ENGLANTI

2.luokan englanti:
    - keskustelun pääanti: huojennus -> kielisuihkuttelu 
    - luokanopettajajohtoisesti lyhyitä tuokioita pitkin viikkoa: ohjeidenantoa, tervehtimiset, liikunta, kuvis
    - 2.luokan enkkua opettaville toivottavasti tulossa Bärlundin Pialta sähköposti ja oikeudet peda.net -sivujen kielisuihkutus-sivun päivittämiseen materiaalien osalta -> yhdessä tekemistä - opettajat jakavat tekemisiään
    - materiaaleja: Sanomapron Go!, facebookissa eri ryhmiä (esim. Kielirikasteinen opetus), googlaa: peda.net Jyväskylä kielisuihkutus
   
   - kielisalkku isommille oppilaille osaksi kasvun ja oppimisen kansioon 
   - mitä jätetään pois, kun pitää lisätä laaja-alaisuutta
   - odotetaan, että materiaalia saadaan ja että se olisi uuden opsin mukaista
   
   - Musavinkkejä: Youtube: Super simple songs, nähtävyydet Flying in London
   - jokainen toisi kotoa esim. englanninkielisen ohjeen kotoa
   - mielimusiikkia
   - lautapelejä, Aliasta englanniksi, 
   - ohjelmointia englanniksi

    
    - Tabula rasa
    
Yleistä palautetta työskentelystä
- odotus oli, että joku kertoisi, miten soveltaisimme uutta opsia -> keskenään pohtien emme saaneet odottamaamme
- olisi ollut hyvä, että paikalla olisi ollut joku OPS-ryhmästä 
- ohjeistus siitä, mihin ryhmään ja millä perusteella oli vajavainen

ENGLANTI 3.-9. Lk
- haasteena aineenopettajana yhteistyön tekeminen luokanopettajan kanssa toteutuksen tasolla
--> MONOssa helpompi toteuttaa
- tietoisuus muiden oppiaineiden sisällöistä helpottaisi ainerajat ylittävää yhteistyötä
--> eri oppiaineiden opettajat muodostavat pienempiä ryhmiä, erityisesti äidinkielen ja englannin opettajan yhteistyö (aikataulut, kielioppi..)
- 3. tunti englantia 6. luokalle mahdollistaa yhteistyön ja projektityöskentelyn
- tuntimäärä yläkoulussa vs. opsin vaatimukset
- yksilöllisten tavoitteiden määrittäminen mahdollistaa erilaiset oppimistavat
--> kuka asettaa tavoitteet? Oppilas, opettaja, vanhempi?
- kuka syypää rauhattomuuteen luokissa? Onko opettajalla vastuu oppilaan oppimisesta, jos oppilas taistelee omaa oppimistaan vastaan?
- resurssit eivät vastaa uuden opsin vaatimuksia
- ajatuksia opetukseen:
* oppilaat käyvät kirjaa itsenäisesti
* ei hylätä kirjoja, mutta vapaampi suhtautuminen
* englannin tunteja hyödyksi esitelmien tekoon ja projekteihin
* "vanhan" kirjasarjan vertaaminen uuteen opsiin
* keskusteleva opetus
* aihepiirejä muista aineista, kulttuuria mukaan opetukseen
* yhteinen paikka pedanettiin, mihin kootaan hyvin toimivia ideoita kaikkien nähtäviksi
* samanaikaisopetus, yhteistyö opettajien kanssa
* uudet kirjasarjat tukemassa uutta opsia
* Suomi100 pohjalta yhteistyötä
* jokaisessa jaksossa projektityö
* tavoitteet näkyviksi oppilaille esim. tuntikohtaisesti
* Erasmus-projektit

    
HISTORIA, YHTEISKUNTAOPPI, USKONNOT, ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (Huhtasuo yms)

- yhteiset projektit tms oppiaidneiden tavoitteiden mukaisesti (esim. yhteiskuntaopii ja elämänkatsomustieto) 
- pyrkimys kiirettömyyteen karsimalla sisältöjä ja synkroimalla eri oppiaineiden sisältöjä
- opetetaan OPSia, ei oppikirjaa
- uudesta opsista "yli jääneet" kappaleet voisivat toimia eriyttämisen materiaalina ylöspäin
- eri katsomusaineiden väinen vuoropuhelu; vierailut toisten uskontojen tunneilla, yhteiset keskustelut jostain teemasta tms
- yhteiskuntaopin tunneilla käytyä asiaa, esim. tasa-arvo tai rahan käyttö, voidaan syventää elämänkatsmustiedon tunneilla

Toiveita
- koululaisten ilmainen liikkuminen linja-autolla koulun retkillä koulupäivän aikana
- ryhmäkoot, jotka mahdoliistavat OPSin toteuttamisen
- mahdollisuus OPSin mukaisen materiaalin hankkimiseen





MUSIIKKI JA LIIKUNTA -ryhmä

Uudessa OPS:ssa muuttuvat arviointi ja yksilöllisettavoitteet eniten!
Alkuopetuksessa korostuu musiikillisen sivistyksen pohjustaminen.
Valmiita sisältöjä vähän.
 
Osallisuus
Rima osallistua mahd. alhaiseksi
Soitinten käyttö siten, että äänen tuottaminen helppoa
esim. Boomwhackers-putket (jokaisella lapsella oma ääni, tärkeää oma vuoro)

Pinterestistä ohjeita. Taustat mukaan!
Työelämätaidot ja yrittäjyys –juonne:
haasteena abstraktisuus, miten tuoda käytännön työhön kouluun
Yritteliäisyys; arjen taidot; toisen ihmisen kohtaaminen; toisen kuunteleminenmusatunnilla
Oman osuuden hoitaminen ryhmässä, jotta kokonaisuus onnistuu/muodostuu
Rumpalilla saa olla oma biisi, mutta soittaa kuitenkin(oman hommansahoitaminen)
Työelämän muuttuminen jazziksi (oma improvisointi, sama syke)
 
Musiikilliset tiedot ja taidotsekä luova tuottaminen
Jokaisellaoma ääni, kunhan osallistuu laulamiseen.
Kuitenkinlaulaminen kehittyy vain laulamalla, sitten voi kiinnittää huomiota asentoon jaäänen tuottoon
Esim. laulukoe kotona perheenjäsenelle, pehmolle tai lemmikille
Toisaaltayksilaulun avulla opettava voi kuulla yksittiset helmetkin.
Yhteislaulu kuitenkin rohkaisee oman äänen käyttöön, kuulee oman äänensä jatottuu siihen; uskaltaa olla muutenkin äänessä

