Muutamia esimerkkejä

Esiopetus

Kallilan koulun eskarit lähtivät mediakasvatusviikolla http://www.kulttuuriperintokasvatus.fi/ihan-nurkan-takana-avaimia-kulttuuriymparistokasvattajalle/ -aineiston innoittamina Patsasretkelle kirkonkylän ympäristöön. Mallissa tutustutaan lähiympäristön julkisiin veistoksiin kulttuuriperintökasvatuksen sekä kuva- ja sanataiteen keinoin ja tehdään myös omaa taidetta. Samalla kehitetään lasten ympäristösuhdetta.

Aloitimme miettimällä yhdessä mikä on patsas ja mistä kirkonkylällä niitä voi löytää?
Ensimmäinen ehdotus oli tietenkin keskellä kirkonkylää oleva Kaukomieli -patsas.
image.jpg

Lapset ottivat kuvia patsaasta. Mietimme mitä materiaalia se oli, kuka sen oli tehnyt, miltä se tuntui, mitä siitä tuli mieleen sekä miksi ja kenen muistoksi se on pystytetty? Kävimme myös kunnantalon edessä katsomassa jäisiä patsaita sekä tutustumassa Pirtin puiston useisiin patsaisiin.
image.jpgimage.jpg
image.jpgimage.jpg
image.jpgimage.jpg

Koululla lapset saivat suunnitella oman patsaan, nimetä sen ja keksiä kenen kunniaksi patsas oli pystytetty.

Opetussuunnitelmasta toteutuivat ainakin seuraavat kohdat:

Esiopetuksessa lapsia rohkaistaan ja ohjataan käyttämään ilmaisun eri muotoja. Opetus suunnitellaan niin, että lapset saavat elämyksiä taiteesta sekä kokemuksia luovasta prosessista ja siihen kuuluvasta suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kokonaisuudesta. Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään ja niihin liittyvistä erilaisista kokemuksista. Toiminnan tuotoksia tarkastellaan yhdessä, ja yhteinen tekeminen näkyy oppimisympäristöissä. Lasten ilmaisussa ja työskentelyn dokumentoinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia materiaaleja ja välineitä. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä ja lähiseudun kulttuuritarjontaa.

Lasten kanssa havainnoidaan heidän itse tuottamiensa kuvien lisäksi taideteoksia, median kuvia, esineiden muotoilua sekä rakennetun ja luonnon ympäristön kohteita. Lapsia ohjataan tulkitsemaan ja kertomaan ajatuksiaan kuvallisista viesteistä. Kuvia tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota esimerkiksi väreihin, muotoihin, materiaaleihin, tekijään, esitysyhteyteen ja kuvien herättämiin tunteisiin.

Opetus tarjoaa lapsille mahdollisuuksia harjoitella kuuntelemista ja puhumista erilaisissa tilanteissa. Heitä ohjataan kertomaan ja keskustelemaan sekä eläytymään, ymmärtämään ja muistamaan kuulemaansa.

Tavoitteena on edistää lasten mielenkiintoa yhteiskunnan, erityisesti lähiyhteisön toimintaan ja vahvistaa heidän osallisuuttaan toimintaympäristössään. Lapsia ohjataan havainnoimaan nykyisyyttä ja heille luodaan mahdollisuuksia eläytyä menneisyyden tapahtumiin ja tilanteisiin.

Esiopetuksessa tutustutaan tutkivaan oppimiseen havainnoimalla ja tutkimalla ympäristöä sekä kokeilemalla ja päättelemällä.

Toimintaympäristöön liittyvät havainnot, kokemukset ja tiedot, niiden jäsentäminen ja kuvaaminen auttavat lapsia kehittymään ajattelijoina ja oppijoina. Kehittyvä taito nimetä asioita sekä ymmärtää ja käyttää erilaisia käsitteitä edistää lasten monilukutaitoa.

Erilaisilla harjoituksilla tuetaan lasten tason ja tilan hahmottamista. Lapsia kannustetaan tutkimaan ja kokeilemaan 2- ja 3-ulotteisuutta sekä opettelemaan sijainti- ja suhdekäsitteitä, kuten edessä, ylhäällä ja joka toinen. Lasten geometrisen ajattelun vahvistamiseksi heille järjestetään mahdollisuuksia rakenteluun, askarteluun ja muovailuun. Opettajan ohjauksessa lapset tutustuvat ympäristössä oleviin muotoihin ja harjoittelevat nimeämään niitä.




Anni Swan -projekti esi- ja alkuopetukseen

Esiopetuksen opetussuunnitelmassa sanotaan: Lasten kanssa tutustutaan johonkin lähiympäristön henkilöön tai kohteeseen historiallisestanäkökulmasta. Aihetta lähestytään havainnollisesti ja moniaistisesti eri ilmaisutapoja hyödyntäen.

Päätimme Kalliolan koulun esiopetuksessa perehtyä Kangasniemen omaan satukirjailijaan Anni Swaniin yhteistyössä kirjaston kanssa. Kokonaisuus sopii hyvin myös alkuopetukseen.

