Geenien muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan perimäksi eli genotyypiksi. Genotyyppi ja ympäristön vaikutus saavat aikaan ilmiasun eli fenotyypin.
Suvullinen lisääntyminen tuottaa vanhemmistaan poikkeavia jälkeläisiä. Suvuttomassa lisääntymisessä jälkeläiset ovat emoyksiön geneettisiä kopioita.
Sukusolut muodostuvat meioosissa, jossa diploidit solut muodostavat haploideja sukusoluja. Se jaetaan vähennys- ja tasausjakoon.
Meioosin vähennysjaossa sukkularihmasto vetää vastinkromosomit eri soluihin. Solun kromosomiluku puolittuu.
Meioosin tasausjako muistuttaa mitoosia. Sen jälkeen yhdestä diploidista solusta on muodostunut neljä sukusolua.
Nisäkkäillä sukupuoli määräytyy X- ja Y-kromosomien perusteella. Koiraspuolisilla yksilöillä on Y-kromosomi.
Kaksineuvoiset lajit voivat tuottaa sekä muna- että siittiösoluja. Itsesiitoksessa yksilö hedelmöittää itsensä ja ristisiitokseen tarvitaan kaksi yksilöä.