Kehorytmiikankäyttö! (Musiikin aika –kirjasarjassa (1-6 lk.)paljon ohjeita; Saa laulaa –sarja;Pikku kupla; Soili Perkiön tekemät kirjat)
Musiikkiineläytyminen kehollisesti; ryhmädynamiikki vaikuttaa paljon; onko ryhmäturvallinen ilmaisuun…
Äänimaisemanluonti ryhmässä; silmät kiinni ja kuuntele kaverin ääni ja jatka sitä!
Oppilaanoma improvisointi (olisiko musiikillinen keksiminen/luominen mukavampi sana) jaomien sävellysten luominen ja opetusteknologian käyttö
GarageBand –appsi esim. oppilaille kuulokkeet keskittymistä varten taierillisiin tiloihin tekemän ja sitten kuunnellaan yhdessä.
Launchpad-appsi
 
Kulttuurinenymmärrys ja monilukutaito
Musiikista keskusteleminen, tunnekokemustenyksilöllisyyden arvostaminen, kaikki tunteet oikein
Eri taidelajien yhdistöminen; piirtäminen ja musiikki
Selkään/hiekkaan piirtäminen.
Kaveri lattialle soittimeksi!
Kalle lehtikala –laulu tehty pihalla -> kuvat javideot
Ulos tekemään!
Mites musiikkikäsitteet?
Tahti ja maalit pikkuhiljaa tutuksi…käsitteet kuuluvat musiikkiin
Teoria tekemisen myötä tutuksi; ensi soitetaan, sitten vasta katsotaan teoria
Musiikin rakenteet; A-osa, B-osa, kertosäkeet
Musiikin käsitteiden tunteminen osa sivistystä
Aakkoset A:sta g:hen
 
Hyvinvointi jaturvallisuus musiikissa
-opettajanoma äänenkäyttö
-musiikin käyttö oman persoonallisuuden vahvistamiseen; omien tunnetilojentukeminen musiikilla (musiikillinen lääkekaappi)
-omannuorisomusiikin hyödyllisyys aikuisuuteen kasvamisessa
-musiikin erittäin tärkeä rooli nuoren elämässä; musiikista merkitys nuorenelämälle



Musiikki
-musiikkiluokkiin Ipad musatornit. Neljä Ipad työasemaa.
-koulujen varustetaso vastaamaan opsia
-arviointi annetuilla kriteereillä tuntuu todella haastavalta. Yläkoulun opettajalla voi olla satoja oppilaita. Mistä aika?
-sisällöissä ei lopultakaan suuria muutoksia mutta arviointi tuntuu "vallankaappaukselta."



Äidinkieli ja kirjallisuus, vieraat kielet ja S2 (erityisopettajat)
- Keskustelimme monoista, kuinka ne on toteutettu eri kouluilla. Keskustelu vilkasta ja moninaista. Rinnakkaisluokkayhteistyö erityisopettajan yhteistyöllä on toteutunut jo pitkään.  Päätimme keskustelun siihen, että erityisiopettajan on erityisen tärkeää huomioida erityisoppilaiden pärjääminen projekiluontoisen, ilmiölähtöisen opetuksen viidakossa. Perustaidoista (lukeminen, kirjoittaminen) huolehdittava.

- Alakoulunpuolella yli luokkarajojen ylittävä suunnittelu ja totetus helpompaa. 
- Äidinkielen ja kirjallisuuden hyödyntäminen laaja-alaisiin kokonaisuuksiin on suhteellisen helppoa. 

Ideoita:
    -juhlat (tanssiaiset, ykdeksäsluokkalaiset järjestävät juhlaruokailun)
    -olympialaiset
    - ystävänpäivä (Suomi/Yhdysvallat vertailua, kortit), valmentavassa opetuksessa
    -ruokakulttuuriin liittyvät kokonaisuudet (äitienpäivän reseptikirja, leipomiset koulussa)
    -vierailijoita eri kulttuureista ja retkiä
    -autenttisten tekstien hyödyntäminen
    -peda.netin, padien ja kännyköiden käytön järkevä käyttäminen/hyödyntäminen jo alakoulun puolella.
    
    
    - hyvä sovellus sanaston harjoitteluun: Fun easy learn
    
    Kirjallisuuteen tutustumisen ideoita
    - opettaja lukee kirjaa ääneen, oppilaat kirjoittavat lukupäiväkirjaa tunnin lopussa
    - kirja-arviointi: vertaisarviointi oppilaiden kesken kirjasta
    - enemmän vapautta luettavan kirjan valintaan
    - lukuparit,  lukuryhmät (oppilaat työskentelevät omatoimisemmin ja keksivät itse, miten osoittavat lukeneensa kirjan (miten esittelevät/arvioivat/jakavat lukukokemuksen)
    - kirjojen esittely: ryhmissä esitelmiä, monikanavaisen työskentelytapa, videot kasvun kansioon
    
    Tuottava kirjoittaminen
    - Trageton-menetelmä tarinoiden kirjoittamiseen (yhteinen idea, vuorotellen kirjoitetaan)
    - jatkotarinan kirjoittaminen ryhmässä (esim. napista, joka katosi, kirjoitetaan eri aistien näkökulmasta)
    - kiertävä maskotti, jokainen oppilas kirjoittaa vuorotellen päiväkirjaa tms. 
    - 
    
Tiimissämme Viitaniemessä todettiin, että uudessa opsissa olevia asioita ja tavoitteita on toteutettu monissa luokissa ennenkin eli pyörää ei tarvitse ihan kokonaan keksiä uudestaan.  Uuden opsin toteutuksessa on edettävä rauhassa tekemällä oppien, kaikkea ei tarvitse muuttaa hetkessä.
 
Muutamia esimerkkejä onnistuneista projekteista:
    
Kilpisen koulun projekti Play up:. Muodostettiin 8 hengen ryhmiä  luokka-asteilta 1lk-7 lk. Ideana oli tehdä lautapeli jostain aiheesta (Euroopan pääkaupungit, liikennesäännöt jne.) Aiheet olivat kehitelleet erityisope ja alakoulun opet. Opet ja ohjaajat vaihtuivat koko ajan projektin aikana. Tehtiin kahden tunnin jaksoissa parin viikon ajan.
 
Tekeminen loppui pelipäivään, jossa yläkoulun ja alakoulun oppilaat kiersivät pöydästä pöytään ja kokeilivat pelejä. Ohjaavat oppilaat joutuivat ottamaan uusia rooleja, kun opettivat toisia, myös itseään vanhempia. Arviointi tapahtui palkintojen muodossa, joissa nimettiin onnistumisen osa-alue, esim. ”Osasit hienosti ottaa huomioon pienemmät.”
 
