1. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA KARSTULAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET JA PAIKALLISET VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAT/PAIKALLISET TARKENNUKSET

1.2 PAIKALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Karstulan kunnan varhaiskasvatuksessa on kolme eri toimintamuotoa: Tippamäen päiväkoti, Ryhmäperhepäiväkoti Rypäle sekä perhepäivähoito. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu koskemaan kaikkia toimintamuotoja. Jokaisessa toimintamuodossa on kuitenkin omat painotuksensa, jotka paikallisessa vasussa tuodaan esille.

Karstulan varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu vasutyöryhmässä, johon kuului kaksi työntekijää kustakin toimintamuodosta sekä lisäksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Vanhempien näkemyksiä kartoitettiin kaikille vanhemmille suunnatulla kyselyllä ja lasten ääni kuuluu suullisten keskustelujen kautta.

Karstulan varhaiskasvatussuunnitelman runkona käytetään valtakunnallista Opetushallituksen määräämää Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018), johon on lisätty paikallisia tarkennuksia. Karstulan varhaiskasvatussuunnitelma on luettavissa peda.net -sivulla ja sitä päivitetään ja täydennetään säännöllisesti. Sivun oikeassa reunassa on luettavissa valtakunnallinen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.

Varhaiskasvatuksen työntekijät arvioivat varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista yhteisissä tapaamisissa vähintään kahdesti vuodessa ja samalla käydään läpi myös kehittämistarpeita. Vuosittain järjestetään joka toimintamuodossa vanhempainilta, jolloin myös vanhemmat voivat arvioida varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista ja tuoda omia toiveitaan esille. Lasten toiveita ja näkemyksiä selvitetään sekä suullisesti että havainnoimalla.

Varhaiskasvatussuunnitelmaa ei ole tarpeen tehdä suomen kielen lisäksi muilla kielillä.

Varhaiskasvatuksen eri yhteistyötahoilla on mahdollisuus kommentoida varhaiskasvatussuunnitelmaa sen julkistamisen jälkeen.

1.3 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Jokaiselle lapselle laaditaan oma lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen vasu) yhdessä lapsen sekä huoltajien kanssa. Lapsen vasun laadinnasta ja arvioinnista vastaa varhaiskasvatuksen opettaja yhdessä muun henkilöstön kanssa. Perhepäivähoitajat vastaavat itse vasukeskusteluista. Tarvittaessa he saavat tukea ja ohjausta varhaiskasvatuksen opettajalta (vasu-vastaavana toimii Mervi Puukki). Vasukeskustelu käydään vähintään kerran vuodessa. Lapsi voi osallistua suunnitelman tekoon ikä- ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Lapsen vasu laaditaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden edellyttämällä tavalla. Tavoitteet asetetaan pedagogiselle toiminnalle lapsen yksilölliset kiinnostuksen kohteet ja tarpeet huomioiden. Lomakkeena käytetään Opetushallituksen laatimaa mallilomaketta, joka löytyy täältä Karstulan varhaiskasvatussuunnitelman peda.netin sivulta lomakeosiosta. Lisäksi käytössä on Lapset puheeksi -keskustelumalli, jota tarjotaan sekä 3- että 5-vuotiaiden lasten vanhemmille vasukeskustelun yhteydessä (LP-lomake löytyy lomakeosiosta). Tarvittaessa Lapset puheeksi -keskustelumallia voidaan tarjota myös muille perheille.

Lapsen tarvitsema lääkehoito kirjataan lapsen omaan vasuun. Käytössä on oma lääkehoitosuunnitelmalomake, joka löytyy Karstulan varhaiskasvatussuunnitelman peda.netin sivulta lomakeosiosta. Lisäksi lomakeosiossa ovat siirtolomake esikouluun/toiseen hoitopaikkaan siirryttäessä sekä tietolomake varahoitoon.