Proteiinien perusosanen on aminohappo, joita ihmisellä on 20 erilaista. Dna:ssa ja rna:ssa on toisaalta vain neljä erilaista emästä. Kun solu tuottaa proteiineja, rna:n koodia luetaan kolmen emäksen mittaisina emäskolmikkoina eli kodoneina. Neljästä erilaisesta emäksestä saadaan yhteensä 64 erilaista emäskolmikkoa (4·4·4 emäskolmikkoa). Esimerkiksi lähetti-rna:n emäskolmikko UGG tuottaa tryptofaani-aminohappoa.

Koska proteiineissa esiintyy tyypillisesti vain 20 aminohappoa, osa emäskolmikoista tuottaa samaa proteiinia. Lisäksi metioniinia koodaava emäskolmikko toimii myös proteiinisynteesin aloituskolmikkona. Koodissa on kolme proteiinisynteesin lopettavaa emäskolmikkoa. Proteiinin valmistus loppuu, kun lähetti-rna:n lopetuskolmikko on luettu. 

Ribosomin lisäksi translaatiossa tarvitaan siirtäjä-rna:ta (tRNA, transfer RNA). Siirtäjä-rna-molekyyleihin on kiinnitetty tietty aminohappo. Kutakin aminohappoa varten on olemassa ainakin yksi siirtäjä-rna ja yksi siirtäjä-rna voi kantaa vain yhtä aminohappoa.

Siirtäjä-rna:n toisessa päässä on kolmen emäksen jakso, joka tunnistaa lähetti-rna:ssa olevan dna-emäskolmikon. Tämä siirtäjä-rna:n emäskolmikko on vastakkainen lähetti-rna:n emäskolmikolle eli kodonille, ja sitä kutsutaan vastinemäskolmikoksi eli antikodoniksi.