8 lk. Hype up –projekti: lisätään hyvinvointia.  Aluksi oppilaat muodostivat ryhmät haluamallaan tavalla.  Sitten oppilaat keksivät hyvinvointia lisääviä toimintoja, joita kävivät ensin esittelemässä opettajatiimin muodostamassa”Leijonan luolassa”.  Sen jälkeen hyvinvointipisteiden valmistelu, joka kesti n. kaksi viikkoa, jonka jälkeen alakoulujen ja oman koulun oppilaat kiersivät kasien tekemissä pisteissä.Esim. leivottiin mokkapaloja, mehupiste, pallotutka, läksyparkki, lankutus, värityspistemusiikin höystämänä jne.  Kierto kesti 45min.
 
9. lk. Kip up yseille. Toukokuun kaksi viimeistä viikkoa,kun numerot on annettu.  Ysit saavat keksiä erilaisia hyvinvointiin liittyviä asioita, joita voivat tehdä, esim.lauluesitys vanhuksille, vaatteiden keräys kierrätykseen, pullojen keräys jne. Opettaja mentorina. Projektista oppilaat tekevät blogin.
 
Vesanka: oppilaat keräävät puolukoita ryhmissä,kilpailu,  mikä ryhmä kerää eniten. 
 
Jaksonvaihtopäivänä Unesco-päivä. Punnerrus-teemapäivä.
 
Kilpisen koulussa oppilaiden järjestämä gaala kerran kolmessa vuodessa, jossa esitellään oppilaiden saavutuksia.
 
Hyvinvointioppimisen jakso alakoulussa:  ohjaajaopiskelijat pitivät  aluksi oppitunteja päihteistä, sitten jatkettiin omissa luokissa, puhuttiin levosta, liikunnasta ja ravinnosta.  Sen jälkeen oppilaat suunnittelivat esim. alkujumppia, hyviä välipaloja, jotka myös tehtiin, jne. Perheiden lempiruoista koottiin lopuksi sähköinen reseptikirja
 
Keskittymisharjoituksia tarvittaisiin, esim. kaikki ovat silmät kiinni, kolme erilaista ääntä tulee eri puolilta luokkaa, oppilaat tunnistavat.
 
Ääneen lukemisen rauhoittava vaikutus, esim.  kuvistunnilla luetaan ääneen, äidinkielen luetaan ääneen tunnilla samalla, kun piirretään tai kootaan palapeliä. Luetaan ääneen kotona mummolle tai  koiralle.
 
Liikunnallisia harjoituksia netissä: X-breikki  (slideshare),Liikkuva joulukalenteri.
 
Kirjoittaminen mielenterveyttä hoitavana: oppilaalle mahdollisuus pohtia omia asioitaan ja ongelmiaan kirjoittamalla, ei kirjoituteta pelkästään asia- tai tarinatekstejä, vaan myös oman itsen seulontaa.
 
 
 
 
 
 
 



Kuvataide

• Kuvataiteen opetustaidot tallella, mutta käsitys siitä, miten uusi OPS muuttaa asioita on hatara
• Mikä on T1 ja S1 - niiden selventäminen!
• Koulukohtaiset toteutustavat eroavat toisistaan, joissakin kouluissa on toteutettu uutta OPSia jo hyvän aikaa, joissakin ollaan vasta alussa.
• Sisältöjen vertaaminen - mikä todella muuttuu?
• Integroiminen muuhun opetukseen
• Arviointi? 
• Lapsen oma suunnittelu, tavoitteen asettaminen, arviointi - aikaa kuuluu paljon kaikkeen kyllä tärkeään, mutta kun uudet tavoitteet on lisätty vanhan päälle katoaa tekemisestä kiireettömyys - missä vaiheessa siirrytään itse työn toteuttamiseen? Työtä tullut enemmän, aikaa ei ole tullut lisää.
• TVT:n hyödyntäminen - mutta laitteistojen rajallisuus -> miten toteutetaan?
• Arviointikeskustelussa tuodaan esille, mitä ollaan tehty, millä resursseilla ja mitä arvioidaan.
• Tuleeko arviointia tehtyä heppoisin perustein kun osa-alueita on niin paljon?
• Kouluttaminen uuteen OPSiin - joissain kunnissa käytetty puolikas seminaari, joissain tehty jo vuosia töitä. Luotetaan siihen, että opettajat nappaavat uuden OPS:in itse. 
• Ryhmäkoot, resurssit eroavat kunnissa ja eriarvoistavat opetuksen lähtökohtia.
•  perustekniikat ja perusteet tärkeä oppia
• Prosessin kuvaus on hyvä ja tärkeä työväline oppimisessa
• prosessin tärkeä, mutta myös lopputuloksella on merkitystä oppilaan itsetunnon kannalta, onnistumisen elämyksiä! 

- Kaikkea vanhaa ei tarvitse unohtaa
- Kuviksen opsista selviää toisin kuin käsitöistä.
- Vaatii opettajalta edelleenkin opettajalta etukäteissuunnittelua
- Tärkeää, että oppilas oppii havainnoimaan ja jakamaan kokemuksiaan. 
- Kokeileminen, ymmärtäminen, vaikuttaminen - haastavat opettajan
- Kuinka hyvin kuvataiteen käsitteet ovat hallussa opettajakunnalla?
- On taiteilijoita, jotka eivät itsekään osaa sanallisesti selittää teoksiaan...






IDEOITA ILMIÖLÄHTÖISIKSI KOKONAISUUKSIKSI KUVIKSEEN:

Logojen maailma - kuvakulttuurit
Kuvataide + yhteiskuntaoppi
Tehtävä: Valitse haluamasi tuotemerkki/logo. Etsi sille kuvapari/tausta. Esimerkiksi vaatemerkin logo taustalla lapsityövoimatehdas.
Sisältöjä:
    - graafinen suunnittelu
    - sommittelu
    - tvt-taidot
    - vaikuttaminen
    - kritiikki
    - kuvan sanallistaminen
    - kaikki laaja-alaisen oppimisen tavoitteet sisältyvät (korostuvat 4, 5, 7)



TVT

Ongelmia herättää.. Jos oppilasmäärä luokassa suuri, laitteita ei ole riittävästi ja ne eivät toimi, osaa oppilaista ei voi jättää yksin eri tilaan. Laitteiden kirjavuus, ota laitteet, vanhat tietokoneet... Laitteet sellaisia, että ne luontevasti käytettävissä hetkessä ja tarvittaessa luontevasti.
Käytännön vinkkejä: Toontastic -animaatio-ohjelma, valokuvattujen dramatisointien tekeminen sanaluokista,  qrkoodisuunistus, pädisuunnistus, tiedonhaku ja sen probleemat, oppijailo-nettisivu,  Saarella.fi, Kahoot-visat, Scratch Jr. Koodausappsi, code.org, Some ja nettikäyttäytyminen, kiusaaminen, yksityisyydensuoja suoja, yhteistyö .vanhempien kanssa: nyt kun oppiaine, ei tarkoita, että vanhemmat jättävät lapsen ilman opastusta, tekijänoikeudet eri ympäristöissä
Tvtn kansalaistaidot: miten käyttää turvallisesti ja henkistä ja fyysistä hyvinvointia tukien.
Tunneille muutakin kuin istumistaja ruudun tuijotusta. 

