Soittaminen

Esimerkki soittotunneista

Ensimmäisellä pianotunnilla oikeastaan näki, mitä oppilaille voisi opettaa. Tunnilla oli kolme opiskelijaa. Yksi opiskelijoista oli muita edistyneempi, muut eivät olleet tutustuneet pianoon aikaisemmin. Ensimmäisellä tunnilla tutustuimme pianoon, soittoasentoon ja nuotteihin. Opetin heille, mitä tarkoittaa nuottiviivasto, yksi nuotti, nuottiavain jne. tärkeimmät musiikkikäsitteet, joita tarvittaisiin tunneilla. Annoin oppilaille nuottipaperia, johon he saivat piirtää nuotteja ja harjoitella merkitsemistä. 

Oppimisen tukena käytin piirtoheitinkalvoilla olevia nuotteja, nuottien nimiä, sävelasteikkoa ja itse piirtämiäni koskettimia. Kun oppilaita oli kolme, mahtuivat kaikki istumaan pianon ääreen ja he soittivat yhtä aikaa samoja säveliä. Opiskelimme nuottien nimiä, eli c, d, e, f, g, a, h, ja soitimme helppoja melodioita: minä soitin esimerkin, jonka he toistivat. Lisäksi opiskelimme musiikkitunteja varten a-molli –soinnun, jota voi soittaa nutukkalaulussa. Kalvolta opiskeleminen toimi hyvin, kaikki näkivät esimerkit samalla kertaa. Soittoesimerkit eivät kaikille olleet helppoja omaksua, mikä on kyllä ihan ymmärrettävää. Yllätyin, kun sävelten nimet olivat kahdelle vähän tuttuja, he olivat omissa kouluissaan opiskelleet do, re, mi, fa jne. Nuottiviivastolle nuottien kirjoittaminen oli vähän hankalaa.

Toisella tunnilla paikalle ilmaantui vain yksi opiskelija. Kertasimme edellisen tunnin asiat, eli sävelten nimet, ja soitimme asteikkoa. Soitimme helppoa melodiaa, johon lisäsimme laulun; laulaminen ja soittaminen yhtä aikaa oli opiskelijan mielestä hauskaa, ja hän oli innoissaan. Hän halusi oppia paljon suomalaisia kansanlauluja. Hän oli saanut nuottipaketin, josta lauleskeli ja yritti soittaa. Tunnilla opiskelimme uusia sointuja, ja harjoittelimme sormijärjestystä, esimerkiksi asteikon soittamisessa. C-duurin ja G-duurin soittaminen oli kokonaan uusi asia, ja yhdistimme ne Maijalla oli karitsa – lauluun. Fläppitaululle piirsin kädet ja merkitsimme yhdessä sormien numerot. Sijoitimme nuotteja nuottiviivastolle, nimesimme nuotit ja annoimme niille sormijärjestyksen. Opiskelijan nuottipaperille kirjoitimme helppoja melodioita, ja näihinkin kirjoitimme nuottien nimet ja sormijärjestykset. Soitimme oikealla ja vasemmalla kädellä. Opiskelija on motivoitunut oppilas, joka on kiinnostunut aiheesta ja haluaisi oppia soittamaan ja säestämään itseään. Mielestäni hän oppii nopeasti ja on ahkera tunneilla.

Oli mukava opettaa henkilökohtaisesti. Opiskelija muistaa jo hyvin nuottien nimet ja sormet, mutta ei oikein osaa merkitä niitä. Onkohan ongelmia kirjoittamisen kanssa? Esimerkin kautta oppiminen on hänelle helppoa, ja laulaminen ja soittaminen samaan aikaan toimii yllättävän hyvin. Muistin tukena on hyvä käyttää fläppitaulua, eli oppilas voi katsoa sieltä apua jos tarvitsee. 

Seuraavalla tunnilla opeteltiin taas uutta. Tutustuimme syntetisaattoriin, soitettiin sillä terve –lauluun riffejä ja perusääniä, ja soitimme yhdessä nelikätisesti. Ensin kerrattiin vanhat asiat, ja sitten tutustuttiin synan ääniin ja soundien vaihteluun. Opiskelija oli innostunut taas kerran, ja oli mukava opettaa häntä. Terve –lauluun kehitettiin helppo riffi, mutta opiskelija ei oikein omaksunut sitä. Kirjoitimme sen nuottiviivastolle ja opettelimme sen, mutta sitten ajattelin, että se on ehkä vielä liian vaikea. Päätin opettaa hänelle laulun perusäänet ja niiden soittaminen helpoimmassa mahdollisessa rytmissä, eli ¼ -nuottina 4/tahti. Kaikista helpoimmat rytmit ja tutut sävelet käytössään opiskelija soitti hyvin ja tarkasti. 

Opiskelijalle helpointa on oppia korvakuulon kautta, sillä hän ei oikein osaa lukea nuotteja. Syna kiinnosti paljon, ja tällä tunnilla hän oppia paljon uusia asioita.