Luo alla olevien ohjeiden mukaan suunnitelma ohjauksen / neuvonnan etenemiseksi ja ennakkokartoituskysely / keskustelurunko alkukartoitusta varten. 

Liikuntaneuvontaprosessi sisältää seuraavat vaiheet: lähtötilanteen kartoitus (Assess), tiedonvaihto (Advice), tavoitteenasettelu (Agree), suunnitelman tekeminen (Assist) sekä seuranta ja palautteen antaminen (Arrange) (taulukko 1). Läpikäymällä kaikki vaiheet pyritään vaikuttamaan asiakkaan motivaatioon, kyvykkyyteen ja tilaisuuksiin lisätä liikkumistaan. Lähtötilanteen kartoituksen jälkeisiä vaiheita ei tarvitse käydä läpi järjestyksessä, vaan niitä käsitellään asiakaslähtöisesti ja tarvittaessa vaikka jokaisella tapaamiskerralla.

1. Lähtötilanteen kartoitus (Assess)
Lähtötilanteen kartoitus tehdään asiakasta kuunnellen. On tärkeää, että asiakkaalle jää keskustelusta voimaantunut olo. Asiakkaan kanssa on hyvä keskustella seuraavista aiheista:
› Elämäntilanne
› Asiakkaan oma arvio nykyisistä liikkumistottumuksista - myönteisiä puolia korostaen. (Voit kysyä esim. miten on aiemmin liikkunut ja kuinka paljon ja mikä on tämän hetken tunne kuntotasostasi).
› Asiakkaan kokemat muutostarpeet ja muutosta estävät ja helpottavat tekijät
› Kyvykkyys, pystyvyys, motivaatio, tilaisuudet, voimavarat, sairaudet, muut elintavat, liikuntataidot, aiemmat kokemukset, asenteet ja tiedot, omat arvot ja motiivit, jotka tukevat liikkumisen lisäämistä

2. Tiedonvaihto (Advice)
Tietoa tulee antaa asiakaslähtöisesti ja suhteutettuna asiakkaan tilanteeseen, tarpeisiin ja arvoihin. Keskustelussa tulee korostaa, että neuvonnassa keskitytään lisäämään liikkumista, ei pelkästään liikuntaa. Keskustelun kautta tietoa voi antaa muun muassa seuraavista aiheista:
› Mitä on terveyttä edistävä liikkuminen ja millaisia vaikutuksia liian vähäisellä liikkumisella on?
› Mikä on riittävä liikkumisen määrä?
› Miten muilla elintavoilla (esim. uni ja ravitsemus) voi tukea asiakkaan tavoitteiden saavuttamista?

3. Tavoitteenasettelu (Agree)
Ammattilainen tukee vuorovaikutuksella tavoitteen asettamista ja tarjoaa siihen keinoja. Hyvä
tavoite on:
› Asiakkaan itse asettama ja hänen tarpeistaan lähtevä, yksilöllinen ja lähtötilanteen huomioiva
› Aluksi riittävän pieni ja lyhyen aikavälin tavoite. Tavoitteita voi muokata, kun edelliset on
saavutettu.
› Tavoitteen oltava selkeä, mitattava, saavutettava, merkityksellinen ja oikea-aikainen (SMART). (Voit kysyä esimerkiksi: Onko ohjattavalla mietittynä jo konkreettinen, selkeä tavoite kuten halu kuntoutua, halu rentoutua liikunnan avulla työpäivästä, tauottaa työpäivää liikkumalla tai kehittää voimaa, liikkuvuutta, kestävyyttä tai nopeutta? / Mikä ohjattavaa motivoi ja mitä kokee nyt liikunnan tai kunnon kohdalla merkitykselliseksi ja miksi? / Kuinka paljon voit realistisesti viikossa liikkua eli mitä voidaan realistisesti tavoitella, jotta tavoite voidaan saavuttaa?).

4. Suunnitelman tekeminen (Assist)
Tavoitteen saavuttamiseksi laaditaan asiakkaan johdolla suunnitelma. Suunnitelman teossa tulee huomioida:
› Suunnitelma on realistinen, aikataulutettu ja toteuttamiskelpoinen.
› Suunnitelmaan voi kirjata mm. liikkumismuodot, rasittavuuden, keston sekä missä, milloin ja
kenen kanssa liikkuu.
› Suunnitelma on joustava ja sitä tulee päivittää säännöllisesti.
› Suunnitelma sisältää toteutumisen seurannan tavat. Asiakkaalle tarjotaan keinot seurata omaa liikkumistaan sekä tunnistaa liikkumisen tuottamia tunteita (liikkumispäiväkirja, aktiivisuusmittari - kuten askelmittari, älypuhelin tai -kello).

Neuvoja kannustaa ja on asiakkaan tukena muutoksen toteuttamisessa.
Liikkumistottumuksiaan muuttava asiakas törmää tavallisesti myös vastoinkäymisiin. Hyviä keinoja tukea ovat:
› Asiakasta autetaan tunnistamaan liikkumisen esteitä ja löytämään ratkaisuja niihin.
› Asiakkaalle annetaan työkaluja ja keinoja lisätä liikkumista sekä etsitään sopivia liikkumismuotoja ja -palveluita.
› Säännöllisen positiivisen palautteen antaminen suhteessa tavoitteisiin.
Muistakaa vaihtaa myös yhteystiedot ja sopikaa, miten ja milloin olette yhteydessä toisiinne.

5. Seuranta ja palautteen antaminen (Arrange)
Seuranta on osa liikuntaneuvontaprosessia ja jokaista neuvontatapaamista. Neuvoja ja asiakas sopivat yhdessä neuvontaprosessin etenemisestä ja tavoista. Seurannan suunnittelussa on otettava huomioon:
› Tapaamisia tulee olla useita. Aluksi tiiviimmin ja loppua kohden harveten.
› Tapaamiset voidaan toteuttaa kasvotusten, puhelimitse tai esimerkiksi digitaalisia alustoja hyödyntäen.
› Seurantatiedot kirjataan systemaattisesti ja selkeästi. Kirjaamisessa kannattaa hyödyntää potilastietojärjestelmää, jolloin kaikilla prosessiin osallistuvilla ammattilaisilla on mahdollisuus seurata prosessin etenemistä ja asiakkaan toteuttamia muutoksia.
› Seurannalla ja palautteella vahvistetaan asiakkaan kokemusta minäpystyvyydestä.
› Säännöllisen positiivisen palautteen tavoitteena on vahvistaa asiakkaan tunnetta siitä, että hän pystyy muutokseen.

Lähde: LIIKUNTANEUVONNAN ASIANTUNTIJAFOORUMI. (2021). LIIKUNTANEUVONNAN VALTAKUNNALLISET SUOSITUKSET – toteuttaminen, yhteistyö ja arviointi: Taulukko 1. Liikuntaneuvontaprosessin vaiheet (mukaillen Estabrooks ym. 2003, Aittasalo 2019 ja STM 2020), 13-14. Viitattu 25.1.2022. Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset (liikkuvaaikuinen.fi)