Hyvä työskentelytapa vertaisoppiminen, opettavat nopeasti toinen toisilleen ja opellekin. Työparit. Yhteistyö naapuriluokan kanssa. Oppiminen ja opetus koulun omaa alustaa (pedanettiä) käyttäen ---> netiketti. Opsin sisällöt selkeät!  Elokuvatraileri, omasra harrastuksesta teksti, kuva ja muiden kommentointi, kirjaesittely (pätkä kirjoittaen ja lukien, näytellen, jne), blogi (ruokapäiväkirja)



Ohjelmointiin hyviä ohjelmia ovat mm. Code.org ja Scratc

Onko tulossa taitotasotaulukot TVT-taitoihin, onko tarkoitus arvioida? Kolkilla yksi tunti viikossa lukujärjestyksessä oppiaineena.
TVT mahdollistaa osaamisen osoittamisen monenlaisin keinoin. Oppisen ja työskentelyn dokumentointi vaatii tvt-taitoja. TVT voi olla siis kaikki oppiaineet läpäisevä/oppiaineita yhdistävä työväline/oppimisalusta. Laaja-alaisen oppimisen kokonaisuuksiin oiva työväline Ylen uutisluokka Triplet! Kannattaa tutustua!!!

Osallisuus,vuorovaikutus,yhteisopettajuus sekä yhteisoppiminen onnistuu TVTN näkökulmasta hienosti.Oppimisen suunnittelu, työskentely ja jakaminen eri työvälineillä sekä töiden tallentaminen esim. Pedanettiin.3. Ja 7.luokkien Tvt oppituntia varten henkilökohtaisten laitteiden tarve suuri. Tämä on kuulemma otettu huomioon laitehankinnoissa. Ideoiden ja kokemusten vaihto ja vertaistuki tärkeää. vinkkejä toiminnallistamiseen esim.suunnistus,kasvisto,luokkalehdet sähköisesti,kuvaamataitotyöt kuvagallerian,

Mitä käsitteitä pitää opettaa TVT puolelta?
 

• Oppilaiden älypuhelinten käyttötaidot kirjavat ja näennäishyvät.
• Opettajille perustaidot ja oppilaille osaamisen portaat vinkkausvartti
• TVT-taidot eivät saisi muodostua osaamisen näyttämisessäongelmaksi. Eivät myöskään opettajien taidot.
• Ohjelmoinnissa korostuvatajattelun taidot. 
• https://sites.google.com/site/scratchklubi/
• http://koodaustunti.fi/miten-aloitan-koodaamaan/
• http://www.slideshare.net/Peltomaa/ops2016-ja-ohjelmointi-58039703

Opettajat tarvitset tvt-taitoihin johdon tukea ja resurssointia. 

Ohjeistus pedanet-tunnusten luontiin tehtävä (cygnnet-sähköpostiin salasanan palautus).

Tunnuksen yhdistäminen

Kasvun kansio velvoittaa.

Alakoululla yhteinen ilta, jossa huoltaja ja oppilas luovat pedanet-tunnukset.

Pedanetin vahvuus ryhmätöissä

Thatquiz.org, Quizlet, Kahoot

Tämä toimii -teknologiateollisuuden järjestämä kilpailu, suunnitellaan ja toteutetaan leikkikalu.

Someohjeet opettajille!!


Koodaamiseen Koodaustunti.fi ja Code.org

Käsityö
-Opsissa korostuu lapsen kokemusmaailma... Miten opettaja voi ohjata prosessia ja työtä. Mitkä ovat opettajan antamat reunaehdot? Millaisia töitä ja millä tekniikalla? Koko prosessin arviointi ja dokumentointi. Oppilaan oman tavoitteen asettaminen-miten ohjataan? Mikä on opettajan ajatus tavoitteesta? Miten hoidetaan käsityön opetus käytännössä? Esim. Neljän viikon tekniikkaopiskelu ryhmissä, jonka jälkeen oppilas suunnittelee oman työnsä . Fokus siihen, että "teen itseäni varten enkä koulua tai opettajaa varten". Ops mahdollistaa erilaisuuden, koska oppilaiden tavoitteet ja taidot ovat erilaisia. -motivaatio kasvaa... Ideat ruokkivat toisiaan.  Kierrätys kunniaan. Otetaan hyötykäyttöön myös kotien ylimääräinen roina. Työn lähtökohta voisi olla myös kierrätystavaran käyttö. Esim. Robotti. Kauluspaidasta tehty tyyny yms. 
-
-toivoa sopii, että kokeilussa käytettävät materiaalit ja harjoiteltavat tekniikat rajaavat oppilaiden innovatiivisuutta niin, että käytössä olevat materiaalit ja operesurssi riittävät
- Miten organisointi hoidetaan, ettei siihen mene kohtuuttomasti aikaa?
- ohjausvuoronumerot, että varmasti jokainen oppilas tulee tarvittaessa autettua
-muistetaan rauha ja kiireettömyys
- käsityön oppimistehtävän lomakkeet löytyvät pedanetista: Perusopetuksen osaamisen kehittäminen - opettajat -(asiasanahaku 3-6lk) käsityö
- Käytetään vertaisarviointia jo suunnitteluvaiheessa ( esitellään ja keskustellaan suunnitelmista eri kokoisissa ryhmissä)
- tuodaan näkyväksi, missä kohdassa ollaan menossa ( työn prosessin vaiheet näkyvillä, pienille kuvitettuna)



