Läksyjen tarkistus
Ympäristöopppi Kpl 37 tehtävät 1-3
1.
a) Suomi on pohjoisella (N) ja itäisellä (E) pallonpuolikolla.
b)Pohjois-Amerikka on pohjoisella (N) ja läntisellä (W) pallonpuoliskolla.
c) Etelä-Amerikka on eteläisellä (S) ja laäntisellä (W) pallonpuoliskolla.
d) Australia on eteläisellä (S) ja itäisellä (E) pallonpuoliskolla.
2.
a) Peking 40 astetta N
b) Kairo 30 astetta N
c)Rio de Janeiro 20 astetta S
3.
a) Amsterdam 5 astetta E
b) Tokio 140 astetta E
c) Mexico 100 astetta W
4 Pietarin sijainti on noin 60 astetta N ja 30 astetta E
a) Suomi on pohjoisella (N) ja itäisellä (E) pallonpuolikolla.
b)Pohjois-Amerikka on pohjoisella (N) ja läntisellä (W) pallonpuoliskolla.
c) Etelä-Amerikka on eteläisellä (S) ja laäntisellä (W) pallonpuoliskolla.
d) Australia on eteläisellä (S) ja itäisellä (E) pallonpuoliskolla.
2.
a) Peking 40 astetta N
b) Kairo 30 astetta N
c)Rio de Janeiro 20 astetta S
3.
a) Amsterdam 5 astetta E
b) Tokio 140 astetta E
c) Mexico 100 astetta W
4 Pietarin sijainti on noin 60 astetta N ja 30 astetta E
Ympäristöoppi Kpl 36 tehtävät 1-2
1. a) Maapallon kierros auringon ympäri kestää yhden vuoden.
1. b) Maapallo pyörähtää oman akselinsa ympäri yhdessä vuorokaudessa.
2. Vuodenajat johtuvat siitä, että maapallo kiertää aurinkoa kaltevassa asennossa. Talvella pohjoinen pallonpuolisko on kallellaan pois päin auringosta, jolloin Suomessa saadaan vähemmän auringonvaloa ja on pimeämpää ja kylmempää. Kesällä pohjoinen pallonpuolisko on kallellaan kohti aurinkoa ja valoa saadaan paljon ja on lämpimämpää.
1. b) Maapallo pyörähtää oman akselinsa ympäri yhdessä vuorokaudessa.
2. Vuodenajat johtuvat siitä, että maapallo kiertää aurinkoa kaltevassa asennossa. Talvella pohjoinen pallonpuolisko on kallellaan pois päin auringosta, jolloin Suomessa saadaan vähemmän auringonvaloa ja on pimeämpää ja kylmempää. Kesällä pohjoinen pallonpuolisko on kallellaan kohti aurinkoa ja valoa saadaan paljon ja on lämpimämpää.
Historia kpl 20, teht. 1-4
1. Sotilaita arvostettiin, ja vähintään kymmenen vuotta asepalveluksessa taksi valtion viran.
2. Insula on monikerroksinen vuokrakerrostalo. Domus on ylellinen yksi tai kaksikerroksinen rikkaiden asumus.
3. Isä hallitsi koko perhettä ja päätti kaikesta. Kodin suojelushenkiä palvottiin yhdessä. Herättiin ennen auringon noustua. Aamiainen oli usein vain mukillinen vettä. Päivällinen syötiin vasta auringon laskettua. Kaikki kävivät kylpylöissä.
4. Köyhät ja rikkaat asuivat hyvin erilaisissa rakennuksissa, ja työn ja vapaa-ajan määrässä oli suuria eroja. Köyhien ruuan laatu oli vaatimaton, kun taas rikkaat viettivät runsaita syöminkejä.
