Kulttuuriperintöoppiminen
Kalevalan sankareita
Koko koulun oppimiskokonaisuus. Kalevalan sankareita ja urotekoja.
1.Oppilaille esiteltiin Kalevalan hahmot, heidän vahvuutensa ja ominaisuutensa.
2.Jokainen valitsi, mitä vahvuuksia haluaisi itselleen ja kuka Kalevalan hahmo haluaisi olla.
3.Saman hahmon valinneet muodostivat ryhmän.
4.Aluksi he perehtyivät yhdessä työskennellen hahmosta kertovaan Kalevalan tarinaan.
5.Ryhmä sai tehtäväkseen vastata oman hahmonsa näkökulmasta vastaukset hahmoa esitteleviin kysymyksiin. Niistä koostettiin esittely hahmosta gaalaan.
Kysymyksiä olivat mm. mistä haaveilet, mitä pidät elämässä tärkeänä, ketkä ovat läheisimpiä ihmisiäsi ja miksi, miten vietät vapaa-aikaasi, mitä teet työksesi, mikä on arvokkain esineesi, miten huvittelet, mitä pelkäät, mitä taitoja hänellä on.
Ryhmä kirjoitti myös uutisen hahmonsa tarinan pohjalta.
6.Ryhmä valmisteli yhdestä jäsenestään oikean hahmon gaalan punaiselle matolle. He loivat asusteet, rekvisiitan, tarinan, vastaukset haastattelukysymyksiin omalle hahmolleen.
7.Ryhmä keksi ja kehitteli myös yhden uroteon omalle hahmolleen esitettäväksi yleisölle.
8.Suuri gaala kokosi kaikki Kalevalan sankarit punaiselle matolle, jossa jokaista haastateltiin. Jokainen ryhmä esitteli myös uroteon pikku näytelmänä tms. Väinämöisryhmä oli valmistanut styroxista kalanluisen kanteleen, jota Väinämöinen näppäili. Louhi-ryhmä puolestaa teki yleisölle Tuonen virta -haasteen, jossa sai ylittää vaarallisen virran, jos uskalsi. Lemminkäisen äiti luki kirjoittamansa kirjeen pojalleen. Hetki oli vaikuttava.
9.Yleisö äänesti hahmoista Kalevalan sankarin.
10.Oppimiskokonaisuuden aikana ryhmät suorittivat erilaisista tehtävistä koostuvan Kalevala-haasteen.
Tehtävinä mm. etsiä Jyväskylän kartalta Kalevalaan perustuvia kadun nimiä, etsiä allakasta Kalevalasta juonnettuja nimiä ja heidän nimipäiviään, suorittaa sanaselitystehtävä; seppä, soutuvene, hauki, leukaluu...
Erittäin onnistunut ja monipuolinen oppimiskokonaisuus.
Lähteenä mm. https://www.kalevalaseura.fi/kalevalankankahilla/nv/paavalikko.php#sisalto
1.Oppilaille esiteltiin Kalevalan hahmot, heidän vahvuutensa ja ominaisuutensa.
2.Jokainen valitsi, mitä vahvuuksia haluaisi itselleen ja kuka Kalevalan hahmo haluaisi olla.
3.Saman hahmon valinneet muodostivat ryhmän.
4.Aluksi he perehtyivät yhdessä työskennellen hahmosta kertovaan Kalevalan tarinaan.
5.Ryhmä sai tehtäväkseen vastata oman hahmonsa näkökulmasta vastaukset hahmoa esitteleviin kysymyksiin. Niistä koostettiin esittely hahmosta gaalaan.
Kysymyksiä olivat mm. mistä haaveilet, mitä pidät elämässä tärkeänä, ketkä ovat läheisimpiä ihmisiäsi ja miksi, miten vietät vapaa-aikaasi, mitä teet työksesi, mikä on arvokkain esineesi, miten huvittelet, mitä pelkäät, mitä taitoja hänellä on.
Ryhmä kirjoitti myös uutisen hahmonsa tarinan pohjalta.
6.Ryhmä valmisteli yhdestä jäsenestään oikean hahmon gaalan punaiselle matolle. He loivat asusteet, rekvisiitan, tarinan, vastaukset haastattelukysymyksiin omalle hahmolleen.