- Tuotesuunnittelu lähtökohtana - rajataan suunnittelua esimerkiksi materiaalilla, tekniikalla, katsotaan lähteekö oppilaat tekemään kimpassa samaa työtä vai omaa työtä -> vaarana on, että oppilas pysyy omalla mukavuusalueellaan ja tekee vain sitä mitä osaa ennestään.
- Miten tapahtuu pienten oppilaiden tekniikoiden oppiminen? 
- Aloitellaan jakaantumalla tekstiiliin ja tekniseen - käydään tekniikoita jollain tasolla läpi, jonka jälkeen aloitetaan isompi monimateriaalisen käsityön jakso.  Esim. lapset oppivat mittaamaan, sahaamaan jne. sitten annetaan raamit työn suunnitteluun esim. "säilytin". 
- Rajaaminen on välttämätöntä alkuun, sitä mukaan kun taidot lisääntyvät myös vapaus lisääntyy. 
- Suunnittelun rajaaminen on kyllä tarpeellista, mutta joskus oppilaan on hyvä huomata, että oma suunnitelma ei toiminutkaan ja tehdä uusi suunnitelma, jolla päästään toivottuun lopputulokseen. 
- Varsinkin yläkoulun puolella opettaja sidoksissa työkoneisiin, kaikkien pitäisi opetella samat asiat alle puolessa ajassa kuin ennen - joissakin asioissa on oikaistava. Onko se sitten antamalla valmis työ joka tehdään, joka on uuden OPSin vastaista, vai annetaanko esimerkiksi liimalevy valmiina, joka on taas väärin oppilasta kohtaan.
- Suunnitteluohjelmien hyödyntäminen internetissä - toisaalta onko oppilailla käyttövalmiudet, koneet ja toisaalta opettajan rajallisuus ohjata kaikkea.
- Kirjaaminen oppimisen blogiin, kasvun kansioon.
- Monimateriaalisuuden käyttäminen tuotteeseen soveltuvin raamein - tappiliitos on tappiliitos, ei siihen voi tekstiiliä yhdistää. Onko siis pakko keksiä työ, jossa molemmat käsityöt yhdistyvät vai onko opsin mukaisempaa valita työhön sopivimmat materiaalit, jotka saattavat olla vain esim. teknisen materiaaleja. 
-Esimerkkeinä monimateriaalisia töitä: 4. luokka ripustin, 5. luokka säilytin, 6. luokka istuin
-Ilmainen 3D mallinnusohjelma (Online 3D desingn) vaatii hiiren, eli ei IPAD:lle. www.tinkercad.com
- www.sketchup.com  3D mallinnusohjelma, myös kaksiulotteinen.  <- Opettajaversio ladattavissa jollakin lisenssillä. 
- Uuden opsin vaarana, että lapsia menee eteenpäin hyvin erilaisin taidoin. 
- Tehdään opettajajohtoisia kokeiluja, joissa opitaan tekniikat. Tämän jälkeen tuotesuunnitteluperustainen työskentely kun tekniikat ja materiaalit on hallussa. Ehditäänkö työt saada valmiiksi?
- On tärkeää, että työt valmistuvat. Onnistumisen ja tyytyväisen kokemus myös oppilaalle. Parempi panostaa työntekoon, työn viimeistelyyn, jotta työ on kestävä. 
- Motivoinnin keinot, mikä ohjaa työskentelyyn: työhön pääseminen ja ryhtyminen, oppilaiden mahdollisuus vaikuttaa materiaaleihin.
- Yhteisopettajuus? Miten toimii luokkahuoneesta toiseen siirtyminen, kun tilat ovat kaukana. Valvominen?
- Materiaalien hankkiminen: vanhempainillassa vinkki, että tässä taloustilanteessa olisi hienoa, jos vanhemmat voivat osallistua. Voi löytyä innokkaita vanhempia auttamaan. 
- Integrointi muihin oppiaineisiin - kaikki oppiaineet ovat "huomaamattaan" käsityön tukiaineita, esimerkiksi tekninen työ on matematiikkaa ja fysiikkaa.
- Tämä toimii- projekti 
- Esimerkki yläkoulusta kahden opettajan yhteistyöstä (biologia ja käsityö): Tehdään vaaput/uistimet, mennään kalalle. Matematiikka ja käsityö: tehdään matematiikan strategiapelejä.
 

- jos oppilas saavat itse valita, mitä tehdään, riittävätkö resurssit?

- tarvetta konkreettiselle koulutukselle - paikalle joku "joka tietää", ei yhdessä ihmettelyä
- pienin askelin kohti uutta👍Kompataan tätä ajatusta! 
- käytännön toteutus: miten jaksotetaan opetus, tilat, laitteet (esim. Ohjelmointi)
- jaetaanko lukuvuosi jaksoihin, joiden aikoina tutustutaan tekniikoihin?

- koulutusta suunnittelutaitoihin, dokumentointiin
- kasvunkansiota ei vielä ole Jyväskylässä käytössä
- pojat nauttivat tekemisestä - onko aine enää mukava, kun pitää myös suunnitella?


- Voisiko 3.lk painottua tekniikoiden harjoitteluun, jolloin opiskellaan puolivuosittain tekstiilitöitä/teknisiä töitä?
- Oppilaan todellisen valinnan toteutuminen voi käytännössä olla haastavaa.
- Tekniikoiden opiskelu tulee edelleenkin olemaan tärkeää - ilman sanoja ei voi tehdä lauseita...
- mietityttää työrauha, materiaalien hankinta, huoli heikoimmista oppilaista.
- Tämä toimii - ajatus
- Onko eriyttäminen jatkossa mahdollista?


Kuvataiteen sisällöt ovat kaventuneet, joten vuoden tekemisiä on helpompi lähteä suunnittelemaan kuin aiemmin. Opsissa sisältöalueet on muotoiltu selkeämmin. Esim. Vaikuutamisen keinot tutuksi esim antimainoksen laatiminen. 


Lyhyet valinnaiset
- Oppilaat saivat ensin ehdottaa vaihtoehtoja valinnaisiksi. Toiveet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. - Valinnaisten tarjonta opettajien osaamisen mukaan. Toteutetaan 2-4 jaksossa lukuvuoden aikana. Eli lapsilla on 2-4 eri valinnaista. - Eri oppiaineiden yhdistämistä. -Yhtenäiskoulussa tavoitteena, että alakoulun ja yläkoulun opettajat olisivat yhteistyössä ja voitaisiin hyödyntää monenlaista osaamista. - Joissain kouluissa tarjontaa on rajattu tiettyihin aihepiireihin. -Laaja-alaiset kokonaisuudet ovat toimineet runkona suunnittelussa. - Voi toteuttaa yksi tunti viikossa koko lukuvuoden ajan tai jaksona esim. syyslomasta alkaen(2-tunti). - Resurssien rajoissa toteutettavaa. -Toteuttaminen on erilaista eri kokoisissa kouluissa. - Valinnaisuus ei välttämättä vaadi suuria resursseja, kekseliäisyyttä kylläkin. - Yhteistyökumppaneita kannataa kysellä esim. vanhempaintoimikunnat, OKL, urheiluseurat, monikulttuurisuuskeskus Gloria, JAMK-opiskelijat, yliopisto, nuorisotyö, seurakunta, ammattikoulut ja Keski-Suomen Yrittäjät jne. - Oppilaiden osallisuus tulee huomioida kurssin eri vaiheissa. - Ideapankki olisi toivottavaa! - Pienryhmien oppilaille lyhyet valinnaiset voivat olla integroitumisen kannalta luonnollinen mahdollisuus.- Hienoa olisi myös sekoittaa yläkoulun ja alakoulun oppilaita samoihin ryhmiin, kummitoiminnan hyödyntäminen.