2. Insula on monikerroksinen vuokrakerrostalo. Domus on ylellinen yksi tai kaksikerroksinen rikkaiden asumus.
3. Isä hallitsi koko perhettä ja päätti kaikesta. Kodin suojelushenkiä palvottiin yhdessä. Herättiin ennen auringon noustua. Aamiainen oli usein vain mukillinen vettä. Päivällinen syötiin vasta auringon laskettua. Kaikki kävivät kylpylöissä.
4. Köyhät ja rikkaat asuivat hyvin erilaisissa rakennuksissa, ja työn ja vapaa-ajan määrässä oli suuria eroja. Köyhien ruuan laatu oli vaatimaton, kun taas rikkaat viettivät runsaita syöminkejä.
Kpl 19 loppuun (s. 124-125) tehtävät 1-4
1.
a) Plebeiji oli miespuolinen alemman kansanluokan jäsen antiikin Roomassa, esim. käsityöläinen, kauppias tai pienviljelijä.
b) Patriisi oli arvovaltaisen suvun jäsen.
c) Orja oli vailla oikeuksia, ja hän oli toisen ihmisen omistuksessa.
2. Koko talous perustui orjatyövoimaan, ja orjia tarvittiin paljon. Niitä saatiin mm. sodista ja kapinoivista kansanryhmistä.
3. Kansalainen oli tasa-arvoinen lain edessä. Kansalaiset saivat käydä kauppaa.
4. Orjuutta pidettiin luonnollisena, orjia kohdeltiin huonosti, lait olivat ankaria ja kaikilla ei ollut samoja oikeuksia. Avioliitot eri ryhmien välillä olivat kiellettyjä, hallitsijoiden väärinkäsitykset tavallisia ja patriisien valta perustui varallisuuteen
a) Plebeiji oli miespuolinen alemman kansanluokan jäsen antiikin Roomassa, esim. käsityöläinen, kauppias tai pienviljelijä.
b) Patriisi oli arvovaltaisen suvun jäsen.
c) Orja oli vailla oikeuksia, ja hän oli toisen ihmisen omistuksessa.
2. Koko talous perustui orjatyövoimaan, ja orjia tarvittiin paljon. Niitä saatiin mm. sodista ja kapinoivista kansanryhmistä.
3. Kansalainen oli tasa-arvoinen lain edessä. Kansalaiset saivat käydä kauppaa.
4. Orjuutta pidettiin luonnollisena, orjia kohdeltiin huonosti, lait olivat ankaria ja kaikilla ei ollut samoja oikeuksia. Avioliitot eri ryhmien välillä olivat kiellettyjä, hallitsijoiden väärinkäsitykset tavallisia ja patriisien valta perustui varallisuuteen
Historia kpl 19
1. Selitä mitä tarkoittaa
a) senaatti
Senaatti valvoi, että kansankokouksen päätökset olivat laillisia, se valvoi virkamiseten toimintaa, johti taloutta, vastasi sotaväenotosta ja armeijan huollosta. Senaattiin pääsivät vain tiettyjen sukujen edustajat.
b) kansankokous
Kansankokous koostui asekuntoisista miehistä. Kansankokous valitsi valtion tärkeimmät virkamiehet, päättivät laeista, sodasta ja rauhasta.
c)konsuli
Konsuleita oli kaksi ja he olivat valtion korkkeimmat virkamiehet. Heidät valittiin vaaleilla.
Historia kpl 18
1. Mitä olivat provinssit?
Italian ulkopuolisia roomalaisten valloittamia alueita.
2. Miksi provinssit olivat tärkeitä roomalaisille?
Provinssit olivat tärkeitä kaupankäynnin ja talouden takia. Provinsseista tuotiin paljon eri tuotteita Roomaan.
3. Mitkä asiat helpottivat kaupankäyntiä Rooman valtakunnassa?
Kaupankäyntiä helpottivat yhteinen raha ja yhtenäiset mitat.
4. Mitä hyötyä hyvästä tieverkosta oli Roomalle?
Hyvä tieverkosto mahdollisti nopeamman tavaroiden, kaupankäynnin ja tiedon kulun. Tieverkostolla oli myös sotilaallista merkitystä, sillä maan hallitseminen.
