ohjautumiseen liittyvä yhteistyö
Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.
Pidennyksen 3 järjestämistapaa
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella eri tavalla:
- Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.
- Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.
- Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin (Perusopetuslaki 27 §) eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.
Päätös yleisestä oppivelvollisuudesta
Oppilaan tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen arvioidaan erityisen tuen päätöksen tarkistamisen yhteydessä. Jos todetaan, ettei oppilas enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tehdään päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jonka jälkeen oppilas kuuluu yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Tarvittaessa oppilaalle voidaan edelleen antaa erityistä tukea.
Pidennetty oppivelvollisuus Kittilässä
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voi kestää 10 tai 11 vuotta. Tavoitteena on, että lapsi aloittaa esiopetuksessa varhaiskasvatuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa (6-vuotiaana päiväkodin tai koulun esiopetusryhmässä) ja tämän jälkeen aloittaa perusopetuksen (7-vuotiaana).
Lapsen perusopetuksen alkamista voidaan myös lykätä niin, että lapsi aloittaa perusopetuksen sinä vuonna, jolloin hän täyttää kahdeksan vuotta. Tätä ennen lapsi osallistuu esiopetukseen oppivelvollisuuteen kuuluvana kaksi vuotta (6- ja 7-vuotiaana). Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.
Yhteistyö huoltajien, varhaiskasvatuksen, terveydenhuollon ja muiden asiantuntijoiden kanssa on tärkeää tukitoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tavoitteena on, että tuki on riittävää, oikea-aikaista ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapselle on taattava jatkuva moniammatillinen tuki koko pidennetyn oppivelvollisuuden ajan. Oppilaan HOJKS laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja kuntoutussuunnitelman pohjalta.
Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta ja samalla erityisen tuen päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja.
Lapsen perusopetuksen alkamista voidaan myös lykätä niin, että lapsi aloittaa perusopetuksen sinä vuonna, jolloin hän täyttää kahdeksan vuotta. Tätä ennen lapsi osallistuu esiopetukseen oppivelvollisuuteen kuuluvana kaksi vuotta (6- ja 7-vuotiaana). Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.
Yhteistyö huoltajien, varhaiskasvatuksen, terveydenhuollon ja muiden asiantuntijoiden kanssa on tärkeää tukitoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tavoitteena on, että tuki on riittävää, oikea-aikaista ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapselle on taattava jatkuva moniammatillinen tuki koko pidennetyn oppivelvollisuuden ajan. Oppilaan HOJKS laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja kuntoutussuunnitelman pohjalta.
Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta ja samalla erityisen tuen päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja.
Oppivelvollisuuden pidentämisen vaiheet perusopetuksen aikana Kittilässä
1. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Asiantuntijalausunto (yleensä LKS), jossa esitetään oppivelvollisuuden pidentämistä, toimitetaan mahdollisimman pikaisesti sivistystoimenjohtajalle. Huoltajaa kuullaan.
2. Sivistystoimenjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen oppivelvollisuuden pidentämisestä. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.
3. Oppilaalle laaditaan HOJKS.
4. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta voidaan purkaa myöhemmin perusopetuksen aikana pedagogisen selvityksen ja asiantuntijalausunnon perusteella. Päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja. Oppilaalla voi jatkua erityinen tuki, vaikka pidennetty oppivelvollisuus puretaan.
2. Sivistystoimenjohtaja tekee erityisen tuen päätöksen oppivelvollisuuden pidentämisestä. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.
3. Oppilaalle laaditaan HOJKS.
4. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta voidaan purkaa myöhemmin perusopetuksen aikana pedagogisen selvityksen ja asiantuntijalausunnon perusteella. Päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja. Oppilaalla voi jatkua erityinen tuki, vaikka pidennetty oppivelvollisuus puretaan.