Lyhyet valinnaiset

* Käytännön toteutukset alakoulussa:
    - opettajat suunnittelivat valinnaistarjotinta ja oppilaat saivat ehdottaa valinnaiskursseja -> niistä koottiin valinnaisten tarjotin
    - oppilas valitsi 4 vaihtoehtoa
    - valinnaiskurssin pituus on lukukausi, toisilla lukuvuosi
    - rytmitys erilainen: 1 h/vko tai 2h/ joka toinen viikko tai joustavammin
    - Kursseja joita toteutuu: tanssi, valokuvaus, retkeily, erikoiset liikuntalajit, ohjelmointi, taidenäyttelykurssi, kalastus, muotibloggaus, englannin suullinen
    - oppilasryhmät aika isoja 
    - lukkarissa iltapäivätunnit, Vesangassa aamupäivä (3h)
   -  kurssi suunnitellaaan yhdessä oppilaiden kanssa, oppilaat saavat vaikuttaa kurssin sisältöön, oppilas voi opettaa myös
   - Idea tulevaisuuteen: ulkopuolisten toimijoiden mukaan ottaminen toteutukseen, esim. seurakunta, nuorisopalvelu, vanhemmat jne.
   
   * valinnaisten arviointi
   - ei raskasta
   - ryhmässä tehtävä
   - arvioidaan prosessia, työskentelyä, yhteistyötä, asennetta, vastuunottoa ym.
   - arviointi suunnitellaan kurssin alussa yhdessä
   - todistuksessa S-merkintä
   - joillakin yläkouluilla lyhytvalinnoilla voi korottaa esim. pakollisen kotitalouden numeroa
   
   * Mahdollisuudet
   - motivoi, osallistaa, innostaa, tarjoaa onnistumisia, toiminnallista, tietojen ja taitojen syventäminen, uusien taitojen oppiminen, opettaa valintojen tekemistä, vastuun ottoa, oppilas voi parantaa jotain heikkoa taitoa, itsestä oppiminen, itsetunnon kasvu, kouluviihtyvyys paranee, oppii tuntemaan uusia kavereita
   - opettaja innostuu, nauttii, saa käyttää omia vahvuuksiaan, voi nähdä oppilaan uudessa valossa
   
   * Ajatuksia jatkosta:
       - resurssit rajaavat toteuttamista
       - suuret ryhmät huolestuttavat, tarvittaisiin pienempiä ryhmäkokoja
       - yhteisopettajuuden mahdollisuudet
       

- Valinnaisuus on mahdollisuus! Opettajan ja oppilaiden yhteisesti asettamat tavoitteet kannustavat osallistumaan. Opettajapositio muuttuu, kun oppilaat otetaan mukaan suunnitteluun  - opettaja muuttuu puhujasta kuuntelijaksi. Oppilaiden on hyvä nähdä opettaja eri roolissa ja kontekstissa esim. Yhteisopettajuuden kautta, kun opettaja opettaa eri oppiainetta, esim kemianopettaja kotitalousluokassa. 

- Oppimistapahtuman avoimuus lisää levollisuutta (ei oppikirjoja)
-Levollisuutta lisää, kun oppilas tulee kuulluksi. Kuulluksituleminen onvalinnaisuuden lähtökohta.
- Valitettavasti myös valinnaiskurssilla arviointi voi muodostaa toiminnan kahleen, oppilaat eivät uskalla ottaa riskejä ja tulla oman mukavuusalueen ulkopuolelle.
- Valinnaisuutta voi olla monenlaista - voi lähteä pienestä 😊
-Opetetaan oppilaat tekemään valintoja, vaikuttamaan ja kulkemaan polkua omaa tavoitetta kohti.  Valinnaisuudessa tavoitteet voi jopa ylittyä. 
- Motivoitunut opettaja ja motivoituneet oppilaat lisäävät hyvinvointia
-Valinnaisuus mahdollistaa avoimemman, monipuolisemman ja persoonallisemman vuorovaikutuksen.



Matematiikka, yläkoulut

- perinteinen tapa opettaa toimii edelleen hyvin matematiikassa:
- dynaaminen joustava ryhmittely antaa oppilaille mahdollisuuden parempaan oppimiseen
- myös sopivan pienet ryhmät tukevat oppimista
- ohjaajien läsnäolo tunneilla tarvittaessa on tärkeää
- erityisopettajan käytettävissäolo tärkeää
- valtakunnallinen/yhteinen koe 9. luokan lopussa hyvä
- oppilaat on edelleen saatava ajattelemaan ja tekemään itse
- päässälaskutaito sekä kynä ja paperi ovat edelleen tärkeä perusta; tietokone, tabletti ja kännykkä voivat olla hyviä lisävälineitä
- hyvä lukutaito auttaa myös matematiikan oppimisessa

- ohjelmoinninopetuksen koulutukseen olisi tarvetta

-Ajan löytäminen uusiin oppimismenetelmiin asettaa haasteita.
-samanaikaisopetuksen toteuttaminen näillä resursseilla?


A-kielet

Kokeet painottuvat suulliseen tuottamiseen , esim keskustelut, tilanteet voidaan kuvata ja opettaja arvioi ryhmän ja yksilön suoritusta. ja oppilatt arvioivat toisiaan. Keskustelutilanteet oppilaan taitotason mukaan, jokaiselle onnistumisen kokemus.

Yhteiset ruokaretket  esim Mankolan ja Keski-Palokan    espanjan opiskelijoiden yhteisttyönä.


TA opetus


TA opetuksen ops ei ole juurikaan muttunut aiemmasta. Toisaalta tämä asiantila antaa suuren toimintavapauden oppilaa opetuksen yksilöllistämiselle ja laaja-alaiselle opettamiselle, ilmiölähtöisyydelle, elämyksellisyydelle ja oppilaan kannalta olennaisiin asiohin keskittymiseen


Ruotsi
- Yhteistyö kielenopiskelutaitojen kehittymisessä englannin/ ensimmäisen vieraan kielen opettajan kanssa.
- Aktiivinen yhteistyö 6.lk opettajan ja yläkoulun välillä
- 6.lk: yhdistäminen historiaan, musiikkiin, urheiluun jne. -> kiinnostus
- Levollisuus, aikaa oppimiselle
- Leikit ja pelit, tv-ohjelmat, musiikki
- duolingo, lektion.se, Quizlet, Kahoot, iMovie ym.
- Joku verkosto yksin koululla ruotsia opettaville opettajille -> keskustelut, materiaalien jako
- suulliset kokeet padien avulla
- bongaa ruotsia kaupungilla -selfiet
- ruotsin kieli omassa arkiympäristössä (esim. tuo tunnille jotain kotoa löytynyttä ruotsinkielistä) 
- tuttujen merkkien ruotsinkieliset nettisivut
- blogin kirjoittaminen ruotsiksi esim. peda.netiin