7.Ryhmä keksi ja kehitteli myös yhden uroteon omalle hahmolleen esitettäväksi yleisölle.
8.Suuri gaala kokosi kaikki Kalevalan sankarit punaiselle matolle, jossa jokaista haastateltiin. Jokainen ryhmä esitteli myös uroteon pikku näytelmänä tms. Väinämöisryhmä oli valmistanut styroxista kalanluisen kanteleen, jota Väinämöinen näppäili. Louhi-ryhmä puolestaa teki yleisölle Tuonen virta -haasteen, jossa sai ylittää vaarallisen virran, jos uskalsi. Lemminkäisen äiti luki kirjoittamansa kirjeen pojalleen. Hetki oli vaikuttava.
9.Yleisö äänesti hahmoista Kalevalan sankarin.
10.Oppimiskokonaisuuden aikana ryhmät suorittivat erilaisista tehtävistä koostuvan Kalevala-haasteen.
Tehtävinä mm. etsiä Jyväskylän kartalta Kalevalaan perustuvia kadun nimiä, etsiä allakasta Kalevalasta juonnettuja nimiä ja heidän nimipäiviään, suorittaa sanaselitystehtävä; seppä, soutuvene, hauki, leukaluu...
Erittäin onnistunut ja monipuolinen oppimiskokonaisuus.
Lähteenä mm. https://www.kalevalaseura.fi/kalevalankankahilla/nv/paavalikko.php#sisalto
0 kommenttia
Kultakausi
Kultakausi valittiin Suomi 100 -juhlan teemaksi. Ennen juhlan suunnittelua kultakausi oli koko koulun (70 1.-6.lkn oppilasta) yhteinen oppimiskokonaisuus sisältäen mm. äidinkielen, kuvataiteen, musiikin ja historian tavoitteita. Näin toimien halusimme luoda juhlan, joka on osa oppimista ja yhteisöllinen kokemus.
Ryhmäytyminen tehtiin niin, että oppilaiden selkään kiinnitettiin kultakauden taideteoskuva, ja heidän tuli kysellen ja keskustellen etsiä oma ryhmänsä. Tavoitteena oli, että he joutuvat keskustelemaan kuvien sisällöstä,mkoska eivät näe omaansa. Yhdelle räväkälle oppilasjoukolle valikoitiin teos Kaski, eli Raatajat rahanalaiset, koska oletettiin, että se kiinnostaisi heitä ja saisi heidät innostumaan työskentelystä.
Ryhmissään oppilaat mm.
-tekivät ensin itse kysymyksiä kuvasta ja pohtivat itse myös erilaisia vastauksia, ei siis lähdetty opettajan kerronnasta, opettajan kysymyksistä tai valmiista vastauksista
-kuvittelivat teoksen tapahtumia, mitä on tapahtunut ennen kuvaa, entä sen jälkeen, mitä kuvassa tapahtuu
-rakensivat henkilöhahmoja; keitä ihmiset ovat, miten ja kenen kanssa he elävät, mitä työtä he tekevät, miten leikkivät, mitä tavaroita omistavat, mikä on heille tärkeää
-kuvittelivat ihmisten ajatuksia; mitä he toivovat, mistä unelmoivat, mitä pelkäävät
-pohtivat teoksen ympäristöä; mitä lähiympäristössä on, millaisessa rakennuksessa ovat, millaisia ääniä kuvan hetkellä kuuluu ja mistä ne syntyvät
-pohtivat taiteilijan ajatuksia; miksi taiteilija on kuvannut teoksen, mitä halunnut kertoa, mitä pitänyt tärkeänä
-tutkivat kuvallisia elementtejä, värejä ja värimaailmaa, onko kuvassa liikettä, mihin katse kiinnittyy, mitä yksityiskohtia löytyy, millainen tunnelma kuvassa on
-kuunneltiin erilaista suomalaista musiikkia, ja mietittiin, miten ne sopivat kuvan tunnelmaan
Ryhmät tekivät yhteisiä ja omia tuotoksia maalauksen innoittamina. Työskentelyn yhteydessä tehtiin äänimaailmoja, still-kuvia tilanteista, puhetta kuvan tilanteeseen.
