Toteutus

Perehdyttäminen suunnitellaan tarpeiden mukaan

Perehdyttäminen on perehtyjälle ja perehdyttäjälle monivaiheinen prosessi, joka lähtee liikkeelle työntekijään tutustumisella sekä perehdyttämissisältöjen ja -tarpeiden kartoittamisella.

Prosessin aikana palataan usein samoihin sisältöihin, joita syvennetään ja laajennetaan. Työuransa alkuvaiheessa olevat työntekijät tarvitsevat sisällöltään laajemman ja monipuolisemman perehdytyksen kuin pidemmän työuran omaavat työntekijät. Prosessi kestää noin 1 vuoden ajan, kuitenkin vähintään 6 kuukautta.

Mitä vaativampi tai vieraampi työtehtävä perehdytettävälle on, sitä pidempi perehdytys tarvitaan. Perehdyttämiseen vaikuttavat mm. seurakunnan koko, tehtävät, joihin työntekijää perehdytetään, ja työntekijän työuran pituus.

Työnantajan velvollisuus on antaa työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä. Perehdytyksessä, ohjauksessa ja opetuksessa tulee huomioida työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus sekä muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä.

Seurakunnan tulee huolehtia yhteisten perehdyttämiskäytäntöjen ja ohjeiden luomisesta, joita voidaan soveltaa eri tilanteissa. 

Perehdyttämisen seurantalomakemalli seurakuntien käyttöön löytyy tästä.
Huom. papiksi vihittyjen perehdyttämiseen (PT 2) on oma lomake

Suunnitelma perehdyttämisen tukena

Perehtyminen on uuden työntekijän keskeinen työtehtävä, jossa hän ottaa tehtävänsä haltuun perehdyttämissuunnitelman mukaisesti sekä on aktiivinen työhön tutustuva ja kysymyksiä esittävä osapuoli.

Perehdyttämissuunnitelma toimii perehdyttämisen runkona sekä perehdyttäjälle että uudelle työntekijälle. Suunnitelma on väline, joka tukee uuden työntekijän omaehtoista perehtymistä ja antaa aineksia perehdyttämiskeskusteluille.

Uuden työntekijän vastaanottaminen ensimmäisenä päivänä on työnantajan edustajan tai työnantajan määräämän muun perehdyttäjän tehtävä.

  • Perehdyttäjä ja uusi työntekijä varaavat aikaa määrävälein pidettäville keskusteluille ja sopivat käytännön toteutuksesta.
  • Käytännön perehdyttämiseen osallistuu tavallisesti useita työyhteisön jäseniä. Uusi työntekijä tutustuu työtovereihinsa ja saa monipuolisen kuvan työstä ja työyhteisöstä.
  • Ammattitaitoinen työntekijä työskentelee tavoitteellisesti. Hän haluaa kehittää itseään ja kantaa vastuuta osaamisestaan kysymällä, kertaamalla, tarkistamalla ja ottamalla selvää, jos on epävarma jostakin asiasta. Hyvä käytäntö on kuitata suunnitelmaan asiat, joihin on jo perehdytty.
  • Perehdyttäjä seuraa, että perehdytys etenee oikea-aikaisesti työntekijän hoitamiin tehtäviin nähden.
  • Perehdyttämisen puolivälissä on hyvä arvioida perehdyttämisen toteutumista ja tarvittaessa tarkentaa suunnitelmaa.
  • Perehdyttämisen päättyessä työntekijä ja perehdyttäjä arvioivat yhdessä perehdyttämisen toteutumista perehdyttämissuunnitelman avulla.

Voi olla tarkoituksenmukaista, että uusi työntekijä laatii perehtymisestä raportin keskustelun pohjaksi (papeille raportin tekeminen on pakollista). Palaute on hyödyllistä, sillä se antaa aineksia perehdyttämiskäytäntöjen kehittämiselle.

Perehdyttämistä voidaan arvioida kehityskeskustelun yhteydessä tai viimeistään lähtöhaastattelussa. Lähtöhaastatteluun voidaan liittää työntekijän työtehtävää, työyhteisön tilannetta ja lähdön syitä kartoittava arviointilomake.