Esiopetuksen opetussuunnitelmassa sanotaan: Lasten kanssa tutustutaan johonkin lähiympäristön henkilöön tai kohteeseen historiallisestanäkökulmasta. Aihetta lähestytään havainnollisesti ja moniaistisesti eri ilmaisutapoja hyödyntäen.

Päätimme Kalliolan koulun esiopetuksessa perehtyä Kangasniemen omaan satukirjailijaan Anni Swaniin yhteistyössä kirjaston kanssa. Kokonaisuus sopii hyvin myös alkuopetukseen.

Anni Swan tuli vierailulle Luontoluokka -päiväämme hiihtomajalle. Hän kertoi kirjoittamistaan saduista ja luki otteita kirjoistaan. Halusimme aloittaa projektin Luontoluokasta, koska sadut syntyvät luonnossa. Eskarit ovat kertoneet tarinoita syksyn ajan Luontoluokassa sadutus -menetelmällä. Tarinat on tallennetu lasten omille Drive tileille.


Lumolinna, Anni Swan:
Kukkaset rakastavat lapsia. Siksipä ne keväällä kuiskaavat toisilleen: me tiedämme, että syksyllä kuihdumme ja muutumme tomuksi. Mutta emme tahdo kadota jäljettömiin. Tahdomme kylmän talven varaksi jättää ihmislapsille jotain muistoksi, niinkuin ystävät tekevät toisilleen, kun lähtevät vieraille maille eivätkä tiedä, näkevätkö toisiaan enää milloinkaan.
Ja niin alkavat kukkaset salaa valmistella pientä satua kuten lapsukaiset talvella joululahjojaan. Ne kuuntelevat, mitä linnut puissa visertävät, mitä puut humisevat ja aallot laulavat. Ne ymmärtävät auringon puheen tuolla ylhäällä taivaalla, kuun ja tähtien kielen, kätkevät mieleensä tonttujen kepposet ja keijukaisten leikit, metsäneläimien seikkailut ja hyönteisten surinan. Ja kaikesta siitä, minkä ympärillään kuulevat, ne laativat sadun. Kesän kuluessa tämä kasvaa kukkasen kuvussa, siitä muodostuu pieni suloinen olento, jota kukka tarkoin terälehdillään suojaa, niin ettei sitä kukaan näe. Mutta kun kolkko pohjoinen puhaltaa kukkasen posket valkoisiksi, ja syysmyrsky taittaa sen varren, se kuiskaa murtuessaan:
Nyt, pikku satuni, olet valmis. Riennä ulos maailmaan!
Silloin hypähtää kukkasen sylistä pikku haltija. Ja samalla avaavat kaikki kukkaset yhtaikaa kupunsa, jokaisesta ilmestyy niinikään pieni olento. Toiset ovat iloisia ja vallattomia, kirkassilmäisiä, toiset ovat totisia; niiden silmät ovat syvät ja tummat kuin yksinäinen lampi salossa. Mutta kaikki ne ovat arkoja ja ujoja, eiväthän ne vielä koskaan ole maailmaa nähneet. Siksipä ne juoksevat syvälle metsään ja kätkeytyvät sammaleihin, marjamättäisiin tai rantakaislikkoon. Ja nyt ne odottavat, että lapset tulisivat niitä hakemaan;sydämensä pohjasta ne haluavat, että joku ihmisolento ne löytäisi.

Saimme kirjastolta käyttöömme heidän tekemänsä kokonaisuuden" Koheennuttava tarinakuvastin", jossa cd -levyltä löytyvät sadut Lumolinna, Pikkupappilassa sekä Satu kolmesta lapsesta, jotka menivät kevättä hakemaan. Sadut lukevat Sari Tulla ja Marjo Hämäläinen, valokuvat satuihin on ottanut kangasniemeläinen Jukka Rastas ja musiikkina on Sibeliusta ja Nightwishiä. Tätä materiaalia olemme käyttäneet koululla.

Seuraavassa yhteisessa tapaamisessa menimme vierailulle uuteen kirjastoomme. Marjo Hämäläinen oli valmistellut meille ohjelmaa, jossa saimme tietoa ja näimme kuvia historiallisesta henkilöstä.

Anni Swan tunti kirjastolla

- Anni Swan -aiheinen tunti kirjastolla 45 min (katsotaan ryhmätyötilassa Anni Swan-diaesitys musiikin kera, mukana Anni Swanin toimittamia Sirkka-lehtiä, Anni Swanin kirjoja ja muuta rekvisiittaa, muistellaan uudelleen millainen mahtoi olla mörrinkäinen -> lapset saavat piirtää ja tehdä lyhyen animaation tietokoneilla Yle:n Galaxi-animaatiotyökalulla tai vaihtoehtoisesti piirtää perinteisesti värikynillä paperille mörrinkäisen

Lisäksi saimme aineiston:

Anni Swan -suunnistus

- numero/kirjainsuunnistus kirjastossa / vaihtoehtoisesti Anni Swan puistossa/koululla? (numero/kirjainlaput ovat valmiina, vaatii kartan minkä mukaan numeropisteistä kerätään kirjaimet lappuihin)

Koululla jatkoimme projektin työstämista availemalla omia satusilmiämme. Lapset keksivät pienissä ryhmissä omia satuja, yhden toimiessa kirjurina. Sitten he piirsivät kuvat satuun. Saduista ja kuvista koottiin pienet kirjat Book Creator -sovelluksen avulla.