Yhteiskunta
Ympäristöstä huolehtiminen
Opetuksen tavoitteet:
Ympäristöstä huolehtiminen, luonnonvarat, energiankulutus, kierrätys, saastuttaminen.
Työtavat ja materiaali:
Käytiin kartan avulla ja keskustellen läpi maapallon luonnonvaroja: missä on pulaa puhtaasta vedestä, missä metsästä, miten energiaa tuotetaan eri puolilla maailmaa? Kasvien merkitystä ihmisten elämälle havainnollistettiin yksinkertaisen yhteyttämiskaavion avulla.
Kilpailu: opiskelijat kirjasivat ryhmissä mahdollisimman monta tapaa säästää luontoa ja ympäristöä.
Esineen elinkaari: piirrettiin limsapullon, T-paidan ja polkupyörän elinkaaret raaka-aineesta kaatopaikalle, pohdittiin, miten elinkaarta voisi pidentää.
Opettaja oli tuonut tunnille erilaisia roskia, jotka lajiteltiin. Mietittiin, miten roskia voisi hyötykäyttää.
Tutustuimme Maanystävien taulukkoon eri kulkuvälineiden kuluttamasta energiasta.
Taustamateriaalia: Maan ystävät
Kokeiltavaksi: Ilmasto
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Tunnit onnistuivat hyvin, vaikutti siltä, että opiskelijat saivat paljon uutta ja ajatuksia herättävää tietoa. Varsinkin esineiden elinkaari herätti keskustelua siitä, miten turhaa on ostaa aina uutta tavaraa. Jätteiden lajittelu oli opiskelijoille entuudestaan tuttua asiaa, joten sitä ei olisi ollut välttämätöntä enää kerrata tunneilla.
Tuntimäärä: 6
Vesi ja ympäristösuojelu
Opetuksen tavoitteet:
Vesi, sen käyttö ja vesistöjensuojelu.
Työtavat ja materiaali:
Aamupäivällä koulutusta luokkahuoneessa, iltapäivällä vierailu Sinisimpukan luontokeskukseen Kasnäsiin.
Luento, jolla käsiteltiin mm. veden jakautumista maapallolla, suolaisen ja makean veden määrää, veden kiertokulkua, veden käyttöä kotitalouksissa ja teollisuudessa, jätevesien käsittelyä Suomessa sekä veden säästökeinoja ja säästösyitä.
Iltapäivällä lähdimme Kasnäsiin Metsähallituksen luontokeskus Sinisimpukkaan. Sinisimpukassa katsoimme Saaristomeren kansallispuistoa käsittelevän esittelyvideon suomeksi ja kiersimme näyttelyt sekä teimme pienen kierroksen keskuksen ulkopuolella kalliorannoilla.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Nuoret olivat kiinnostuneita aiheesta, tekivät ahkerasti muistiinpanoja ja osallistuivat opetukseen kysymyksin ja kommentein. Eniten keskustelua herätti veden säästökeinot ja jätevesien käsittely. Osa nuorista oli tyrmistyneitä siitä, että käytämme kotitalousvettä aina uudelleen ja uudelleen puhdistusprosessin kautta. He olivat myös vaikuttuneita suomalaisesta vedenpuhdistusosaamisesta. Nuoret kokivat olevansa normaaleja tai jopa säästeliäitä vedenkäyttäjiä.
Eläinlajit ja Saaristomeren luonto yleensä herättivät kysymyksiä ja suurin osa nuorista piti näyttelyitä kiinnostavina ja opettavaisina.
Osa nuorista oli taas väsyneitä aikaisesta herätyksestä ja pitkästä automatkasta johtuen, eikä jaksanut kiinnittää niin paljoa huomiota näyttelyihin. Sinisimpukan sijainti ja ympäröivä luonto sen sijaan keräsi kehuja kaikilta ja nuoret toivoivatkin pääsevänsä käymään paikalla uudestaan lämpimämpänä vuodenaikana.
Tuntimäärä: päivä
Verot ja palkka
Opetuksen tavoitteet:
- Suomalaisen verotusjärjestelmän ymmärtäminen.
- Palkan määräytyminen ja suomalainen palkkataso.
Työtavat ja materiaali:
- Lista erilaisista ammateista.
- Virtuoosin yhteiskuntatieto-osion pohjalta laadittu moniste aiheesta + kirjalliset tehtävät + sanasto.
- Tunti oli jatkoa keskustelulle erilaisista ammateista ja niiden tärkeydestä. Opettaja johdatti aiheeseen pyytämällä opiskelijoita arvioimaan, kuinka paljon mistäkin ammatista saa palkkaa Suomessa. Tämän jälkeen käytiin opettajan laatimasta sanastosta läpi aiheeseen liittyvät käsitteet sekä teksti verotuksesta ja erilaisista verotyypeistä.
- Keskustelu: miksi veroja maksetaan? Miten verotus on hoidettu opiskelijoiden kotimaassa? Onko suomalainen järjestelmä hyvä?
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Aihe kiinnosti opiskelijoita kovasti. Sairaanhoitajien heikko palkkataso herätti keskustelua, samoin suomalainen verotusjärjestelmä, josta oltiin montaa mieltä. Kun aihe on kiinnostava ja tunteita herättävä, opiskelijat saavat aikaiseksi hyvän ja aktiivisen keskustelun. Kaikki eivät kuitenkaan osallistu samalla lailla, opettaja joutui aktivoimaan kysymyksillä muutamaa oppilasta. Kaikki ovat innokkaita puhumaan oman kotimaansa asioista, joten niihin liittyvät kysymykset toimivat lähes aina.