5. Etsi tekstistä esimerkkejä roomalaisista keksinnöistä, jotka helpottivat käytännön elämää.
-akvedukti eli vesijohtojärjestelmä (puhdas vesi, kylpylät)
– arkkitehtuuri ja betoni (suuremmat rakennukset)
– tieverkosto (tiedon, tavaroidenja sotilaiden liikkuminen)
Italian ulkopuolisia roomalaisten valloittamia alueita.
2. Miksi provinssit olivat tärkeitä roomalaisille?
Provinssit olivat tärkeitä kaupankäynnin ja talouden takia. Provinsseista tuotiin paljon eri tuotteita Roomaan.
3. Mitkä asiat helpottivat kaupankäyntiä Rooman valtakunnassa?
Kaupankäyntiä helpottivat yhteinen raha ja yhtenäiset mitat.
4. Mitä hyötyä hyvästä tieverkosta oli Roomalle?
Hyvä tieverkosto mahdollisti nopeamman tavaroiden, kaupankäynnin ja tiedon kulun. Tieverkostolla oli myös sotilaallista merkitystä, sillä maan hallitseminen.
5. Etsi tekstistä esimerkkejä roomalaisista keksinnöistä, jotka helpottivat käytännön elämää.
-akvedukti eli vesijohtojärjestelmä (puhdas vesi, kylpylät)
– arkkitehtuuri ja betoni (suuremmat rakennukset)
– tieverkosto (tiedon, tavaroidenja sotilaiden liikkuminen)
Ympäristöoppi kpl 34
1. Miten eri lintulajit hyödyntävät havupuita?
Havupuiden oksat antavat pikkulinnuille suojaa petolinnuilta. Osa linnuista tekee kaarnan koloihin ja oksien haaroihin ruokavarastoja. Havupuiden siemenet ja neulaset ovat joidenkin lintujen ravintoa.
2. Miksi on tärkeää lopettaa lintujen säännöllinen ruokintakeväällä?
Linnut eivät hae oikeaa ravintoa luonnosta, jos ruokintaa ei lopeta keväällä.
3. Miten erotat sini- ja talitiaisen toisistaan?
Sinitiaisen pää, selkä ja siivet ovat siniset ja silmän yli menee musta raita. Talitiasen päälaki on musta ja siivet vihertävät.
4.Miksi talviruokintapaikoille on tärkeää laittaa monipuolista ravintoa (siemeniä, pähkinöitä, talipalloja)?
Kaikki linnut eivätsyö samaa ravintoa. Mitä monipuolisempaa ravintoa ruokintapaikalle laittaa, sitä useampia eri lintulajeja siellä käy.
Havupuiden oksat antavat pikkulinnuille suojaa petolinnuilta. Osa linnuista tekee kaarnan koloihin ja oksien haaroihin ruokavarastoja. Havupuiden siemenet ja neulaset ovat joidenkin lintujen ravintoa.
2. Miksi on tärkeää lopettaa lintujen säännöllinen ruokintakeväällä?
Linnut eivät hae oikeaa ravintoa luonnosta, jos ruokintaa ei lopeta keväällä.
3. Miten erotat sini- ja talitiaisen toisistaan?
Sinitiaisen pää, selkä ja siivet ovat siniset ja silmän yli menee musta raita. Talitiasen päälaki on musta ja siivet vihertävät.
4.Miksi talviruokintapaikoille on tärkeää laittaa monipuolista ravintoa (siemeniä, pähkinöitä, talipalloja)?
Kaikki linnut eivätsyö samaa ravintoa. Mitä monipuolisempaa ravintoa ruokintapaikalle laittaa, sitä useampia eri lintulajeja siellä käy.
Uskonto 14.4. Islam
1. Miten islam syntyi?
-Islam syntyi Muhammadin toiminnan seurauksena.
