Oppimateriaali

Oppimistaitoharjoitus

Muistiharjoitus: 

Tuntuuko sinusta joskus, ettei muistisi toimi niin hyvin kuin pitäisi?

Varsinkin opiskelija pelkää muistin pettämistä ja hermoilee, jos on opittava ulkoa suuria tietomääriä kokeita tai tehtäviä varten. Tässä harjoituksessa osoitamme, että muistisi on tehokkaampi kuin luuletkaan ja että pystyt kehittämään keinoja tietojen omaksumiseksi ja mieleenpalauttamiseksi.

Tehtävä 1.

Muistele eilistä lounasta: mitä ruokaa söit? Missä söit? keitä muita oli paikalla? Tapahtuiko aterian aikana mitään erityistä? Yritä muistaa mahdollisimman monta yksityiskohtaa ja kirjoita ne tähän: __________________________________________________________________________________

Paljonko muistit? Vaikket eilen syödessäsi yrittänytkään painaa tapahtumia mieleesi, pystyit silti muistamaan ateriasta runsaasti yksityiskohtia.

Muistele nyt, mitä teit tarkalleen kaksi vuotta sitten. Muistatko, mitä teit, kenen kanssa olit, mitä söit päivälliseksi? Tee muistiinpanoja tähän: ___________________________________________________________________________________________

Et ehkä muista pieniä yksityiskohtia kahden vuoden takaa, mutta pystyt silti palauttamaan mieleesi hyödyllistä tietoa siitä, mitä siihen aikaan puuhailit: missä asuit, missä työskentelit, ketkä olivat ystäviäsi ja missä ja millaisessa seurassa yleensä ruokailit.

Muistele lopuksi jotain tärkeää päivää elämässäsi: muuttopäivää, tärkeää koulupäivää tai mitä tahansa päivää, jolla on sinulle merkitystä. Missä olit, keitä muita oli paikalla, mitä tapahtui, mitä sinulla oli ylläsi, mitä ruokaa söit? Kirjoita joitakin tuon päivän yksityiskohdista tähän: ______________________________________________________________________________________

Vaikket olisi ajatellut tätä päivää pitkään aikaan, pystyit silti palauttamaan mieleesi monta yksityiskohtaa, sellaisenkin jonka luulit jo unohtaneesi.

Mitä opit harjoituksesta?

  • Muistisi on tehokkaampi kuin luulitkaan.
  • Erikoiset tai epätavalliset tapahtumat palautuvat mieleen muita helpommin ja yksityiskohtaisemmin, vaikka niistä olisi kulunut kauan aikaa.
  • Tapahtumien ja asioiden kytkeminen toisiinsa auttaa muistamaan yksityiskohtia.

Tästä kaikesta on sinulle hyötyä, kun järjestät muistiinpanojasi ja teet opiskelutehtäviä.

Oma oppimistyyli – seitsemästi älykäs

Tässä harjoituksessa huomaat että:

  • On monella eri tavalla älykkäitä ihmisiä joilla on monia erilaisia elämänkokemuksia.
  • Me kaikki käytämme eri älykkyyden alueita oppimisessa.
  • Jokapäiväisestä elämästä voi hyvin siirtää taitoja uuden oppimiseen.
  • Yhdessä toisten kanssa voi huomata, miten taitavia olemme eri elämän alueilla.
  • Ihmiset tietävät uskomattoman paljon erilaisista asioista.
  • Sinulla on paljon elämänkokemusta, josta voi ammentaa.

Vastaa ensin kysymyksiin kyllä tai ei.

  • Muistatko oman puhelinnumerosi?
  • Onko sinusta mukava jutella ihmisten kanssa?
  • Teetkö mielelläsi töitä itsenäisesti?
  • Muistatko helposti ihmisten kasvot?
  • Oletko halannut ketään viimeisen puolen vuoden aikana?
  • Pidätkö musiikin kuuntelusta?
  • Oletko koskaan pitänyt päiväkirjaa?
  • Oletko ollut katsomassa bändiä livenä tai ollut muussa elävän musiikin esityksessä tänä vuonna?
  • Kun teet kotona ostoslistaa, tiedätkö mitä ostokset suunnilleen maksavat?
  • Oletko jonkin yhdistyksen jäsen?
  • Onko sinun helppo seurata karttaa?
  • Onko opiskelu sinulle tärkeää?
  • Tunnetko sään vaihtelut jäsenissä tai mielialassa?
  • Kuuntelitko pienenä mielelläsi satuja?
  • Muistatko paljonko asukkaita on paikkakunnalla, jossa asut?
  • Käytätkö joskus taskulaskinta?
  • Jos sinulta kysytään tietä, onko sinun helppo kertoa miten löytää perille?
  • Kun puhut puhelimessa, onko sinulla tapana samalla piirrellä kuvioita paperille?
  • Uneksitko joskus?
  • Onko sinulla eri vaatteet kotona ja ulkona/kaupungilla?
  • Laulatko joskus itseksesi?
  • Pidätkö kirjeiden kirjoittamisesta?
  • Luetko kiinnostavien ihmisten haastatteluja lehdistä?
  • Oletko joskus koettanut soittaa jotakin instrumenttia?
  • Pidätkö tanssimisesta?
  • Muistatko ystävien syntymäpäivät?
  • Luetko sanomalehtiä?
  • Pidätkö ryhmätöistä?

Jos vastasit kyllä vähintään 14 kertaa voit pitää itseäsi laajaälyisenä. Kaikki seitsemän älykkyyden lajia ovat sinulla käytössä joka päivä. Kaikkia niitä voit käyttää myös uuden oppimiseen.