Tuntimäärä: 2
Vähemmistöt Suomessa
Uskontoihin tutustuminen
Opetuksen tavoitteet:
Maailmanuskontoihin tutustuminen, Suomen eri uskontoryhmät
Työtavat ja materiaali:
Tunti aloitettiin arvuuttelemalla, mitkä ovat maailman kymmenen suurinta uskontoa. Opiskelijat saivat tulla suorotellen näyttämään kartalta, missä päin he ajattelevat mitäkin uskontoa harjoitettavan. Opettaja oli monistanut eri uskontojen symboleja – pohdittiin yhdessä, mikä symboli kuuluu mihinkin uskontoon ja mitä symboli voisi kertoa uskonnosta.
Harjoiteltiin muistiinpanotekniikkaa opettajan kertoessa kalvotekstin avulla Suomen eri uskonnoista: tavoitteena oli kirjoittaa ylös vain avainasiat. Opettaja kyseli, miten eri uskonnot ovat tulleet Suomeen.
Kotitehtävänä opiskelijoilla oli kirjoittaa, miten uskonnon harjoittaminen eroaa Suomessa ja kotimaassa.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Uskontojen symbolit kiinnostivat opsikelijoita kovasti ja niiden merkityksistä syntyi keskustelua. Opiskelijat osasivat sijoittaa eri uskontoja kartalle hyvin, suomalainen uskontojen kirjo hämmästytti. Tunti oli onnistunut, seuraavana päivänä opiskelijat muistivat käsiteltyjä asioita hienosti.
Tuntimäärä: 3
Työhön Suomeen
Opetuksen tavoitteet:
Perussanastoa ja tietoa työnteosta ja -hausta Suomessa.
Työtavat ja materiaali:
- työvoimatoimiston palveluiden ja työelämän perussääntöjen lyhyt esittely, naisten ja miesten tasavertaisuus työelämässä, työnhaun 4 tärkeintä kanavaa Suomessa, työpaikkailmoituksien katselu lehdistä, lyhyt verojärjestelmän esittely, työsopimus, täys- ja osapäiväinen työ, työtunnit päivä / viikko työhön liittyvä sanastoa opettajan tekemästä monisteesta
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Maiden ja pääkaupunkien etsiminen kartalta oli mielenkiintoinen tehtävä, karttakirja monelle uusi.
Oppilaat käyttäisivät mielellään internetiä kotitehtävien tekemiseen ja lisäinformaation hankkimiseen.
Tuntimäärä: 4
Talouden suunnittelu
Opetuksen tavoitteet:
Oman talouden hallintaa ja suunnittelua. Harjoitus opettaa arjen laskutaitoa.
Työtavat ja materiaali:
Selkokielinen teksti talouden suunnittelusta ja hallinnasta sekä helpot laskutehtävä omasta kuluttamisesta (liitteenä).
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Arjen matematiikan harjoittelu oli todella paikallaan, koska monilla opiskelijoilla ei ollut kovinkaan selvää kuvaa omista menoista pidemmällä aikavälillä. Ehkä kaikkein hätkähdyttävintä oli se, miten paljon tupakkaa polttavilla menee rahaa vuodessa. Laskutoimitusten jälkeen pohdittiin, miten omista menoista voisi säästää joka kuukausi vähän ja mitä säästyneillä rahoilla voisi tehdä.
Tuntimäärä: 2
Suomen luonto - luontoretki
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteena tutustua Suomen luontoon; kasveihin ja eläimiin käytännössä.
Työtavat ja materiaali:
- Retkipäivä Ruissaloon. Ensin vierailimme kasvitieteellisellä puutarhalla, jossa tutustumiskohteina oli kasveja myös ulkomailta.
- Evästauko pidettiin ulkona seuraillen lammessa uiskentelevia pörröisiä ankanpoikaisia.
- Iltapäivän retkikohde Tammenterhon luontokoulu, jossa meitä opasti kahden tunnin ajan luontokoulun oma opettaja. Luontokoululla kuunneltiin ensin nauhalta kolmen linnun laulua ja siirryttiin sitten ulos. Kaikki nuoret saivat käyttönsä kiikarit ja mikroskoopin.
- Luontovideo.
- Lopuksi paistoimme makkaraa ja halukkaat maalasivat kivistä eläinhahmoja.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Hyvä sää suosi retken onnistumista. Luonto oli täynnä nähtävää ja ihmeteltävää. Luontokoulun anti oli erinomainen.
Tuntimäärä: 6
Suomen ja kotimaan vertailu: mistä olen kotoisin?
Opetuksen tavoitteet:
- Mistä olemme kotoisin, mistä minä tulen, mikä Suomi?
- Suomen ja oppilaiden kotimaiden vertailu
Työtavat ja materiaali:
- viikon kuulumisten vaihto, keskusteluttamista
- Suomen ja oppilaiden kotimaiden vertaileva taulukko (oppilaat kertoivat seuraavat asiat osaamisensa mukaan: pääkaupunki, kielet, pinta-ala, asukasluku ja ryhmät, naapurimaat, rahayksikkö)
- oppilaat osoittivat isolta kartalta kaikille kotimaansa ja kotipaikkansa
- Suomen esittely: kansalliskukka, -lintu, vuodenajat, lämpötilat, eläimiä etc. etc.