Historia, yhteiskuntaoppi ja uskonto
                                
-pehmeä aloitus, uuteen OPSiin tutustuminen pikkuhiljaa
-Suomi 100 vuotta
-Kilpisen malli: kaseilla Kip-tunti kerran viikossa kahdessa jaksossa;Hype Up, Kip Up, Play Up
(oppimispelejämuille luokka-asteille, hyväntekeminen yseillä, hyvinvointikaseilla) kahdella viimeisellä viikolla
-Kehittyvä kouluryhmä organisoi, luokanvalvojat ohjaavat
-vähintään kolme samassa ryhmässä 
-tuotoksien esitys koko koululle
-blogit, nettisivut
-vierailevat tähdet – yrittäjät kertovat oman tarinansa
- arviointia on mietittävä paljon, sitä on harjoiteltava oppilaiden kanssa etukäteen ja annettava aikaa opetuksesta
- itsearviointia on harjoiteltava myös paljon, oppilaat eivät osaa automaattisesti asettaa tavoitteita ja arvioida omia taitojaan
- laajaa-alaisesta osaamisesta tulisi järjestääää kaupungin taholta yhteistä koulutusta, miten toteutetaan käytännön tasolla eri luokkatasoilla, ettei jokainen koulu rakenna työskentelyn runkoa erikseen,pieni osa koulutettu, mutta ei riitä, kaikkien pitäisi tajuta kokonaisuus käytännössä, ennen kuin se viedään oppilaiden käytännöksi

Historia, yhteiskuntaoppi ja uskonto (alakoululaiset)

- yhteiskuntaopin sisällöt ja toteutus opsissa olivat hyvin selkeitä (alakoulun osalta), helppoa lähteä konkreettisesti toteuttamaan
- historian sisällöistä ahdistusta aiheutti sanat "tutustutaan AINAKIN", mutta pyritään mieluummin herättämään kiinnostusta ja painottamaan ennemmin sanaa TUTUSTUTAAN, pyritään LEVOLLISUUTEEN omassa opetuksessa, jotta opettajan kiire ei vaikuttaisi oppilaisiin
- ajateltiin testata ideaa sähköisestä aikajanasta, johon voisi lisätä tekstiä ja kuvaa: rtw timeline, thinglink...
- lähtökohta oppilaan omassa historiassa (ongelmana esim. maahanmuuttajat, pakolaisleiritausta) esim. esineiden kautta, omien vanhempien ja isovanhempien mielestä merkittävät historian tapahtumat (mihin asti ihmisen muisti ulottuu?), oman suvun historia
- tutustuttiin Vesangan koulun Kasvun kansioihin, esimerkiksi keskustelualustana pedanet, jolloin keskusteluihin pääsevät osallistumaan myös ne, jotka eivät muuten uskaltaisi luokassa avata suutaan
- tärkeää, miten oppilaille ja etenkin vanhemmille tuodaan uusi ops syksyn vanhempainilloissa (harmi kun arviointityökalua ei ole käytössä ennen kuin lukuvuodesta on jo neljäsosa käyty)
- lähdetään kokeilemaan, ollaanpa samassa veneessä lasten kanssa opettelemassa uutta, tärkeintä että lapset tuntevat olonsa turvalliseksi uuden edessä
- oppilaan itsearviointi: milloin? minne? wilmaan? oppilaan omilla tunnuksilla?







Matematiikka alakoulu Mankola
- Toiminnallisuuden lisääntyminen entisestään





Matematiikka ala-koulu Viitaniemi.
- Olemme innostuneina uuden opsin äärellä.  
- Oppilaslähtöisyys keskiöön, myös haasteena.
- Tasopolkuja eri tavoitteisiin, esim. Tämän viikon tavoitteena on tämä, voit valita tason 1, 2, tai 3 ja saavuttaa tavoitteen valitsemalla tavan a, b tai c. Lisää innostusta ja omaehtoisuutta oppimiseen.
- Oppimispelit esim. Lolan matikkajuna, abacomath, ekapeli- luokka-asteiset samanaikaisopetukset, esim. 5-6 yhteisesti jne.
- Vinkkejä toisilta opettajilta ja erityisopettajat mukaan luokkiin. Yhdessä tekemistä!
- Toiminnallisia vinkkejä, esim kärpäslätkä-kymppiparit/kertotaulut, 
- Arviointiharjoituksia käytännön tasolla, esim. Jos menet kauppaan 50€ kanssa ja teet ostoksia, niin voitko palata kotiin 65€ kanssa. Tai kuinka iso piha koulun, tai arvioi kuinka pitkä on virkkaamasi nauha.
- Ongelmaratkaisutaitojen kehittäminen ja ajattelun kehittäminen
- Erilaisia strategioita selviytyä elämäntilanteissa, vaikkei kaikki taidot olikaan niin hallussa.
- Positiivinen palaute tärkeää.
- Yhteistyötä OKL:n ja muiden toimijoiden kanssa hyvinvointioppimisen kehittämisessä
- Tunnetaidot kaikessa oppimisessa myös matematiikassa.
- Levollisuus; opettajan oma tunnelma leviää oppilaisiin, pyri rauhoittamaan itsesi ja levitä rauhallisuutta myös muihin. Älä vaadi itseltäsi liikaa, epäonnistua saa. 
- Edetään pienin askelin opetuksessa levollisessa ilmapiirissä.


Luonnontieteet (YM, FYKE, BG, MT)

- Luonnontieteissä keskeistä on tutkivan työtavan oppiminen ja käyttö.

- Lähdetään liikkeelle oppilaiden omista kysymyksistä ja tutkimusaiheista - oman mielenkiinnon kohteet
- Projektityöskentely: vuorovaikutus lisääntyy, opettaja oppii yhdessä oppilaiden kanssa, opelta vapautuu aikaa havainnoida oppilaita ja kohdentaa ohjaus tarvitseville
- Ryhmäkokeet
- Lisätään oppilaiden vastuuta omasta oppimisesta
- MONO-idea: Oppilas suunnittelee maailmanympärysmatkan tai valitsee maan, johon haluaisi muuttaa - etsii monipuolisesti tietoa eri lähteistä  (eri oppiaineet: kielet, kotitalous, musiikki, maantiede, biologia... )



ÄIDINKIELI JA S2

- Miten kolmiportainen tuki ja erityisopetus saadaan toimimaan yhdessä??? Arvioinnin kriteerit puhuttavat alkuopetus ja nivelvaiheessa 2->3! Näkyykö liukukytkin-arviointi wilmassa vanhemmille/jatkuvasti? Arvioinnin käytänteet jne. Eikö ideana ole, ettei kirjaaminen lisäännyt enää?

