3. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAKULTTUURI

VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAKULTTUURI/PAIKALLISET TARKENNUKSET

3. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAKULTTUURI

Karstulan varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin keskeinen ajatus on, että pyrimme tarjoamaan kaikille lapsille laadukasta varhaiskasvatusta tasapuolisesti hoitomuodosta riippumatta. 

3.1 TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN JA SITÄ OHJAAVAT PERIAATTEET

Toimivassa työyhteisössä on tilaa erilaisille ajatuksille ja mielipiteille. Karstulan varhaiskasvatuksessa nähdään tärkeänä, että jokaisella työntekijällä on tasavertainen mahdollisuus tuoda ajatuksiaan esille ja kokeilla myös erilaisia työtapoja. Opimme jatkuvasti toisiltamme sekä ennen kaikkea lapsilta. Erehtyminen on sallittua niin aikuisten kuin lastenkin toiminnassa.

Työntekijöillä on tasavertainen mahdollisuus erilaisiin koulutuksiin, joiden tarvetta arvioidaan sekä työntekijän että ryhmän kannalta. 
Henkilöstöä edellytetään osallistumaan erilaisiin koulutuksiin, joiden tarvetta arvioidaan sekä työntekijän että lapsiryhmän ja lasten kannalta.

Toimintaa arvioidaan päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodissa viikoittaisissa tiimipalavereissa sekä yhteisissä koko talon palavereissa. Perhepäivähoitajilla on säännöllisesti yhteisiä tapaamisia ns. hoitajien iltoja, joissa päiväkodin johtaja tuo yhteisiä asioita tiedoksi ja perhepäivähoitajilla on mahdollisuus keskustella työhön liittyvistä asioista.

Toimintaa suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään kahdesti vuodessa koko varhaiskasvatuksen kehittämispäivissä. Lisäksi järjestetään koko varhaiskasvatuksen iltapalavereja, joissa käsitellään yhteisiä asioita, arvioidaan toimintaa ja kehittämistarpeita.


3.2 VARHAISKASVATUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖT

Kaikissa oppimisympäristöissä painotetaan erityisesti turvallisuuden, yhdenvertaisuuden ja leikin merkitystä. Laaksolan päiväkoti toimii osana Yhtenäiskoulua. Vuoropäiväkoti Rypäle sekä ryhmäperhepäiväkoti Huvikumpu toimivat omina yksiköinään.

Kiusaamista pyritään ehkäisemään mm. yhteisillä keskusteluilla lasten kanssa, havainnollistamalla esim. kirjojen tai pöytäteatterin kautta kiusaamistilanteita ja niihin liittyviä tunteita, yhteistyöllä perheiden kanssa ja tietysti ennen kaikkea olemalla läsnä ohjaamassa lapsia toimimaan eri tilanteissa. Lapsia ohjataan ristiriitatilanteissa ikä- ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Pidämme tärkeänä, että lapsi oppii rakentavia ja myönteisiä tapoja toimia ristiriitatilanteissa. Kiusaamistilanteisiin puututaan heti. Myös vanhemmille kerrotaan heti näistä tilanteista, jotta voidaan toimia yhdessä perheiden kanssa kiusaamisen ennaltaehkäisemisen, siihen puuttumisen ja tehtyjen toimenpiteiden toteutumisen kannalta.

3.3 YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA

Kaikissa toimintamuodoissa järjestetään vähintään kerran toimintavuodessa (yleensä syksyllä) vanhempainilta, jossa vanhemmilla on mahdollisuus tuoda ajatuksiaan ja toiveitaan esille. Perhepäivähoidossa vanhempainillat on järjestetty tarpeen mukaan. Jokaisessa hoitomuodossa halutaan korostaa vanhempien päivittäistä kohtaamista, joka pyritään toteuttamaan kiireettömässä ympäristössä. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan syksyisin ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan keväällä vasuvartissa. 

Karstulan varhaiskasvatuksessa tehdään monialaista yhteistyötä useiden eri toimijoiden kanssa, kuten esimerkiksi neuvola, terveydenhuolto, ruokapalvelu, jne. Varhaiskasvatuksessa toimii Varhaisen tuen ryhmä, jonka kokoontumisissa on pääsääntöisesti paikalla varhaiskasvatuksen johtaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi ja tilanteen mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstöä. Monialaista yhteistyötä tehdään myös Keski-Suomen Hyvinvointialueen alla toimivan lasten kuntoutustyöryhmän kanssa.

Keski-Suomen hyvinvointialueella palvelee lapsiperheiden sosiaalityön varhaisen tuen palvelut. Jokaisella lapsella on oikeus suojeluun, huolenpitoon sekä turvalliseen kasvuun ja kehitykseen. Lapsiperheiden sosiaalityö on suunnitelmallista ja tavoitteellista työskentelyä yhdessä perheen kanssa. Lapsiperheiden sosiaalityön piiriin tullaan palvelutarpeen arvioinnin kautta. Perheiden palveluntarve ja heille järjestettävät palvelut arvioidaan sosiaalihuoltolain perusteella. Palvelutarpeen arviointi ei tarkoita automaattisesti lastensuojelun asiakkuutta vaan perhe voidaan ohjata perhettä tukevien palvelujen piiriin. Lapsiperheiden sosiaaliohjauksessa tuetaan ja ohjataan perheitä tilanteissa, joissa omat voimavarat ovat osoittautumassa riittämättömiksi. Palvelutarpeen arviointipyynnön voi tehdä huoltajat tai varhaiskasvattajat yhdessä huoltajien kanssa. Lastensuojeluilmoitus voidaan tehdä yhdessä huoltajan kanssa, mutta tilanteen edellyttäen se tehdään myös ilman huoltajaa. Varhaiskasvattajat kuuluvat lainsäädännön nojalla niihin työntekijöihin, joita koskee ilmoitusvelvollisuus. Varhaiskasvattajilla on velvollisuus tehdä palvelutarpeen arviointipyyntö tai lastensuojeluilmoitus, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista palvelutarpeen arvioinnin tai lastensuojelun tarpeen selvittämistä.   

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä