Kuvailkaa, miten koette nykyisen maailmantilan ja tulevaisuuden erityisesti suhteessa ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen ja demokratiaan.

Ville, Inka, Eve ja Lauri
- demokratia ei toteudu kaikkialla maailmassa, esimerkiksi Venäjän ja Ukrainan välinen sota
- ilmastonmuutoksesta vastuu kaikille. Suomessa ollessa syntyy helposti illuusio että esimerkiksi kierrätys toimii, vaikka kaikissa Euroopan maissakaan ei kierrätetä

- toteutuuko demokratia edes Suomessa? Esim. vain 70% äänesti vaaleissa
- Lapset sosiaalistuu nopeasti kulutusyhteiskuntaan. Taloudellinen kilpailu vahvistaa kulutuskapitalismia (Värri).  Miten tämä sosialisaatio voitaisiin ylittää?  Esimerkiksi jos ilmastonmuutos ja kestävä elämäntapa olisi lähtökohta opetukselle irrallisten kokonaisuuksien sijaan
- Koulutus toimii talouden tuotannon välineenä (Värri). Mitä muita lähtökohtia tai tavoitteita voisi olla?




Milla, Annit, Sini
- Pysyykö demokratian rakenne ja tietoisuus samana nyt ja tulevaisuudessa?
- Tulevaisuus huolestuttaa. Etenkin populismi ja ääriliikkeiden toiminta.
- Huolestuttaa nykyinen kulutusyhteiskunta ja niiden vaikutukset pitkällä aikavälillä


Jere, Joona, Sonja, Emma
- ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tilanne tuntuu huolestuttavalta, mutta Joonan mukaan myös toivoa on mm. Tekniikan kehityksen myötä. Muut komppaa.
- demokratia kehittyy koko ajan koska ihmisten tietoisuus lisääntyy. 


Millaisena näette opettajan roolin kestävään elämäntapaan kasvattamisessa?


Milla, Annit, Sini
- Opettaja voi antaa työkaluja ja näkökulmia asiaa. Opettaja toimii kuitenkin vain ohjaajan roolissa oppilaan ajatuksille. Lopulliset päätelmät ja päätökset tekee jokainen itse.
- Opettajan on tärkeä näyttää oppilaille, että heilläkin on oikeus vaikuttaa. Oppilaat pitäisi saada tietoiseksi omista oikeuksistaan. Harjoittamalla lähidemokratiaa (Lupaus paremmasta kirjasta!!!)

Jere, Joona, Sonja, Emma
- Opettaja antaa esimerkkiä kestävästä elämäntavasta ja lisää tietoisuutta 

Ville, Inka, Eve ja Lauri

- opettaja roolimallina pystyy vaikuttamaan lasten asenteisiin pienilläkin teoilla (lupaus paremmasta-kirja)
- kodin asenteilla kuitenkin iso vaikutus siihen, miten lapsi lopulta ottaa vastaan koulussa opetettavat asiat
- opettajana iso mahdollisuus herättää lasten mielenkiinto yhteiskunnallisia asioita kohtaan ja edistää demokraattisemman yhteiskunnan toteutumista. Opetellaan demokraattista toimijuutta. Se ei ole vain äänestämistä.

Antakaa konkeettisia esimerkkejä, miten te tulevina opettajina tulette toimimaan kestävään elämäntapaan rakentajina


Ville, Inka, Lauri ja Eve

-opettaja seuraa uutisia ja ajankohtaisia tapahtumia ja tuo niitä luokan keskusteluun (käyttää apunaan esim. YLEn lasten materiaalia / HS lasten uutiset)
- voidaan järjestää esim. pieniä äänestyksiä luokassa (kuvistöiden aiheet, luokkaretket yms.) ja muita päivittäisiä demokraattisia tekoja ja näin totutella toimimaan demokraattisessa ympäristössä
-ei tulosta koko aikaa :) 
- kierrätysmateriaalien käyttö (esim. kuvis, käsityö), lukuvuoden lopuksi voidaan tehdä "jämätyö" kaikesta vuoden aikana kertyneestä silpusta


Milla, Annit, Sini
- Otetaan oppilaat vahvasti mukaan päätöksentekoon. 
- Luoda keskustelukulttuuri luokkatilaan opettajan ja oppilaiden välille
-jatkuva yhteistö muiden tahojen kanssa esim. Kunta ja järjestöt.
- Ei vältetä puhumasta vaikeistakaan aiheista
- opetetaan harjoitusten avulla kriittisyyttä esimerkiksi mediassa lukemaansa ja näkemäänsä kohtaan > 




Jere, Joona, Sonja, Emma
-positiivisen kriittinen asennekestävään elämäntapaan kasvattajina
- liikkuminen (ei autoilua ymd)
- omista valinnoista keskusteleminen suhteessa esim ympäristöön 




Kuvasitte tehtävän alussa omaa näkemystänne siitä, millainen yhteiskunta on ja mitä mahdollisia huolia/kehittämiskohteita/vahvuuksia siihen liittyy. Samoin kuvasitte, millainen rooli opettajalla on kestävään elämäntapaan eli näihin huoliin/kehittämiskohteisiin/vahvuuksiin vastaamisessa on.