- Suomen presidentin ja tärkeimpien poliitikoiden kuvat lehdistä, opiskelijat arvelivat henkilöllisyyksiä
- Tehtävä: mitä Suomessa samaa, mitä erilaista kuin kotimaassaan, mistä oppilaat pitävät, mistä ei, minkälaisia heistä suomalaiset
- Oppilaille tyhjä Suomen kartta, johon sijoittivat Helsingin, Hämeenlinnan, Turun, Perniön, Oulun, Rovaniemen
- Kaikki piirsivät vapaasti yhden asian kotimaastaan
Materiaali: kuvia kirjoista ja aikakauslehdistä.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Onnistui hyvin, oppilaat oppivat ymmärtämään Suomen kokoa ja asukaslukua verrattuna kotimaihinsa, opettaja sai yleiskuvan oppilaiden perustiedoista ja keskustelun avulla ensivaikutelmia suomalaisista.
Suomen kartan täydentäminen selvitti omaa toimimisaluetta ja maantieteellisiä etäisyyksiä
Oppilaiden kuvissa esiintyi sekä positiivisia että negatiivisia muistoja kotimaastaan.
Kaikki kuvat laitoimme oppilaiden aloitteesta luokan seinälle.
Tuntimäärä: 4
Suomen historiaa
Opetuksen tavoitteet:
Opettaa perusasioita Suomen historiasta, kartuttaa opiskelijoiden sanavarastoa, kehittää luetun ymmärtämistä ja kirjallisen ilmaisun taitoa.
Työtavat ja materiaali:
Opettajan laatimat tekstit Suomen historiasta ja niihin liittyvät tehtävät (oikein/väärin-väittämät ja avoimet kysymykset.) Lisäksi kaikki saivat neljä eriväristä paperia, joille piirrettiin aikajanat Suomen esihistoriasta, Ruotsin vallan ajasta, autonomian ajasta sekä itsenäisyyden ajasta. Janoille piti kerätä tapahtumia teksteistä. Tunnilla myös katsottiin videoita.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Tutustuminen Suomen historiaan kiinnosti opiskelijoita todella paljon. Aluksi joidenkin opiskelijoiden oli vaikea käsittää, mikä aikajana edes on, varsinkin esihistorian osalta. Kunhan kaikki ymmärsivät, mistä oli kyse, tehtävä oli mielekäs tapa jäsentää Suomen historiaa. Lisäksi tehtävä oli siitä mukava, että kaikki opiskelijat pystyivät löytämään tekstistä jonkun vuosiluvun ja kertomaan, mitä silloin oli tapahtunut. Aikajanat auttoivat hyvin päälinjojen hahmottamisessa, vaikka niihin merkattiinkin asioita vuosilukujen mukaan. Opiskelijat tekivät myös suuremmat aikajanat ryhmätyönä koristeiksi kevätjuhliin.
Vaikein hahmotettava osa-alue oli Ruotsin vallan aika ja mitä lähemmäs nykypäivää tultiin, sitä helpompi asioita oli omaksua. Kun jokin osa-alue oli saatu käsiteltyä, kirjat ja kansiot piti laittaa pois ja opettaja pyysi opiskelijoita kertomaan, millaista elämä oli ollut Suomessa ja mitä oli tapahtunut. Tämä oli oiva keino kehittää omin sanoin kertomista.
Tuntimäärä: Suomen historiaan käytetyt tunnit luokassa 20 ja lisäksi vierailu Kansallismuseossa.
Suomen historia: vierailu Kansallismuseossa
Opetuksen tavoitteet:
Havainnollistaa Suomen historiaa ja kerrata jo opittua.
Työtavat ja materiaali:
Vierailu Kansallismuseossa, jossa opas tutustutti opiskelijoita 1800- ja 1900- luvun historiaan selkokielellä. Opiskelijat olivat saaneet äänestää, mihin aikakauteen he halusivat opastuksen.
Opettaja oli antanut läksyksi käydä tutustumassa Kansallismuseon www-sivuihin ennen vierailua. Opastuksen lisäksi opiskelijat saivat kierrellä museossa itsekseen ja tutustua itseä kiinnostaviin asioihin tai kulkea opettajan mukana.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Museossa käynti oli hyvä sijoittaa viimeisille oppitunneille, joilla Suomen historiaa käsiteltiin, koska näin opiskelijat saivat vierailusta paljon enemmän irti. Kiersimme itse museon esihistorian ja keskiajan perusnäyttelyt sekä aarrekammion, jossa vanhat suomalaiset rahat herättivät paljon ihmetystä. Lähes kaikki opiskelijat kulkivat opettajan mukana koko ajan.
Opas kierrätti ryhmää 1800- ja 1900- lukujen läpi ja osa opiskelijoista kysyi oppaalta lisätietoja kiinnostavista asioista. Tällaisia olivat Venäjän keisarin valtaistuin sekä savupirtti, jossa pystyi kuvittelemaan, millaista elämä oli Suomen maaseudulla 150 vuotta sitten.