2. Miksi profeetta Muhammad on tärkeä muslimeille?-Hän toimi Jumalan profeettana, saarnasi ja toimi muslimien johtajana.
3. Miten Koraani on syntynyt?
-Muhammadin kuoleman jälkeen hänen opetuksensa kerättiin yhteen kirjaan, josta muodostui Koraani.
Historia kpl 17
Miksi Rooman perustamis paikka oli hyvä?
Tiber-joen suulla oli hyvä kauppapaikka. Laakso oli kukkuloiden suojelema.
2. Mitä tarkoittaa Rooman imperiumi?
Rooman imperiumi tarkoittaa Rooman valtakuntaa. Rooma oli suuri ja vahva valtio.
3. Miksi Roomasta tuli mahtava imperiumi?
Rooma alisti Italian niemimaan kansat sekä kukisti Karthagon ja Kreikan. Rooman armeija oli tehokas, ja sillä oli paljon hyviä sotapäälliköitä.
4. Miten roomalaiset hallitsivat valtavaa valtakuntaansa?
Roomalaiset hallitsivat sotilasleirien avulla. Valloitettuja kansoja hallittiin ”hajota ja hallitse” -menetelmällä.
5. Mitä vaikutteita roomalaiset omaksuivat
a) etruskeilta
Etruskeilta omaksuttiin holvikaari, gladiaattoritaistelut, toga ja Rooma-sana.
b) kreikkalaisilta
Kreikkalaisilta omaksuttiin koulutus, jumalat, arkkitehtuuri, temppelityylit, kirjallisuus ja tieteet.
c) Aleksanteri Suuren valtakunnasta?
Aleksanteri Suuren valtakunnasta omaksuttiin itämaiset uskonnot ja itsevaltius.
Tiber-joen suulla oli hyvä kauppapaikka. Laakso oli kukkuloiden suojelema.
2. Mitä tarkoittaa Rooman imperiumi?
Rooman imperiumi tarkoittaa Rooman valtakuntaa. Rooma oli suuri ja vahva valtio.
3. Miksi Roomasta tuli mahtava imperiumi?
Rooma alisti Italian niemimaan kansat sekä kukisti Karthagon ja Kreikan. Rooman armeija oli tehokas, ja sillä oli paljon hyviä sotapäälliköitä.
4. Miten roomalaiset hallitsivat valtavaa valtakuntaansa?
Roomalaiset hallitsivat sotilasleirien avulla. Valloitettuja kansoja hallittiin ”hajota ja hallitse” -menetelmällä.
5. Mitä vaikutteita roomalaiset omaksuivat
a) etruskeilta
Etruskeilta omaksuttiin holvikaari, gladiaattoritaistelut, toga ja Rooma-sana.
b) kreikkalaisilta
Kreikkalaisilta omaksuttiin koulutus, jumalat, arkkitehtuuri, temppelityylit, kirjallisuus ja tieteet.
c) Aleksanteri Suuren valtakunnasta?
Aleksanteri Suuren valtakunnasta omaksuttiin itämaiset uskonnot ja itsevaltius.
Historia: Antiikin Rooma s. 108-111
1. Miksi Hannibal päätti hyökätä Roomaan pohjoisesta?
Roomalaisilla oli parempi laivasto, joten sotaretki Välimeren poikki ei ollut mahdollinen. Alppien ylitys oli roomalaisille täysi yllätys.
2. Cannaen taistelussa roomalaisia oli enemmän kuin karthagolaisia. Miksi karthagolaiset kuitenkin voittivat taistelun?
Hannibalin sotilaiden taktinen taistelumuodostelma oli roomalaisille tuhoisa. Karthagolaisten onnistui saartaa roomalaiset.
3. "Osaat kyllä voittaa, oi mahtava Hannibal, mutta et osaa käyttää voittoja hyödyksi." Miksi Lause kuvaa Hannibalia hyvin?