Anni Swan tuli vierailulle Luontoluokka -päiväämme hiihtomajalle. Hän kertoi kirjoittamistaan saduista ja luki otteita kirjoistaan. Halusimme aloittaa projektin Luontoluokasta, koska sadut syntyvät luonnossa. Eskarit ovat kertoneet tarinoita syksyn ajan Luontoluokassa sadutus -menetelmällä. Tarinat on tallennetu lasten omille Drive tileille.
IMG_0187.JPGIMG_0190.JPG

Lumolinna, Anni Swan:
Kukkaset rakastavat lapsia. Siksipä ne keväällä kuiskaavat toisilleen: me tiedämme, että syksyllä kuihdumme ja muutumme tomuksi. Mutta emme tahdo kadota jäljettömiin. Tahdomme kylmän talven varaksi jättää ihmislapsille jotain muistoksi, niinkuin ystävät tekevät toisilleen, kun lähtevät vieraille maille eivätkä tiedä, näkevätkö toisiaan enää milloinkaan.
Ja niin alkavat kukkaset salaa valmistella pientä satua kuten lapsukaiset talvella joululahjojaan. Ne kuuntelevat, mitä linnut puissa visertävät, mitä puut humisevat ja aallot laulavat. Ne ymmärtävät auringon puheen tuolla ylhäällä taivaalla, kuun ja tähtien kielen, kätkevät mieleensä tonttujen kepposet ja keijukaisten leikit, metsäneläimien seikkailut ja hyönteisten surinan. Ja kaikesta siitä, minkä ympärillään kuulevat, ne laativat sadun. Kesän kuluessa tämä kasvaa kukkasen kuvussa, siitä muodostuu pieni suloinen olento, jota kukka tarkoin terälehdillään suojaa, niin ettei sitä kukaan näe. Mutta kun kolkko pohjoinen puhaltaa kukkasen posket valkoisiksi, ja syysmyrsky taittaa sen varren, se kuiskaa murtuessaan:
Nyt, pikku satuni, olet valmis. Riennä ulos maailmaan!
Silloin hypähtää kukkasen sylistä pikku haltija. Ja samalla avaavat kaikki kukkaset yhtaikaa kupunsa, jokaisesta ilmestyy niinikään pieni olento. Toiset ovat iloisia ja vallattomia, kirkassilmäisiä, toiset ovat totisia; niiden silmät ovat syvät ja tummat kuin yksinäinen lampi salossa. Mutta kaikki ne ovat arkoja ja ujoja, eiväthän ne vielä koskaan ole maailmaa nähneet. Siksipä ne juoksevat syvälle metsään ja kätkeytyvät sammaleihin, marjamättäisiin tai rantakaislikkoon. Ja nyt ne odottavat, että lapset tulisivat niitä hakemaan;sydämensä pohjasta ne haluavat, että joku ihmisolento ne löytäisi.

Saimme kirjastolta käyttöömme heidän tekemänsä kokonaisuuden" Koheennuttava tarinakuvastin", jossa cd -levyltä löytyvät sadut Lumolinna, Pikkupappilassa sekä Satu kolmesta lapsesta, jotka menivät kevättä hakemaan. Sadut lukevat Sari Tulla ja Marjo Hämäläinen, valokuvat satuihin on ottanut kangasniemeläinen Jukka Rastas ja musiikkina on Sibeliusta ja Nightwishiä. Tätä materiaalia olemme käyttäneet koululla.

Seuraavassa yhteisessa tapaamisessa menimme vierailulle uuteen kirjastoomme. Marjo Hämäläinen oli valmistellut meille ohjelmaa, jossa saimme tietoa ja näimme kuvia historiallisesta henkilöstä.

Anni Swan tunti kirjastolla

- Anni Swan -aiheinen tunti kirjastolla 45 min (katsotaan ryhmätyötilassa Anni Swan-diaesitys musiikin kera, mukana Anni Swanin toimittamia Sirkka-lehtiä, Anni Swanin kirjoja ja muuta rekvisiittaa, muistellaan uudelleen millainen mahtoi olla mörrinkäinen -> lapset saavat piirtää ja tehdä lyhyen animaation tietokoneilla Yle:n Galaxi-animaatiotyökalulla tai vaihtoehtoisesti piirtää perinteisesti värikynillä paperille mörrinkäisen

Lisäksi saimme aineiston:

Anni Swan -suunnistus

- numero/kirjainsuunnistus kirjastossa / vaihtoehtoisesti Anni Swan puistossa/koululla? (numero/kirjainlaput ovat valmiina, vaatii kartan minkä mukaan numeropisteistä kerätään kirjaimet lappuihin)

Koululla jatkoimme projektin työstämista availemalla omia satusilmiämme. Lapset keksivät pienissä ryhmissä omia satuja, yhden toimiessa kirjurina. Sitten he piirsivät kuvat satuun. Saduista ja kuvista koottiin pienet kirjat Book Creator -sovelluksen avulla.