Museossa käynti oli ehdottomasti tarpeellinen päätös historian opiskelulle, sillä sen kautta koulussa käsiteltyjä asioista pystyi havainnollistamaan helposti. Jos aikaa olisi ollut runsaammin, historia- ja kulttuurikohteissa olisi voinut vierailla enemmänkin, sillä niiden kautta saatavat elämykset tukivat hyvin kouluopetusta.
Tuntimäärä: 3
Suomen historia ja nykypäivä
Opetuksen tavoitteet:
- Suomen historia ja nykypäivä
- Lyhyt yleiskuva Suomi osana Venäjää, itsenäisyys ja sodat.
Työtavat ja materiaali:
- Opettaja kertoi aiheesta Suomi osana Venäjää.
- Materiaalina verkkomateriaalia maahanmuuttajien yhteiskuntatiedon opiskelua varten soveltuvin osin, kielitaso 1
- Keskustelua suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä sodan jälkeen, paritehtäviä tekstin pohjalta oikein/väärin, kuvia kirjoista, Kalevala suomen ja englannin kielellä.
- Suomi-tieto peli ”Haluatko Suomitietäjäksi”- peli internetistä sovellettuna kalvolle. Kaksi oppilasta valitsi itselleen joukkueen, kumpikin joukkue vastasi vuorotellen Suomea koskeviin kysymyksiin.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Tunti onnistui erittäin hyvin, vaikka aika loppui kesken. Oppilaat kehuivat pelimuotoista opittujen tietojen tarkistustapaa.
Tuntimäärä: 4
Suomalaisia kasveja ja eläimiä
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteena tutustua Suomen luontoon; kasveihin ja eläimiin.
Työtavat ja materiaali:
- Pahvikortteja: osassa tekstinä eläimen tai kasvin nimi ja kuvaus siitä, osassa pahvikortteja kuva.
- Nuorten tehtävänä oli etsiä tekstiin kuuluva eläin tai kasvi.
- Video: ”kenen koti”, jossa kerrotaan eläimistä.
- Iltapäivällä retki biologiseen museoon.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Nuoret eivät täysin käsittäneet pahvikorttien ajatusta. Eläimet ja niiden nimet olivat vaikeita tunnistaa. Videot sen sijaan herättivät kiinnostusta ja kysymyksiä. Biologinen museo tutustumispaikkana sopi hyvin päivään.
Tuntimäärä: 6
Suomalaiset juhlat ja liputuspäivät
Opetuksen tavoitteet
Suomalaiset juhlat ja liputuspäivät kalenterivuoden aikana sekä kodin juhlat
Työtavat ja materiaali:
- Taululle piirretty aikajana kuvaamaan yhtä suomalaista kalenterivuotta.
- Toinen aikajana kuvasi ihmisen elämänkaarta, jonka varrelle merkittiin tyypillisiä juhlia ihmisen elämän varrelta.
- Nuoret piirsivät myös paperille oman janan ja merkitsivät oman kotimaansa tärkeitä juhlia.
- Iltapäivällä askarreltiin Ryhmäkodin sen iltaisia tupaantuliaisia somistamaan.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
- Mielenkiintoa herättämään sopisi aihetta käsittelevä video. (YLEn Supisuomea-materiaali sisältää perhejuhlia käsitteleviä videoita)
- Monistetut kalenterin sivut konkretisoivat hyvin kutakin kuukautta ja liputuspäiviä.
Tuntimäärä: 6
Retki: Forum Marinum ja Suomen Joutsen
Opetuksen tavoitteet:
Retki: forum marinum ja suomenjoutsen
Työtavat ja materiaali:
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Tuntimäärä: 5
Paikallistuntemus: Turku, käynti Tuomiokirkossa
Opetuksen tavoitteet:
Turun historiaa ja retki Turussa
Työtavat ja materiaali:
Puhuimme Turun historiasta piispanistuimen tulosta Turkuun 1200-luvun puolenvälin vaiheilla – Suomen itsenäisyyden ajoille asti. Kerroin Ruotsi-Suomen vallan ajasta, autonomian ajasta, Mikael Agricolasta ja Kreivinajan Turusta. Aihe oli hieman vaikeahkoa ymmärtää kuten historia yleensäkin ja yritin kertoa asiat mahdollisimman yksinkertaisesti. Tämän jälkeen menimme Turun tuomiokirkkopuistoon katsomaan Pietari Brahen ja Mikael Agricolan patsasta ja näytin vanhan akatemian talon sekä Turun syntyseudun. Menimme käymään myös tuomiokirkkoon ja kirkon museoon.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Nuoret tulivat ajallaan.
Tuntimäärä: 5
Paikallistuntemus: Turku, Aboa Vetus ja Ars Nova
Opetuksen tavoitteet:
- Turun historiaa ja retki Turussa
- Aboa Vetus ja Ars Nova vierailu
Työtavat ja materiaali:
Kävimme aluksi läpi läksyjä ja koetettiin selvitellä, mikä on vähemmistö. Sitten puhuttiin Turun historiasta ja lähdimme Ars Nova Aboa Vetukseen tutustumaan keskiaikaiseen Turkuun. Opiskelijat ovat jo aiemmin käyneet Turun linnassa ja Tuomiokirkossa. Koetin kerrata vuosilukuja; keskiaika sen päättyminen Kustaa Vaasan valtaan astuessa. Opimme, miten Turussa elettiin n. 600 vuotta sitten; Turussa oli silloin n. 3000 asukasta. Hämmästelimme Turun tuhoisaa paloa 1827, jolloin suurin osa kaupungista tuhoutui jne.