- Toimiiko liukukytkin molempiin suuntiin? Arviointi ei saa olla yrityksen arviointia, vaan taitojen arviointia. Miten voit arvioida taitoa ilman, että saat mitata sitä?

- 1.lk arviointitaulukko: miksi näkyy hyvän osaamisen -teksti, turha korostaa muuten kuin opelle -> vanhemmat voivat ymmärtää, että lapsen voi siirtää ylemmälle.... Sama näkyy myös 3-6 taulukossa. Voi ottaa pois. Johtaako tämä ajallaan luokattomuuteen?

- Miksi korostetaan arvioinnissa oppiaineita, koska korostetaan laaja-alaisuutta?

- Miten paljon kasvun kansio on osana arviointia? Ettei syö työaikaa...




Valmistavan opetuksen oppiaineen toteuttaminen uuden OPSin mukaisesti

Ground rule: valmistavassa opetuksessa on opetettava kaksi asiaa:

1. “Miten Suomessa käydään koulua?”
2. Toimintakulttuuri (ei palvella, omat tarvikkeet, itsenäinen työnhaku)
3. Kulttuuritieto
4. Nainen opettajana / auktoriteetti
5. Huomioi vanhempien tausta / tiedot koulusta myös
6. Käytännön kokemukset tärkeitä
7. Turvallinen ryhmä JA eväät “tavallisessa” ryhmässä toimimiseen

2) Suomen kieli

Valmistava opetus
ILMIÖLÄHTÖISYYS on jo opetuksen perusta. Valmistava opetus on lähtökohtaisesti ilmiölähtöistä, koska konkretia / todellisen maailman ilmiöt on ainoa yhteinen asia, mitä opettajalla ja ryhmällä on.

KIIREETTÖMYYS on luonnollinen osa valmistavaa opetusta. Ennen kaikkea toimintakulttuurin opettamiseen on varattava aikaa.

MONIALAISUUS, TOIMINNALLISUUS (ks. ilmiölähtöisyys)

TIETOTEKNINEN osaaminen on hyvä eriyttämisen keino. Taitotasot tässä poikkeavat oppilaiden keskuudessa huomattavasti, ja kielitaito vaikuttaa luonnollisesti. 

OPPIMISEN ILO on yleensä luonnollinen tulos, mutta joidenkin oppilaiden traumatausta on otettava huomioon. Suomessa lapsen voi tuoda kouluun, ja luottaa siihen, että opettaja huolehtii.

VANHEMPIEN osallistaminen on erilaista. Maahan muuttavien vanhempien tehtävä on pitää kodista huolta, ja arki on jo täynnä stressiä ja uutta tietoa (vieraalla kielellä). Tämän vuoksi vanhempien tiedotuksessa pitää priorisoida, ja viestiä vain asioista joilla on käytännön merkitystä.

ARVIOINTI Wilmaan vie opettajalta työrauhan. Perheen velvollisuus on keskustella koulusta, ja oppimistulokset olisi huomioitavissa myös ilman jatkuvaa raportointia. Arviointi valmistavassa opetuksessa poikkeaa opettajien kesken huomattavasti, ja on kielitaidon osalta todella subjektiivista.

TAVOITE on valmistavassa opetuksessa selkeä (aina ollut): tarkoitus on valmistaa oppilas suomalaiseen koululuokkaan. Kielelliset alueet ovat lukeminen, ymmärtäminen, tulkitseminen, tuottaminen (vähäistä). Monesti oppilaan tieto on kielen takana, eli oppilas ymmärtää asian omalla kielellään, mutta ei hoksaa sitä, koska kieli on vieras. Oleellista on saada oppilas ymmärtämään maailma kielen takana kielen rakenteiden sijaan. 

KOULUKULTTUURIT poikkeavat hyvin usein toisistaan. Monilla vanhemmilla on vaikeuksia ymmärtää sitä, että koulussa aloitetaan luomalla suhde oppilaan ja opettajan välillä, eikä mekaanisella tehtävien tekemisellä. Mutta mielenkiintoista on, miksi oppilaat voivat jatkuvasti huonommin?


Alakoulun matikka:
    Kirjaton matematiikka 5. luokalla, kokemuksia. Oliko tämä viime vuonna toteutettu kokeilu jo vahingossa uuden opsin mukaista? Käytössä oli sekä teoriavihko, johon kirjattiin sääntöjä ja tämän lisäksi varsinainen laskuvihko. Välillä teoriavihkon sisältö tuotettiin opejohtoisesti, mutta aina mahdollisuuden mukaan oppilaat itse etsivät matikan sääntöjä. Malli mahdollisti paljon oppimisympäristön laajentumista luokan ulkopuolelle käytännön tilanteisiin, mm. videoiden käyttö, arjesta nousevat esimerkit jne. Arkityö muodostui myös varsin levolliseksi. Oppimista arvioitiin kirjasarjojen valmiilla kokeilla. Oppilaat valitsivat itse haluamansa tasoisen kokeen.Opettaja palaa tänä vuonna takaisin kirjojen käyttöön, mutta onko muita syitä, kun mekaanisten toistojen helpottaminen?Kokemuksen mukaan myös esim. poissaolotapauksissa kirjasta on apua.Mitä aiot ottaa säilyttää kokeilemasta mallista tulevana vuonna?Tulevana vuonna voisi kokeilla jaksoa, jossa kirjat laitetaan hetkeksi syrjään. Ehkä oppilaiden ajattelu on nyt “räjäytetty” auki? Voisiko toisaalta esim. viikkotasolla yhdistää sekä kirjatonta että kirjallista mallia? Jotkut asiat tarvitsevat mekaanista toistoa (vaikka yksikkömuunnokset), jolloin kirja tulee avuksi.Uuden opsin mukainen koulutyö matikassa?Toiminnallisessa mallissa toteutui oikeastaan kaikki uuden opsin mukaiset määreet: osallisuus, toiminnallisuus, vuorovaikutus… Unkarilaisen matikan sivuilta saa hyviä käytänön vinkkejä, varganemenyi.fiJotenkin pitäis ensin katsoa tavotteita ja sitten miettiä, miten ne toteutetaan. Tapojahan on tosi paljon, että miten voi tehdä. Oppilaiden pitäisi itsekin asettaa ekaks tavoitteet. Arviointikin olisi mielekkäämpi toteuttaa, kun oppilaiden osallisuus on ollut prosessissa mukana alusta alkaen.Armoa opettajalle!!!Lähteekö opettajien työ kuitenkin sisällöistä liikkeelle ja oppilaat hyppäävät prosessiin mukaan tavoitteiden asettelun vaiheessa?Työkalut pitäisi olla jo valmiina Wilmassa. Nyt ollaan aika myöhässä. Ar
moa taas...