Useimmat ominaisuudet, kuten ihonväri, pituus ja älykkyys, eivät ole yhden geenin aikaansaamia ominaisuuksia. Niihin vaikuttavat useat geenit ja niiden yhteisvaikutus. Tällaisia ominaisuuksia kutsutaan määrällisiksi ominaisuuksiksi ja periytymistapaa polygeeniseksi.

Esimerkiksi ihmisen ihonväriin vaikuttaa kolme itsenäisesti (eri kromosomissa) periytyvää geeniä. Geenien alleelit eivät ole dominoivia tai resessiivisiä vaan yhteisvallitsevia. Esimerkiksi geenien A, B ja C tietyt alleelit saavat aikaan tumman värin ja tietyt alleelit vaalean. Tällöin yksilö, jonka genotyyppi on AABBCC, on hyvin tummaihoinen. Vastaavasti yksilö, jonka genotyyppi on aabbcc, on täysin vaaleaihoinen.  Tumma- ja vaaleaihoisen ihmisen jälkeläinen (mulatti) voi olla genotyypiltään AaBbCc. Koska kukin geeni tuottaa iholle pigmenttiä tietyn verran, alleelien vaikutus summautuu.

Kahden mulatin (AaBbCc) jälkeläiset voivat olla ihonväriltään myös hyvin tummia tai vaaleita. Tämä johtuu siitä, että kukin alleeli periytyy sukusoluun satunnaisesti. Tämän voi huomata helposti taulukosta X. Kahden mulatin (AaBbCc) jälkeläinen voi siis olla todella tummaihoinen (AABBCC) tai vaaleaihoinen (aabbcc). Suurin osa jälkeläisistä on kuitenkin äärimuotojen välissä olevia mulatteja.

P-polvi: AaBbCc

Sukusolut: ABC, Abc, AbC, aBC, Abc, aBc, abC ja abc

F₁-polvi:

Ihonväri on selvästi määritettävissä oleva ominaisuus, joten sen tutkiminen on helppoa. Myös monet muut ominaisuudet ja sairaudet ovat polygeenisiä. Esimerkiksi ihmisen pituuteen vaikuttaa sekä perimä että lapsuuden ajan ravintotilanne. Lapsena aliravitut ovatkin aikuisena lyhyempiä kuin hyvin ravitut. Monen polygeenisen sairauden puhkeamiseen vaikuttaa perimän lisäksi ympäristö. Esimerkiksi geenit voivat altistaa sydän- ja verisuonisairauksille, mutta myös elintavat vaikuttavat niiden puhkeamiseen. Tällaisia sairauksia kutsutaan monitekijäisiksi, sillä niihin vaikuttaa sekä perimä että ympäristö.