Katsoimme Kommo Ojaniemen Big bang näyttelyn, jossa oli paljon kaikennäköisiä ”koneita”, jotka liikkuivat ja pitivät ääntä. Se oli aika mukaansatempaava.
Kävimme myös läpi museon omat kokoelmat modernia taidetta 1900-luvulta, mutta siitä ei saanut oikein mitään irti, kun ei ollut opastusta.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Hauska huomata, että nuoret muistivat hyvin asioita muilta retkiltä, esim. Mikael Agricola oli tuttu.
Tuntimäärä: 5
Paikallistuntemus: Hauho
Opetuksen tavoitteet:
Tutustuminen Hauholla kirjastoon, nuorisotaloon ja kirkkoon.
Työtavat ja materiaali:
- Kirjastossa 10.5. kirjan ja ruusun päivä, kirjastonhoitaja kertoi suomalaisesta kirjastolaitoksesta, oppilaat täyttivät kirjastokorttilomakkeen ja saivat selkokielisen kirjastoesitteen, lainasivat materiaaleja.
- Oppilaat opettelivat käyttämään kirjaston palveluita.
- Nuorisotalolla tutustuimme vapaa-ajan vieton mahdollisuuksiin ja yhteispelin sääntöihin.
- Kirkossa oppilaat kuuntelivat kirkon suntion suomenkielisen esitelmän kirkon ja samalla Hauhon historiasta ja esineistöstä, opettaja käänsi esitelmän englanniksi.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Retki onnistui erittäin hyvin, oppilaat opettelivat käymään kirjastossa. Oppilaat kiinnostuivat kirkon historiasta ja eri uskontokuntien vertailusta.
Tuntimäärä: 4
Paikallistuntemus: Hämeenlinna
Opetuksen tavoitteet:
Matka Hämeenlinnaan
- tutustua matkailuneuvonnan ja työvoimatoimiston palveluihin
- tutustua Suomen historiaan vierailemalla Hämeen linnassa.
Omatoiminen kierros kaupungilla ja / tai uimahallikäynti halukkaille.
Työtavat ja materiaali:
- Matkailuneuvonnan tarkoituksen esittely, oppilaat ottivat mukaan esitteitä.
- Virkailijat esittelivät työvoimatoimiston palveluita – koulutusneuvontaa, apua työnhaussa sekä esittelivät mol.fi – sivuston.
- Virkailijat myös korostivat sopivan koulutuksen merkitystä Suomessa.
- Hämeen linnassa oppilaat kiersivät oppaan johdolla ja itsenäisesti. Osa oppilaista lähti opettajan johdolla uimahallin, osa itsenäisesti kaupungille.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
- Matka onnistui erittäin hyvin
- Työvoimatoimiston virkailijat ovat Viittakiven pitkä-aikaisia yhteistyökumppaneita, jotka tiesivät oppilaiden erityisasemasta, oppilaat tosiaan miettivät omia opiskeluedellytyksiä ja mielenkiinnon kohteita.
- Tuohtumusta herätti turvapaikanhakijan rajoitettu palvelumahdollisuus.
- Uimataidottoman oppilaan ensimmäinen kymmenen metrin uimamatka melkein yksin antoi onnistumisen tunteen.
- Kaikki löysivät itsenäisesti ja ajoissa tien bussiin.
Tuntimäärä: päivän retki
Paikallishistoriaa: retki Luostarinmäelle
Opetuksen tavoitteet:
- Paikallishistorian tuntemus.
- retki Luostarinmäelle
Työtavat ja materiaali:
Kävimme läpi koulun kuulumisia ja opettajan terveisiä, jonka jälkeen puhuin hieman Turun suurpalon ajasta 1827. Lähdimme tämän jälkeen käymään käsityöläismuseossa Luostarinmäellä. Luostarinmäen miljöö tuntui olevan kiinnostava. Kiersimme ympäriinsä katsomassa käsityöläisten asuntoja. Eräs opiskelija tokaisi ensimmäisen työpajan kohdalla, että tämä on Afganistan.
Tuntimäärä: 5
Pääsiäisperinne
Opetuksen tavoitteet:
Pääsiäisperinteen esittely, koristeltujen oksien askartelu, munien maalaus.
Työtavat ja materiaali:
- Opettajan hankkimat pajuvitsat, sulat, munat, vesivärit, rairuohon siemenet, tiput, pääsiäiskortit, Suomen kartta (perinteen maantieteellinen jakautuminen).
- Opettaja esitteli pääsiäisperinnettä, -tapoja, -taustan ja symboleita (Mari Niiranen ja Anne Marie Nupponen: Suomiopas; Tervomaa, Raija: Kättä päälle: Suomi-tietoutta maahanmuuttajille. Kansanvalistusseura, 2003.) koristelimme oksat ja maalasimme munat.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Onnistui hyvin, vaikka kaikki eivät osallistuneet (uskonnollisiin syihin vedoten) toimintaan. Toisaalta saman uskontokunnan edustaja kuitenkin maalasi ja koristeli.
Erittäin innokas palaute siementen istutukselle.
Istutuksesta huolehtiminen kahden oppilaan erityistehtäväksi.