Katso kuvauksia seitsemästä älykkyyden lajista. Seitsemää älykkyyttä kuvataan myös kirjassa Auvo ja Raija Mackwort: kouluttajan uudet vaatteet. Kirjayhtymä 1992.

Seitsemästi älykäs

  1. Verbaalisesti älykkäät
    • Pidät puhumisesta ja muiden kuuntelemisesta.
    • Kirjoitat mielelläsi esimerkiksi kirjeitä ja päiväkirjaa.
    • Muistat hyvin vitsejä ja juttuja.
  2. Loogis-matemaattisesti älykkäät
    • Olet hyvä tekemään johtopäätöksiä.
    • Olet hyvä numeroissa ja laskemisessa.
    • Muistat hyvin puhelinnumeroita.
  3. Musikaalisesti älykkäät
    • Rakastat musiikkia ja rytmiä.
    • Kuuntelet usein musiikkia.
    • Laulat ja soitat jotain soitinta.
  4. Visuaalis-spatiaalisesti älykkäät
    • Uudet ideat tulevat sinulle mieleen kuvina.
    • Muistot ovat kuin kuvia tai elokuvia.
    • Sinun on helppo lukea karttoja.
    • Muistat kasvot hyvin.
  5. Kinesteettisesti älykkäät
    • Liikunta on sinulle tärkeää.
    • Pidät tanssimisesta ja /tai käsitöistä.
    • Tunteet ja mielialat tuntuvat koko kehossa: onni, suru, väsymys ja energisyys.
  6. Interpersonaallisesti älykkäät
    • Olet hyvä ryhmätöissä.
    • Teet mielelläsi asioita muiden kanssa.
    • Ihmiset kiinnostavat sinua.
    • Haluat aina oppia uusia ihmissuhdetaitoja.
  7. Intrapersoonallisesti älykkäät
    • Osaat työskennellä itsenäisesti.
    • Uneksit toisinaan.
    • Haluat kehittää itseäsi.
    • Haluat pitää huolta kehosta ja mielestä yhtä lailla.

Itsenäinen suomi

Suomi itsenäistyy

Venäläiset eivät halunneet, että tsaari Nikolai II on heidän hallitsijansa. Venäjällä oli vallankumous 1917. Työväestö otti vallan itselleen. Uusi johtaja oli V.I. Lenin. Venäjästä tuli sosialistinen valtio.
Venäjän vallankumouksen jälkeen Suomen eduskunta päätti, että Suomi ei halua kuulua
Venäjään. Eduskunta päätti 6.12.1917, että Suomi on itsenäinen maa. Venäjä hyväksyi
Suomen itsenäisyyden.

Vaikka Suomi oli itsenäinen, maassa oli paljon ongelmia. Punaiset eli köyhä työväestö ei ollut tyytyväinen elämäänsä. Valkoiset eli yläluokka pelkäsi, että myös Suomeen tulee vallankumous. Lopulta punakaarti ja valkokaarti aloittivat sisällissodan tammikuussa 1918. Sodan toinen nimi on kansalaissota.

Venäläiset auttoivat punaisia ja saksalaiset auttoivat valkoisia. Jääkärit palasivat Saksasta Suomeen auttamaan valkoisia. Toukokuussa 1918 punaiset hävisivät sodan. Sota oli julma: sodassa kuoli noin 30000 suomalaista. Ihmisiä kuoli taisteluissa ja vankileireillä.
Sota oli hyvin vaikea asia Suomen kansalle. Sotaa oli vaikea unohtaa. Sodan takia Suomessa oli kaksi ryhmää: punaiset, jotka hävisivät sodan ja valkoiset, jotka voittivat sodan. Punaiset ja valkoiset eivät luottaneet toisiinsa.

Tasavalta

Suomi oli itsenäinen maa. Suomesta tuli tasavalta. Eduskunta ja hallitus päättivät maan asioista. Puolueet asettivat ehdokkaita vaaleihin ja kansa valitsi edustajat eduskuntaan. Presidentti oli maan korkein johtaja. Suomen ensimmäinen presidentti oli K.J. Ståhlberg (1919- 1925).

K. J. Ståhlberg1920-luvulla elämä parani pikku hiljaa. Maanviljely kehittyi ja elämä
helpottui myös maaseudulla. Puu- ja paperiteollisuus kasvoivat. Asunnot paranivat: joissakin asunnoissa oli jo vesijohto ja sähkö. Jotkut omistivat auton. Junilla ja linja-autoilla pääsi matkustamaan eri paikkoihin. Ihmiset kävivät tanssimassa ja elokuvissa. Yleisradio aloitti radiolähetykset vuonna 1923. Suomeen tuli oppivelvollisuus vuonna 1921. Silloin kaikkien lasten oli pakko mennä 6-vuotiseen kansakouluun. Hyvinvointi lisääntyi. On sanottu, että silloin oli “iloinen 20-luku.” Suomessa asui jo yli 3 miljoonaa ihmistä.
Suomalaiset urheilijat alkoivat menestyä. Suomessa oli hyviä juoksijoita. Kuuluisin oli Paavo Nurmi. Suomessa oli myös hyviä hiihtäjiä. 

Vastaa kysymyksiin suomeksi kokonaisilla lauseilla.

  1. Miksi Suomessa syttyi sisällissota?
  2. Miten suomalaisten elämä kehittyi 1920- ja 30-luvuilla?