Hannibal ei pystynyt hyödyntämään yllätyshyökkäysten antamaa etua, ja sotaretket pitkittyivät.
4. Etsi tekstistä kohtia, jotka kuvaavat, kuinka julmaa sota oli. Kirjoita kohdat lyhyesti.
5. Miten Hannibalin olisi pitänyt toimia voittaakkseen Rooman?
Hannibalin olisi pitänyt valloittaa pääkaupunki Rooma ja saada Italian niemimaan eri kansat kääntymää roomalaisia vastaan.
Roomalaisilla oli parempi laivasto, joten sotaretki Välimeren poikki ei ollut mahdollinen. Alppien ylitys oli roomalaisille täysi yllätys.
2. Cannaen taistelussa roomalaisia oli enemmän kuin karthagolaisia. Miksi karthagolaiset kuitenkin voittivat taistelun?
Hannibalin sotilaiden taktinen taistelumuodostelma oli roomalaisille tuhoisa. Karthagolaisten onnistui saartaa roomalaiset.
3. "Osaat kyllä voittaa, oi mahtava Hannibal, mutta et osaa käyttää voittoja hyödyksi." Miksi Lause kuvaa Hannibalia hyvin?
Hannibal ei pystynyt hyödyntämään yllätyshyökkäysten antamaa etua, ja sotaretket pitkittyivät.
4. Etsi tekstistä kohtia, jotka kuvaavat, kuinka julmaa sota oli. Kirjoita kohdat lyhyesti.
Esim. Yhdessä taistelussa kuoli 50 000 roomalaista. Kuolleilta leikattiin sormet, jotta kultasormukset saatiin sotasaaliiksi.
5. Miten Hannibalin olisi pitänyt toimia voittaakkseen Rooman?
Hannibalin olisi pitänyt valloittaa pääkaupunki Rooma ja saada Italian niemimaan eri kansat kääntymää roomalaisia vastaan.
Ympäristöoppi kpl 31
Ymppä:
- Samoille alueille keskenään sijoittuvat kylmä ilmasto ja tundra, mannerilmasto ja havumetsä sekä talvisateiden ilmasto (välimeren ilmasto) ja välimeren kasvillisuus (nahkealehtinen kasvillisuus).
2. Piirrä ja täydennä kasvillisuusaluetaulukko vihkoosi.
Historia kpl 16, tehtävät 1-4 s.105 tarkistus-
- 1. Kreikkalaiset temppelit oli rakennettu tyypillisesti marmorista. Temppelit seisoivat jalustan päällä ja niihin noustiin portaita pitkin. Temppeleissä oli suuria pylväitä. Pylväät kannattelivat palkistoja. Ylinnä oli taidokkailla patsailla koristeltu päätykolmio.
- Filosofia tarkoittaa tiedon rakastamista. Tiede alkaa ihmettelystä.
- Vauras Ateena saattoi tukea kulttuuria. Merkittävimmät filosofit olivat ateenalaisia.
- 4. Kreikkalaisilla oli aikaa harrastaaja kehittää itseään, koska orjat tekivät pääosan töistä.
Ympäristöoppi kpl 29
Ympäristöoppi: Kpl 29 s. 122-125
- Kerro, millaiset asiat vaikuttavat siihen, että johonkin syntyy tiheää asutusta. Ihmiset kerääntyvät asumaan alueille, missä ilmasto on sopivan lämmin viljelylle ja maaperä ravinteikasta. Maaperän rikkaudet, kuten rauta, kivihiili, öljy ja maakaasu ovat luoneet paljon työpaikkoja.
- Miksi suurimmat kaupungit ovat syntyneet merien, järvien tai jokien rannoille? Vesireitit mahdollistavat hyvät kulkuyhteydet, joita pitkin tavarat ja ihmiset liikkuvat muuaalle.