Tuntimäärä: 2,5
Liitteet:
Luontoretket
Opetuksen tavoitteet:
- Retki Evon kansallispuistoon tavoitteena tutustua suomalaiseen luontoon, maisemaan ja käyttäytymiseen luonnossa.
- Sekaryhmät peruskoulu-Nutukka.
Työtavat ja materiaali:
- Opiskelijat jakautuivat ryhmiin 3 km ja 6 km reittejä varten
- Lyhyemmän reitin ryhmä teki opettajien kanssa järvirantalenkin, paistoi makkaraa ja söi eväät nuotiolla
- Opiskelijat oppivat käytännön taitoja (nuotion teko) ja luonnossa liikkumisen sääntöjä (hiljaisuus ja toisten kunnioittaminen).
- Matkan varrella koetin kerryttää oppilaiden suomenkielistä luontosanastoa.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Päivä onnistui kohtalaisesti, opiskelijat kehuivat erityisesti sanaston oppimista luonnossa.
Luontoon tutustumisen kannalta olisi ollut ehkä parempi seurata alun perin suunniteltua luontopolkua opaskyltteineen.
Tuntimäärä: 8
Kotoutuminen
Opetuksen tavoitteet:
- Maahanmuuttajien tilanne Suomessa, johdatusta maahanmuuttajille suunnattuihin palveluihin tutustumiseen.
- Oman sopeutumisprosessin tarkastelu.
Työtavat ja materiaali:
Laadittiin taululle yhteinen miellekartta, johon kirajttiin asioita, joita maahanmuuttaja tarvitsee voidakseen sopeutua uuteen maahan. Työskentelyn lopuksi opettaja selvitti opiskelijoille kotoutumisen ja kotouttamisen käsitteet.
Opettaja esitteli opiskelijoille ns. sopeutumiskäyrän, joka kuvaa uuteen maahan tottumisen prosessia. Prosessin vaiheet alla. Keskustelua mallin paikkansapitävyydestä opiskelijoiden kohdalla. Millaisissa tilanteissa Suomeen saapumisen jälkeen oma olo on ollut surkea, milloin onnellinen? VSY:n maahanmuuttaja-aineistossa on esitelty harjoitus ns.onnellisuusindikaation piirtämisestä kuvaamaan henkilökohtaista muuttoon sopeutumisprosessia. Sitä voi käyttää tutuksi ja turvalliseksi koetun ryhmän kanssa.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Tunti oli erittäin onnistunut: molemmat tehtävät herättivät runsaasti keskustelua ja kommentteja. Opiskelijat hahmottivat itsenäisesti, että jotta tuntisi olonsa kotoisaksi uudessa maassa, on sekä pystyttävä omaksumaan asioita uudesta kulttuurista että säilytettävä omia tapoja ja oma kieli.
Sopeutumis- /kulttuurishokkimalli kiinnosti opiskelijoita kovasti, monet tunnistivat sen todenmukaiseksi ja kertoivat esimerkkejä sekä omasta että muiden tuttujen maahanmuuttajien elämästä. Hauskaa huomata, että opiskelijat voivat puhua hankalistakin asioista vapaasti tunnilla!
Tuntimäärä: 2
Kotimaan esittely
Opetuksen tavoitteet:
- oman kotimaan esittely
- tiedonhaun harjoitteleminen
- oleellisen tiedon valikoiminen
- työn rakenteen itsenäinen suunnittelu
Työtavat ja materiaali:
- Pohdittiin yhdessä miellekartan avulla, mitä asioita työssä voisi käsitellä.
- Opiskelijat etsivät tietoa ja kuvia kirjastosta ja internetistä.
- Työ kirjoitettiin puhtaaksi joko käsin tai koneella.
- Valmiit työt esiteltiin opettajille ja omalle ryhmälle, toisten töistä esitettiin kysymyksiä.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Samasta maasta kotoisin olevat opiskelijat tekivät työnsä pareittain. Tämä oli hyvä ratkaisu, sillä näin heikoimmat saivat tukea työskentelyssä. Kirjoittamis- ja tiedonhakuvaiheessa kaikki osallistuivat työskentelyyn, mutta esitelmiä pidettäessä parin heikompi osapuoli ei välttämättä saanut suunvuoroa. Itsenäinen työskentely oli yllättävän vaikeaa joillekin opiskelijoille: omaa tuotosta käytiin vähän väliä arvioituttamassa opettajalla, ja omia ideoita tuntui olevan hankalaa keksiä.
Yhden opiskelijan kielitaito ei riitä tehtävän tekemiseen, joten sovitaan, että hän kertoo piirrosten avulla omasta maastaan.
Opiskelijoille tärkeää tietää, kuka tulee näkemään heidän työnsä, tulevatko ne seinälle vai vain opettajan nähtäväksi.
Tiedonhaku netistä: opiskelijoiden tiedonhakutaidot ovat hyvin vaihtelevia, osalle hakukoneet ovat hyvin tuttuja, toiset eivät osanneet käyttää juurikaan.
Tuntimäärä: 4 - 6
Kierrätys ja kulutus
Opetuksen tavoitteet:
Kierrätys - kulutus, ympäristönsuojelu
Työtavat ja materiaali:
Vastaanottokeskuksessa puhuimme kulutuksesta ja siitä syntyvästä jätteestä. Pohdimme mistä jätteestä voi saada rahaa (pullojen palautus esim.), ja mistä täytyy maksaa. Mietimme mihin synnyttämämme jäte joutuu ja mitä sillä tehdään, ja mietimme mitä voidaan hyödyntää ja mihin.