• Analysoikaa kuvaamaanne opettajan roolia ja koulun mahdollisuuksia vastata ensimmäisessä kysymyksessä olleisiin huoliin yms. Onko opettajan, koulun ja koulutuksen rooli tällä hetkellä sellainen, että se pystyy vastamaan, ainakin jollakin tasolla, näihin haasteisiin? Jos on, niin mitä konkreettista pitää tehdä? Jos ei, niin mitä opettajan, koulun ja kasvatuksen roolille/asemalle pitää tehdä, jotta ne pystyvät vastaamaan näihin haasteisiin? 
• Verratkaa tätä myös edellisen kerran utopia-tehtävään: olemmeko menossa kohti utopiaanne vai emme?
  • Jos emme ole, niin mitä asialle pitäisi tehdä? 
  • Jos olemme, niin miten varmistamme, että tilanne jatkuu samana tulevaisuudessa?

Ville, Inka, Eve ja Lauri
-ilmastonmuutos ja kestävä elämäntapa olisi lähtökohta opetukselle irrallisten kokonaisuuksien sijaan
- luokan sisällä toteutettava demokratia tukee lasten kehitystä demokraattisiksi toimijoiksi. näin demokratiasta tulee lapsille merkityksellistä, kun heidän äänellään on vaikutus
- vanhempainilloissa myös mahdollisuus kertoa (mahdollisesti erilaisista taustoista tuleville) vanhemmille koulun ja luokan toimintamalleja
- mahdollisuus koulutukseen tulisi pysyä tasavertaisena, hyvänä uudistuksena maksuton toisen asteen koulutus (oppimateriaalit)
- jos koulun tukitoiminnot (koulunkäynninohjaajat, psykologi, kuraattori jne) ja resurssit ovat onnettomia, opettajan työhön valuu kaikkea mahdollista, jolloin arjesta tulee selviytymistä eikä aikaa ja jaksamista esim. yhteiskunnalliselle keskustelulle jää 

• Mitä kansalaisena voit tehdä, ettei näin käy tai jos näin on käynyt?
• - äänestää fiksusti, seuraamalla esim. kunnassa käytävää keskustelua (vaikkapa sanomalehdessä) ja osallistumalla siihen, ottamalla yhteyttä kuntapoliitikkoihin ja yrittämällä vaikuttaa heidän päätöksiinsä
• - herätellä oppilaiden kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin

- Kehitystyö vaatii aina myös resursseja. Aikaa tai rahaa. Jos oppilailla ei ole resurssien takia hyvä olla, niin silloin kehitystyö on haasteellista ja jää helposti utopian tasolle

• Mitä kansalaisena voit tehdä, ettei näin käy tai jos näin on käynyt?
• - opettajana voi esim. herättää keskustelua epäkohdista oman työpaikan henkilökunnan kesken

- demokraattisella toimijuudella mahdollisuus päästä kohti utopistista koulua esim. tasa-arvon lisääntyessä


Jere, Joona, Emma & Sonja
-Koulussa pitää käsitellä näitä tärkeitä aiheita ja niiden mahdollisia vaikutuksia, mutta ne eivät saa ylittää koulun perimmäistä tarkoitusta.

• Mikä on koulun perimmäinen tarkoitus?

-Annetaan jokaiselle lapselle mahdollisuus vaikuttaa luokan/koulun asioihin -> pyrkimyksenä luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta luokan sisällä.
-Olemme sitä mieltä, että opettajan rooliin kuuluu paljon muutakin, kuin kaikista yhteiskunnan ongelmista huolehtiminen. 



Sini, Annit, Milla, Henriikka
- Kasvattaa oppilaiden yhteiskunnallista luottamusta ja itsetuntoa (Lupaus paremmasta kirjasta), jolloin yhteiskunnallinen aktiivisuus lisääntyy. Miten voimme tehdä tämän? No esimerkiksi: luoda tilanteita, joissa oppilaat voivat oikeasti vaikuttaa ja heitä kuunnellaan aidosti. Koemme, että tällä hetkellä tämä asia ei kohtaa käytännössä vaan ennemmin ajatuksen tasolla. Olemme aikaisemmin puhuneet demoilla, että oppilaiden valta on "näennäistä" eli he voivat vaikuttaa vain jo ns päätettyihin asioihin. Esim. Koulu on päättänyt hankkia lisää välituntivölineitä>oppilaat saavat päättää mitä nämä on. Entä jos oppilaat olisivat voineet vaikuttaa jo aikaisemmin mihin nämä rahat käytetään? Ehkä oppilaat olisivat halunneet enemmin käyttää rahan vaikka johonkin muuhun heille tärkeään asiaan
- esim. Äänestäjien vajavuus voi kertoa siitä, että ihmiset ei koe sitä tärkeänä tai kokee, ettei ole tarpeeksi tietoinen vaikka politiikasta, että voisi osallistua siihen. Mitä tapahtuisi aktiivisuudelle, jos kouluissa harjoiteltaisiin vaikuttamista enemmän ja puhuttaisiin siitä, miten yhteiskunta toimii ja oikeasti tuotaisiin esille, että demokratia on paljon muutakin kuin äänestäminen
- o