- Kerro, mikä on metropoli. Mainitse Euroopan metropoleja. Metropoli on kaupunki, jossa on yli miljoona asukasta. Niitä ovat esim Moskova, Lontoo, Pariisi, Berliini, Rooma ja Pietari.
- Siirtomaa-aikaan Eurooppalaiset maat omistivat maa-alueita muualla maailmassa. Miten sen ajan vaikutus näkyy nykyään? Siirtomaa-aikoina englannin ja espanjan kielet levisivät muualle maailmaan ja siksi niitä puhutaan nykyään useissa maissa.
- Kerro syitä, jotka saavat ihmisiä muista maista lähtemään maahanmuuttajiksi Eurooppaan. Työpaikat, opiskelu ja korkeampi elintaso Euroopassa tuo Eurooppaan maahanmuuttajia. Nälänhätä ja sodat saavat ihmiset lähtemään pakolaisiksi Eurooppaan.
Historia: Kpl 16, s. 98-101
Lue huolella s. 98-101 ja tee seuraavat tehtävät.
1. Tee ajatuskarttamuistiinpanot kretikkalaisetsa teatterista (s. 98-99). Kerro esim teatteripaikasta, näyttelijöistä, esitystyypeistä, näytelmäkirjailijoista ja tunnetuista näytelmistä.
Teatteri
-Rakennettiin usein rinteeseen
-katsojat saattoivat kuulla kuiskauksenkin
-Näyttelijät miehiä
-käyttivät naamareita ja roolivaatteita
-Näytelmätyypit
-Tragediat eli murhenäytelmät
-Komediat eli humoristiset näytelmät
-Kuuluisia näytelmäkirjailijoita
-Aristofanes
-Sofokles
2. Mitä tyypilliset kreikkalaiset patsaat kuvasivat?
Patsaat kuvasivat usein jumalia, sotapäälliköitä ja olympiakisojen voittajia.
3. Millaisessa tilanteessa patsaat usein kuvattiin? Miksi?
Patsaat kuvattiin liikkeessä, esim. juoksevassa asennossa. Sillä tavallla niistä saatiin elävän näköisiä.
4.Temppeleiden päätykolmioissa oli upeita kuvia. Mitä ne saattoivat kuvata?
Päätykolmiossa saattoi olla kuvia Jumalista.
5. Kreikkalaistyylisiä pylväitä käytetään edelleen monissa suurissa ja hienoissa rakennuksissa. Googlaa Suomen eduskuntataloa ja selvitä vertaamalla kirjan s. 100 kuvaan, mikä pylvästä siinä on käytetty.
Eduskuntatalon pylvään päät ovat koristeellisia eli pylvästyyppi on korinttilainen pylväs.
1. Tee ajatuskarttamuistiinpanot kretikkalaisetsa teatterista (s. 98-99). Kerro esim teatteripaikasta, näyttelijöistä, esitystyypeistä, näytelmäkirjailijoista ja tunnetuista näytelmistä.
Teatteri
-Rakennettiin usein rinteeseen
-katsojat saattoivat kuulla kuiskauksenkin
-Näyttelijät miehiä
-käyttivät naamareita ja roolivaatteita
-Näytelmätyypit
-Tragediat eli murhenäytelmät
-Komediat eli humoristiset näytelmät
-Kuuluisia näytelmäkirjailijoita
-Aristofanes
-Sofokles
2. Mitä tyypilliset kreikkalaiset patsaat kuvasivat?
Patsaat kuvasivat usein jumalia, sotapäälliköitä ja olympiakisojen voittajia.
3. Millaisessa tilanteessa patsaat usein kuvattiin? Miksi?
Patsaat kuvattiin liikkeessä, esim. juoksevassa asennossa. Sillä tavallla niistä saatiin elävän näköisiä.
4.Temppeleiden päätykolmioissa oli upeita kuvia. Mitä ne saattoivat kuvata?
Päätykolmiossa saattoi olla kuvia Jumalista.