Otimme globaalin aspektin huomioon tähdentäen sitä että maapallo ja sen hyvinvointi on kaikille planeetan asukkaille yhteinen. Jos ilma pilaantuu, siitä kärsii niin rikas kuin köyhä, niin afrikkalainen kuin eurooppalainen.
Lähdimme autolla vierailulle Salon alueen kaatopaikalle, Korvenmäelle mikä vastaanottaa n. 75.000 ihmisen jätteet. Seurasimme jätehuoltoautojen saapumista, punnitsemista ja tyhjentymistä. Katselimme eri lajittelupisteet ja juttelimme paikallisen tiedottajan kanssa. Nuoret olivat aktiivisia ja kiinnostuneita. Erikoisesti hämmästeltiin sitä että ilmassa ei leijunut mitään hajua. Kovasti tivattiin myös työntekijöiden määrää (20) ja heidän eri tehtäviä - ilmassa oli selvä kiinnostus josko täältä voisi löytyä työtä. Mehutauon jälkeen jatkoimme Saloon.
Salossa vierailimme Salon hyötykäytössä jossa paikallinen opas. Siellä jatkokäsitellään jätettä. Pahvia paalataan 400kg paaleiksi, kuivaa sekajätettä pienitään toimitettavaksi Raumalle energia raaka- aineeksi ym. Kiinnostus nuorten taholta hiipui, ja vain 2-3 nuorta jaksoi seurata kierrosta.
Lopuksi vierailimme Salon ekotorilla mikä on käytännössä asiakkaille aivan tavallinen kirpputori.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
- Kierrätyspäivää voidaan pitää onnistuneena. Hankalina osatekijöinä oli ainakin
- aamulla klo 9.30 paikalla oli vain 2 osallistujaa, muita saatiin odottaa (ja hakea)
- nuoret eivät olleet syöneet kunnon aamupalaa 9.30 mennessä
- ilma oli hyvin helteinen ja Korvenmäen kaatopaikalla oltiin ulkosalla puolitoista tuntia, mikä väsytti.
Aihe ”Kierrätys” on niin sidoksissa ympäristönsuojeluun ja kulutustottumuksiin että oli vaikea rajata sitä. Päivä aloitettiin sujuvasti suomen kielellä, mutta loppujen lopuksi käytettiin englantia sen rinnalla.
Tuntimäärä: päivä
Käsitekartta: perusasioita Suomesta
Opetuksen tavoitteet:
- Vähemmistöt Suomessa
- Puolueet Suomessa; eduskuntavaalit
- Suomalainen koulutusjärjestelmä
- Suomalainen perhe
- Tutustuminen käsitekarttaan opiskelumenetelmänä
Työtavat ja materiaali:
Jokainen aihe käytiin ensin läpi opettajan johdolla. Aluksi opiskelijat saivat opettajan tekemän valmiin kartan, josta puuttui avainsanoja. Toisella kerralla lähes kaikki sanat puuttuivat, mutta niille oli valmis paikka. Kolmannella kerralla opiskelijat tekivät kartan kokonaan itse.
Materiaali: Käsitekartat
Aiheiden kertaaminen ryhmätyönä: opiskelijat jaettiin neljään ryhmään, jotka tekivät jokainen viisi kysymystä omasta aiheestaan. Kysymykset esitettiin kolmelle muulle ryhmälle tietokilpailukysymyksinä. Voittajaryhmä oli se, joka sai eniten pisteitä.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Käsitekartan tekeminen oli harjoittelusta huolimatta vaikeaa suurelle osalle opiskelijoista, mutta kaikki saivat kuitenkin jonkinlaisen kartan valmiiksi viimeisellä tunnilla.
Ryhmätyö: Kaikki ryhmät tarvitsivat apua kysymysten tekemisessä, jotkut enemmän kuin toiset. Yhdellä ryhmällä tuli riitaa siitä kenen vastaus oli oikea, mutta sekin oli hyvä harjoitus siitä miten ryhmässä kuuluu toimia.
Tuntimäärä: 6 + 2
Kansalaistoiminta
Vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan tutustuminen
Työtavat ja materiaali:
Opettaja selvitti kansalaistoiminnan periaatteita ja kyseli opiskelijoilta keskeisiä käsitteitä, mm. sanojen järjestö ja yritys erosta keskusteltiin. Opettaja esitteli kuvien ja muun materiaalin avulla Kansainvälisen vapaaehtoistyöjärjestön toimintaa. Taululle yhdessä keskustellen mindmap syistä, miksi ihmiset haluavat tehdä työtä ilman palkkaa.
Opiskelijat suunnittelivat pareittain, millaisessa järjestössä haluaisivat olla mukana ja laativat järjestölle säännöt. Materiaalina Vilma-portaalin järjestön perustamiseen liittyvä teksti, joka luettiin ensin yhdessä läpi ja selvitettiin vaikeat sanat. Valmiit järjestösuunnitelmat esiteltiin muulle ryhmälle.