Juhlan teema oli aikajana kultakaudelta nykypäivään. Kohtaukset sijoittuivat aikajärjestykseen ja tarinaan nivottiin myös kaikki työstetyt kultakauden teokset.
Haavoittunut enkeli aloitti juhlan, taustalla Veteraanin iltahuuto kantajat kantoivat enkelin lavalle. Teoksen pojat kävivät koskettavan keskustelun teoksen herättämän tarinan pohjalta. Kaski -kohtausta ja raatajien loputonta kaskeamista joukkokohtauksessa taustoitti Nälkämaan laulu. Juhlan tarinassa esiintyivät lukuisat eri aikjen suomalaiset marsalkka Mannerheimista Tove Janssoniin ja Marja-Leena Kirvesniemestä Akseli Gallen-Kallelaan.
Juhla oli tärkeä ja merkittävä osa oppimista, sen yhteinen näkyvä tuotos.
Ryhmäytyminen tehtiin niin, että oppilaiden selkään kiinnitettiin kultakauden taideteoskuva, ja heidän tuli kysellen ja keskustellen etsiä oma ryhmänsä. Tavoitteena oli, että he joutuvat keskustelemaan kuvien sisällöstä,mkoska eivät näe omaansa. Yhdelle räväkälle oppilasjoukolle valikoitiin teos Kaski, eli Raatajat rahanalaiset, koska oletettiin, että se kiinnostaisi heitä ja saisi heidät innostumaan työskentelystä.
Ryhmissään oppilaat mm.
-tekivät ensin itse kysymyksiä kuvasta ja pohtivat itse myös erilaisia vastauksia, ei siis lähdetty opettajan kerronnasta, opettajan kysymyksistä tai valmiista vastauksista
-kuvittelivat teoksen tapahtumia, mitä on tapahtunut ennen kuvaa, entä sen jälkeen, mitä kuvassa tapahtuu
-rakensivat henkilöhahmoja; keitä ihmiset ovat, miten ja kenen kanssa he elävät, mitä työtä he tekevät, miten leikkivät, mitä tavaroita omistavat, mikä on heille tärkeää
-kuvittelivat ihmisten ajatuksia; mitä he toivovat, mistä unelmoivat, mitä pelkäävät
-pohtivat teoksen ympäristöä; mitä lähiympäristössä on, millaisessa rakennuksessa ovat, millaisia ääniä kuvan hetkellä kuuluu ja mistä ne syntyvät
-pohtivat taiteilijan ajatuksia; miksi taiteilija on kuvannut teoksen, mitä halunnut kertoa, mitä pitänyt tärkeänä
-tutkivat kuvallisia elementtejä, värejä ja värimaailmaa, onko kuvassa liikettä, mihin katse kiinnittyy, mitä yksityiskohtia löytyy, millainen tunnelma kuvassa on
-kuunneltiin erilaista suomalaista musiikkia, ja mietittiin, miten ne sopivat kuvan tunnelmaan
Ryhmät tekivät yhteisiä ja omia tuotoksia maalauksen innoittamina. Työskentelyn yhteydessä tehtiin äänimaailmoja, still-kuvia tilanteista, puhetta kuvan tilanteeseen.
Juhlan teema oli aikajana kultakaudelta nykypäivään. Kohtaukset sijoittuivat aikajärjestykseen ja tarinaan nivottiin myös kaikki työstetyt kultakauden teokset.
Haavoittunut enkeli aloitti juhlan, taustalla Veteraanin iltahuuto kantajat kantoivat enkelin lavalle. Teoksen pojat kävivät koskettavan keskustelun teoksen herättämän tarinan pohjalta. Kaski -kohtausta ja raatajien loputonta kaskeamista joukkokohtauksessa taustoitti Nälkämaan laulu. Juhlan tarinassa esiintyivät lukuisat eri aikjen suomalaiset marsalkka Mannerheimista Tove Janssoniin ja Marja-Leena Kirvesniemestä Akseli Gallen-Kallelaan.
Juhla oli tärkeä ja merkittävä osa oppimista, sen yhteinen näkyvä tuotos.