Kalliolan koulun monialainen oppimiskokonaisuus LUMIUKKO

Kalliolan koulun Vihreä lippu teemana on tänä lukuvuonna vesi. Niinpä on luontevaa, että myös monialainen oppimiskokonaisuus liittyy veteen.

Viikko polkaistaan käyntiin tuomalla viikon päähenkilö lumiukko sisälle kouluun. Lumiukon sulamista seurataan ja siitä otetaan valokuvia tasaisin väliajoin. Tutkitaan ja mitataan paljonko vettä kertyi ja kauanko sulaminen kesti? Miten olosuhteet vaikuttavat sulamiseen? Voisiko lumiukon sulamista hidastaa?
image.jpg

Käymme myös jääfestivaalialueella katsomassa jääveistoksia ja laskemassa jäämäestä sekä järven jäällä hiihtämässä ja luistelemassa.
image.jpgimage.jpg

Pidämme koko koulun yhteisen pajapäivän, jossa pajojen aiheena ovat lumiukko askartelut, laulut ja sadut.

Myös kaikkien koulujen Talviurheilutapahtuma Kalliolan koululla ja läheisellä järven jäällä kuuluu viikon ohjelmaan. Mukana tapahtumassa 0.-2. luokan oppilaita Kalliolasta, Koittilasta, Äkrystä, Vuojalahdelta ja Otto Mannisen koululta.

Jokainen luokka työskentelee lisäksi omassa tahdissaan esimerkiksi seuraavien tehtävien parissa:

Käsityö
  • Täytetään maitotölkkejä tai muita astioita vedellä ja annetaan jäätyä. Kokeillaan jääveistosten tekoa.
  • Tehdään taidetta jäädyttämällä erilaisiin astioihin luonnonmateriaaleja tai kukkakaupasta pyydettyjä nuupahtaneita kukkia.
  • Myös lumesta voi tehdä veistoksia.
Kuvataide
  • Lumigraffitien teossa täytetään suihkepulloja vedellä ja väriaineella. Maalataan vapaasti kuvioita lumihankeen. Valitaan ympäristöystävällinen väri esim. karamelliväri, vesiväri, punajuuren mehu tai veteen sekoitettu ketsuppi.
  • Valokuvataan kuuraa, huurretta, lumen muodostamia kuvioita tai digimikroskoopin avulla lumihiutaleita. Tehdään kuvista digitaalinen esitys.
Äidinkieli
  • Kirjoitetaan talvisatu, jossa mielikuvitus saa lentää. Satuun voidaan sekoittaa oppimiskokonaisuuden aikana saatua faktatietoa. Pienimpien kanssa käytetään sadutus -tekniikkaa.
  • Tehdään runoja. Haiku on japanilainen runomuoto. Siinä on kolme riviä, joissa on viisi, seitsemän ja viisi tavua rivillä.
Lu-mi on kyl-mää (5)
Hiu-ta-leet lei-jai-le-vat (7)
Ke-vät tuok-suu jo (5)

Valmiista runoista voi tehdä lumirunopolun ulos. Kirjoitetaan vesiväreillä ja ja kuljetaan lukemassa runot.

Matematiikka
  • Lumi on täydellistä tasokuvioiden maalaamiseen, mutta vielä paremmin se sopii kolmiulotteisten muotojen rakentamiseen. Lapset saavat kokea ja rakentaa muotoja, jotka oppikirjassa voivat tuntua latteilta.
  • Lumipallojen heittelyn voi yhdistää vaikka kertotaulujen opetteluun. Jokaisesta osumasta saa pisteitä sen mukaan, mitä kertotaulua harjoitellaan. Esimerkiksi kolmen kertotaulu antaa 3 pistettä osumasta. Lapsi laskee itse pisteensä.
  • Otetaan sisään litra lunta ja annetaan sulaa. Paljonko siitä tuli? Otetaan sisään kilo lunta ja annetaan sulaa. Kuinka monta litraa vettä tuli kilosta lunta?
Draama
  • Tehdään ulos pieniä lumiukkoja, jotka ovat erilaisissa tilanteissa esim. saunan lauteilla, kaupan jonossa, pulkkamäessa jne.

Ympäristöoppi
  • Miksi tulee talvi? Lumipallo, jonka läpi on työnnetty tikku, saa symboloida maapalloa ja sen akselia. Kierretään maapalloa aurinkoa esittävän lumipallon ympäri. Tehdään malli vielä selvemmäksi merkitsemällä lumipalloon Suomi pohjoiselle pallonpuoliskolle.
  • Etsitään, tunnistetaan ja nimetään eläinten jälkiä hangella.
  • Mitataan lumen syvyys. Mitataan lämpötila lumen pinnalla ja alla. Pohditaan näiden asioiden merkitystä kasvien talvehtimiseen ja eläinten selviytymiseen talvesta.

Lähteenä mm. Opi ulkona ympäri vuoden, Wejdmark ja Lättman-Masch (löytyy Kangasniemen kirjastosta)