Kotitehtäväksi aiheeseen liittyvien sanojen ja selitysten lista. Oikea sana piti yhdistää oikeaan selitykseen.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Opiskelijoiden pohjatiedot suomalaisesta yhteiskunnasta olivat tässä vaiheessa jo hyvät. Aihe kiinnosti opiskelijoita, kaikki tuntuivat ymmärtävän, mitä annettavaa vapaaehtoistyöllä on verrattuna palkkatyöhön. Omissa suunnitelmissa korostui itseä kiinnostavien asioiden tekeminen yhdessä (esim jalkapalloilu). Parityöskentely onnistui tällä kertaa hyvin.
Tuntimäärä: 3
Jokamiehen oikeudet
Opetuksen tavoitteet:
- jokamiehen oikeudet Suomessa
- kansalaisen oikeudet
Työtavat ja materiaali:
- Oppilaat lukivat vuorotellen ääneen jokamiehen oikeudet ja opettaja selvitti, mikäli asia jäi epäselväksi
- Kansalaisoikeuksien selvittämiseksi oppilaat jakautuivat syntymäpäivän mukaan kahteen ryhmään (kesä-talvi, jako ei oikein toiminut). Oppilaat saivat selkokielisen tekstin Vilma-portaalista (kielitaso 1) ja 10 väitettä. Kumpikin ryhmä tarkisti 5 kysymystä oikein / väärin. Tehtävä onnistui hyvin, vaikka teksti oli vähän vaikea. Syntyi paljon keskustelua esim. naisen ja miehen asemasta oppilaiden kotimaassa / Suomessa.
- Jos oppilas ei ymmärtänyt tekstiä, pyysin häntä kuitenkin miettimään, mikä hänestä olisi oikea vastaus.
- Lopulta kävimme kaikki väitteet yhdessä läpi.
- Materiaalit: Jokamiehenoikeudet Elämän ABC-kirjasta ja ”Jokamiehen oikeudet” -esite, kansalaisen oikeudet -teksti ja tehtävät Vilma-portaalista.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Tärkeän päivän miettiminen onnistuisi paremmin jossakin muussa muodossa kuin ”julkisesti”, koska kaikki eivät halunneet kertoa omasta tärkeästä päivästä kaikille. Esiin nousi kuitenkin koulussa käynti ja Suomeen tulo, mutta myös toimeentulotuen maksamisen päivä.
Tuntimäärä: 2
Ehkäisyneuvonta
Työtavat ja materiaali:
Lääketieteen opiskelijat Turun yliopistosta olivat pitämässä ehkäisyinfon pistetyöskentelynä. Aiheesta keskusteltiin vielä jälkeenpäin koko ryhmän kanssa. Pistetyöskentelyssä pojat ja tytöt olivat omassa ryhmässään.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Pistetyöskentely sujui todella hyvin. Vaikka aihe oli opiskelijoille arka ja aiheutti sekä hihitystä että kummastelua, oli hyvä että siitä ylipäänsä puhuttiin. Yksi opiskelija ei halunnut osallistua, eikä ollut mitään syytä pakottaa osallistumaan.
Tuntimäärä: 2
Eduskunta
Yhteiskuntatieto
Eduskuntavaalit
Opetuksen tavoitteet:
Opiskelijoiden perehdyttäminen Suomen poliittisen järjestelmän pääpiirteisiin ja puolueiden välisiin eroihin.
Työtavat ja materiaali:
- Päivän lehti, jossa eduskunnan istumajärjestys ja puolueiden alueittainen kannatus
- Opettajan laatima moniste eduskunnan tehtävistä ja vaalijärjestelmästä
Opiskelijat olivat osoittaneet kiinnostusta lähestyviä vaaleja kohtaan, joten päätin perehdyttää heitä asiaan heti vaalien jälkeen. Tunnin alussa keskusteltiin vaalituloksesta ja opiskelijat muitelivat, mitä olivat kuulleet vaaleista TV:ssä. Pyysin opiskelijoita miettimään eri puolueiden nimiä, ja laadimme taululle listan eduskuntapuolueista. Pohdimme puolueiden välisiä eroja ja vasemmisto/oikeisto –jakoa. Opettjan jakama moniste luettiin ääneen ja keskusteltiin vaikeista sanoista. Demonstroimme harjoittelijan kanssa äänestyskäytäntöä leimaamisineen ja koppeineen. Lopuksi jokainen mietti, mitä asioita itse pitäisi tärkeiminä, jos äänestäisi itse. Laadimme asioista listan ja phdimme niiden välistä tärkeysjärjestystä. Kotitehtäväksi väittämiä koskien opettajan laatimaa monistetta.
Työtapojen ja materiaalin toimivuus:
Aihe kiinnosti opiskelijoita kovasti, erittäin onnistunut tunti. Opiskelijoilla oli yllättävän paljon tietoa eri puolueista ja monet muistivat nimeltä useita poliitikkoja! Kotitehtävää tarkistettaessa syntyi mielenkiintoinen keskustelu, kun muutama opiskelija oli vastannut väittämään ”kaikkien perheenjäsenten on äänestettävä samaa henkilöä” kyllä. Opiskelijoiden oli vaikeaa käsittää, että voisi olla tilanne, jossa mies ja vaimo äänestävät eri puolueita. Opiskelijat ovat kiinnostuneita suomalaisesta yhteiskunnasta, ja vertailu kotimaahan synnyttää useimmiten vilkasta keskustelua.
Tuntimäärä: 2
Toteuttaja: Anni Pärnänen