Päätin tehdä näyttelyyn akvarelleja, koska olen aina pitänyt niiden kepeydestä ja ilmavuudesta. Olen töissäni keskittynyt värien maailmaan, koska värit jo itsessään luovat syvyyttä ja muotoa. Olen pitäytynyt töissäni perinteisissä asetelmissa, koska ne ovat minulle muotona tärkeitä. Ajattelen niin, että asetelmissa liike syntyy katsojan silmissä, kun hän siirtää katsettaan väristä toiseen.
Maailmojen halki -teema on asetelmissa mukana hedelmissä: omenat, päärynät ja kirsikat ovat arjen hedelmiä, ne ovat usein myös samanlaisia maailman äärestä toiseen. Niihin liittyy tuttuus, mutta myös eksotiikka, värit, tuoksut ja usein myös ehkä salaisiin unelmiin liittyvät mielikuvat. Asetelma on paikallaan, mutta ajatukset voivat lentää sitä katsellessa, vaikka maailmojen halki, taivaan tuuliin.
Olen neljän vuoden aikana tutustunut taiteen perusasioihin, sen eri muotoihin ja keinoihin. Väriopin, sommittelun, erilaisten kokeilujen, tyylien ja myös eri materiaalien kautta taiteen kenttä on mielessäni laajentunut, ja näen taidetta nyt lähes kaikkialla.
Olen huomannut, että itsensä ilmaiseminen taiteen kautta on hyvin henkilökohtaista ja samalla myös yhteiskunnallista. Olen oppinut tekemään havaintoja töistäni ja jakamaan ajatuksiani niistä. Olen oppinut myös muiden töistä: taide on parhaimmillaan vuoropuhelua ja yhdessä näkemistä, tarinoiden kertomista ja maailmojen ymmärtämistä.