5. Kreikkalaistyylisiä pylväitä käytetään edelleen monissa suurissa ja hienoissa rakennuksissa. Googlaa Suomen eduskuntataloa ja selvitä vertaamalla kirjan s. 100 kuvaan, mikä pylvästä siinä on käytetty.
Eduskuntatalon pylvään päät ovat koristeellisia eli pylvästyyppi on korinttilainen pylväs.
Historia Kpl 15
Historia:
Lue kpl 15. s. 94-97. Kirjoita vastaukset kokonaisin virkkein vihkoon alla oleviin tehtäviin.
1. Kirjan tehtävät:
1. a) Politiikka tarkoittaa yhteisten asioiden hoitamista.
b) Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa, eli enemmistö päättää yhteisistä asioista.
3. Ateenan kansalaisena pidettiin miestä, jonka isä oli syntynyt Ateenassa.
5. Valta kuuluu kansalle ja kansalaiset osallsituvat päätösten tekoon.
2. Kansankokouksiin saivat osallistua kaikki yli 20-vuotiaat syntyperäiset ateenalaiset miehet. Niissä keskusteltiin kaupankäynnistä, olympiavoittajien palkitsemisesta, sodankäynnistä ja rauhantekemisestä. Kokouksia oli lähes joka viikko ja osallistujia jopa 10 000. Kokouksen lopuksi äänestettiin ja eniten ääniä saanot ehdotus voitti.
3. Viidensadan neuvosto valvoi, että kansankokouksen päätöksiä noudatettiin. Siihen arvottiin jäsenet kaikista kaupunginosista, jolloin köyhilläkin ateenalaisilla oli mahdollista osallistua. Neuvoston johtaja arvottiin uudestaan joka päivä.
4. Antiikin demokaratiassa naiset, muualta muuttaneet tai alle 20-vuotiaat eivät saaneet osallistua päätöksen tekoon. Suomessa kaikki 18-vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset (ja kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset) saavat osallistua päätöksentekoon äänestämällä.
Lue kpl 15. s. 94-97. Kirjoita vastaukset kokonaisin virkkein vihkoon alla oleviin tehtäviin.
- Tee kirjan vihkotehtävät 1, 3 ja 5.
- Kerro kansankokouksista (ketkä saivat osallistua, milloin pidettiin, mitä siellä tehtiin, miten tehtiin päätökset).
- Mikä oli viidensadanneuvosto? Miksi se oli Ateenan kansalaisille tärkeä?
- Minkälaisia eroja oli antiikin demokratiassa verrattuna Suomen demokratiaan?
1. Kirjan tehtävät:
1. a) Politiikka tarkoittaa yhteisten asioiden hoitamista.
b) Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa, eli enemmistö päättää yhteisistä asioista.
3. Ateenan kansalaisena pidettiin miestä, jonka isä oli syntynyt Ateenassa.
5. Valta kuuluu kansalle ja kansalaiset osallsituvat päätösten tekoon.
2. Kansankokouksiin saivat osallistua kaikki yli 20-vuotiaat syntyperäiset ateenalaiset miehet. Niissä keskusteltiin kaupankäynnistä, olympiavoittajien palkitsemisesta, sodankäynnistä ja rauhantekemisestä. Kokouksia oli lähes joka viikko ja osallistujia jopa 10 000. Kokouksen lopuksi äänestettiin ja eniten ääniä saanot ehdotus voitti.
3. Viidensadan neuvosto valvoi, että kansankokouksen päätöksiä noudatettiin. Siihen arvottiin jäsenet kaikista kaupunginosista, jolloin köyhilläkin ateenalaisilla oli mahdollista osallistua. Neuvoston johtaja arvottiin uudestaan joka päivä.
4. Antiikin demokaratiassa naiset, muualta muuttaneet tai alle 20-vuotiaat eivät saaneet osallistua päätöksen tekoon. Suomessa kaikki 18-vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset (ja kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset) saavat osallistua päätöksentekoon äänestämällä.